Presidentti Halonen valtiovierailulla Italiassa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Italian presidentti Giorgio Napolitano yhteisessä tiedotustilaisuudessa Roomassa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Koulutus, teknologia ja tutkimus sekä innovaatio ovat alueita, joissa Italia haluaa lisätä yhteistyötä Suomen kanssa, Italian presidentti Georgio Napolitano totesi tiistaina 7. syyskuuta 2010 tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa. Presidentit kävivät kahdenväliset keskustelut Roomassa Quirinalen palatsissa presidentti Halosen ja tohtori Pentti Arajärven valtiovierailun ensimmäisenä päivänä.

Kahdenvälisten asioiden lisäksi presidentti Halonen ja presidentti Napolitano keskustelivat ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, joissa Italia ja Suomi ovat aktiivisia ja löytävät yhteisiä linjoja. Esillä olivat Lähi-idän rauhanprosessi, Afganistanin yhteiskunnan rakentaminen ja oikeusvaltion vahvistaminen sekä ilmastonmuutos ja kestävät kehitys. Ilmastoasiat ovat keskeisiä valmistauduttaessa joulukuussa Meksikon Cancunissa ja myöhemmin Etelä-Afrikassa Johannesburgissa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Presidentit keskustelivat myös yhteistyöstä EU:ssa.

Kulttuuri- ja koulutusyhteistyössä tiivistämistä

”On hyvä merkki aidosta keskusteluyhteydestä, että voimme jatkaa siitä mihin jäimme edellisellä vierailulla”, presidentti Halonen sanoi. Hän toivoi Suomen ja Italian voivan tiivistää yhteistyötä kulttuurin ja koulutuksen alalla. Hyviä suhteita voisi hyödyntää nykyistä enemmän myös molempien maiden eduksi kahdenvälisessä kanssakäymisessä, presidentti Halonen totesi. Euroopan unionissa puolestaan voi edistää EU:n kykyä puhua yhdellä äänellä – että unionissa sovitaan, päätetään ja sen jälkeen toteutetaan se mitä on yhdessä päätetty.

Presidentti Halonen palautti mieliin myös onnistuneen Itämeri-huippukokouksen, jonka Suomi järjesti viime helmikuussa. Välimeren ympärillä EU- yhteistyötä on tehty jo pitkään. ”On koko unionin eduksi, kun EU:n etelä ja pohjoinen ovat hyvässä yhteistyössä”, presidentti Halonen arvioi. Euroopan unionista ei haluta suljettua linnoitusta vaan turvallinen kohtauspaikka. Presidentti Halonen totesi ilahtuneena presidenttien yhteistyön tuovan myönteistä tukea myös hänen työlleen YK:n kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana.

Lehdistötilaisuudessa nousi esille myös iranilaista Sakineh Mohammadi-Ashtiania uhkaava kivitystuomio, jonka molemmat presidentit tuomitsivat. Presidentti Napolitano kertoi Italian hallituksen olleen aloitteellinen Iranin suuntaan jotta teloitusta ei toteutettaisi. Presidentti Halonen kiitti Italiaa esimerkillisestä toiminnasta, kun se on pitkään ja johdonmukaisesti toiminut kuolemantuomion poistamiseksi.

Työlounas pääministeri Berlusconin kanssa

Keskiviikkona 8. syyskuuta presidentti Halonen tapasi Italian pääministerin Silvio Berlusconin. Työlounaalla olivat esillä mm. Iran, Lähi-itä, Turkki, Venäjä sekä EU- ja talousasiat. Presidentti Halonen kertoi pääministeri Kiviniemen aloittaneen Suomen uutena pääministerinä ja osallistuvan EU:n huippukokouksiin. Pääministeri Berlusconi harkitsee myös vierailua Suomeen. Hän piti tärkeänä lisätä Suomen näkyvyyttä Italiassa samoin kuin Italian näkyvyyttä Suomessa.

Iltapäivällä presidentti Halonen piti ulkopoliittisen puheenvuoron Italian vanhimmassa tiedeakatemiassa Accademia Nazionale dei Linceissä. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu laajaan käsitykseen turvallisuudesta. Me näemme rauhan paljon laajempana käsitteenä kuin pelkästään sodan poissaolona. Rauhan tulisi merkitä demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioitusta, inhimillistä turvallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Siis kestävää kehitystä”, presidentti sanoi puheessaan.

”Euroopan unionin jäsenmaita yhdistävät yhteiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Eurooppa on kuitenkin laajempi kuin Euroopan unioni. Onkin hyvä muistaa, että nämä samat arvot olivat pohjana myös Euroopan neuvoston perustamiselle jo yli 60 vuotta sitten”, presidentti sanoi.

Garibaldino Liikanen

Suomalainen garibaldino Herman Liikanen sai kunnian ottaa varaslähdön Italian valmistautuessa juhlimaan ensi vuonna maan yhdentymisen 150-vuotisuutta. Italian presidentti Giorgio Napolitano laski nimittäin yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa seppeleen Italian vapaustaistelussa Garibaldin joukoissa taistelleen Herman Liikasen patsaalle. Presidentti Napolitano osallistui keskiviikkona Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa järjestetylle vastaanotolle. Herman Liikasen patsas sijaitse Villa Lanten edustalla.

Presidentti Halonen tapasi keskiviikkona myös senaatin varapuhemiehen Emma Boninan ja Rooman pormestarin Gianni Alemannon. Torstaina 9. syyskuuta valtiovierailtu suuntautui Pisaan ja Luccaan.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Italiaan oli vastavierailu presidentti Napolitanon Suomen-vierailulle 2008. Tätä ennen presidentti Ahtisaari teki Italiaan virallisen vierailun vuonna 1997 ja presidentti kekkonen valtiovierailun vuonna 1971.

• 8.9.2010 Puhe Italian tiedeakatemiassa
• 7.9.2010 Puhe Italian presidentin Giorgio Napolitanon tarjoamalla valtiovierailuillallisella