Tasavallan presidentti Tarja Halosen onnittelusanat Arjen turvaaja -palkintojen jakotilaisuudessa 1.2.2011

Arjen turvaajille jaettavat tunnustukset ovat – jälleen kerran sanottuna – hieno idea. Erään viime vuosien suositun laulun sanoin: ”Kaikki varmaan tahtoisi, ett´ joku työstään kiittäisi.” Kiitos ei aina edellytä näin juhlallista tilaisuutta kuin täällä tänään on, mutta varmasti julkinen kiitos lämmittää ihan erityisesti.

Aamupäivän seminaarissa olette etsineet asiantuntevin voimin Suomen, Euroopan ja koko maailman visiota vuodelle 2020. Tämä onkin tärkeää. Globaalissa maailmassa kauempanakin tapahtuvat talouden ja ympäristön muutokset vaikuttavat nopeasti suomalaisten kuntienkin toimintaan ja resursseihin. Olen kiinnostunut vastauksistanne myös sen vuoksi, että itselläni on lähes samanlainen tehtävä YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelissa.

Kansallisvaltioilla on suuri vastuu sellaisen kestävän kehityksen edistämisessä, jossa sekä luonto että ihminen voivat hyvin. Viimeksi nyt Davosin Economic Forumissa osoitettiin suurta mielenkiintoa juuri pohjoismaisen hyvinvointivaltion tai -yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kuntien tarjoamat palvelut höystettyinä kansalaisjärjestöjen toiminnalla ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne ovat kansalaista lähellä ja niihin ollaan yleensä tyytyväisiä. Tutkimusten mukaan suomalaiset antavat selkeän tuen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustantamiselle verovaroin sekä niiden julkiselle tuottamisvastuulle. Huolenpito lähimmäisistä on suomalaisille hyvin tärkeä arvo. Kustannustehokkuus on tärkeää, mutta toivoisin tällöin myös kiinnitettävän huomiota toiminnan kokonaistulokseen. Hyvinvointipalvelujen tason ja niiden järjestämisen soisi olevan korkealla lähestyvien eduskuntavaalien keskusteluaiheiden listalla.

* * *

Suomi on monella tapaa menestystarina. Taloutemme on nykyään maailman kilpailukykyisimpiä ja innovatiivisimpia. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta.

Pohjoismaita yhdistää samanlainen suhtautuminen hyvinvointivaltiomalliin. Kaikki viisi pohjoismaista maasisarusta ovat sijoittuneet erittäin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, ovat ne sitten koskeneet kilpailukykyä, kestävää ympäristöpolitiikkaa, teknologiaa tai sosiaalisia oloja. Sosiaalinen hyvinvointi ja kilpailukyky eivät todellakaan sulje toisiaan pois.

Viime vuosina suomalaiseen innovaatioon ja koulutukseen, niin sanottuun Suomen malliin, on kohdistunut huomattavaa kansainvälistä kiinnostusta. Globalisoituneessa maailmassa parhaiten menestyvät juuri ne maat, jotka panostavat inhimillisiin voimavaroihin, erityisesti koulutukseen.

Tämän vuoden palkittavat ovat toimineet erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotoimen aloilla aktiivisesti ja toimintaa kehittäen. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia on maksuton ja korkealaatuinen perusopetus. Se antaa yhdenvertaisen pohjan lapsille ja nuorille sosiaalisesta asemasta, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Se auttaa yksilöä eteenpäin ja tuo myös mahdollisuuden käyttää tuloksia yhteiseksi hyväksi. Suomalaisnuorten tiedot ja taidot ovat edelleen maailman huipputasoa. Koulutusjärjestelmämme on vahvuus, josta meidän olisi pidettävä kiinni. Mutta siitä olemme varmaan samaa mieltä, että viihtyvyys koulussa voisi olla parempikin.

Taiteella on arvo sinänsä, mutta se myös kohentaa ihmisten henkistä hyvinvointia, aktiivisuutta ja jopa terveyttä. Taide tuo elämään laatua ja sisältöä.

* * *

Lämpimät onnitteluni. Olette toimineet arjen turvaajina esimerkillisesti. Toivon, että saamanne palkinnot kannustavat myös omia työyhteisöjänne ja kaikkia muitakin kuntalaisten hyvän arjen turvaavia ihmisiä.