Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven haastattelu Kelan Sanomissa 1/2003

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi: Nuorison koulutuksessa perheelläkin vastuu Tekstit: Hilkka Arola, Kelan Sanomat

Perustuslaista on valiokuntaneuvos Pentti Arajärven mukaan johdettavissa päätelmä, että jokaista varatonta opiskelijaa on tuettava:
- Varattomuuden aiheuttamia esteitä opiskeluun voidaan toki ehkäistä muullakin tavalla kuin antamalla rahaa. Palveluiden antaminen opiskelijoille on ihan käypä ja perustuslain mukainen tapa tukea opiskelua.
Hän korostaa nuorison koulutuksessa myös perheen vastuuta.
Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven mielestä opiskelun tukemista pitäisi nykyisestä kehittää niin, että lisättäisiin koulutuksen tehoa työttömyyttä torjuttaessa:
- Olennaista on, että kaikki nuoret saisivat korkeatasoisen yleissivistyksen lisäksi laaja-alaisen ammatillisen koulutuksen. Olisi myös tärkeää, että aikuiskoulutusmahdollisuudet olisivat sellaiset, että ihmiset voisivat uusia vanhentuneen koulutuksensa tai hankkia aikanaan kokonaan saamatta jääneen koulutuksen.
- Koulutus on yksi vaikuttavimpia keinoja myös työttömyyden torjunnassa - työelämässä tarvitaan ajanmukaista ammatillista koulutusta, tietoa ja taitoa, hän sanoo.
Opiskelijoiden aseman parantaminen ei Pentti Arajärven mukaan ole perusoikeudellinen kysymys:
- Se on sosiaalipoliittinen kysymys.
Hän selvitti toimeentuloturvan juridista oikeellisuutta Helsingin yliopistossa vuoden lopulla tarkastetussa väitöskirjassaan, eikä löytänyt opintotukijärjestelmän kohdalta juuri muuta huomautettava kuin että säädöksissä on joitakin arveluttavia odotusaikoja eli ihmisen täytyy asua Suomessa tietty aika ennen kuin voi saada opintotukea.
- Mahtavatko nämä odotusajat olla perustuslain perusoikeuksien mukaisia, hän pohtii.

Velvollisuuksia ei
vain yhteiskunnalla

Perustuslaissa jokaiselle taataan oikeus maksuttomaan perusopetukseen, mutta peruskoulun jälkeisestä koulutusta on jokaisella oikeus saada "varattomuuden sitä estämättä".
- Se osoittaa, ettei varakkaalle välttämättä tarvitsisi antaa opintotukea. Perustuslaissa ei sanota, että se olisi jokaiselle aina kuuluva etuus, eikä sitäkään, että se olisi koko opiskeluajan kestävä, Pentti Arajärvi päättelee.
Perustuslaista on hänen mukaansa siten johdettavissa päätelmä, että jokaista varatonta opiskelijaa on tuettava.
- Perustuslaissa ei sanota sitäkään, että varattomankaan opiskelun ajalta kaikki elinkustannukset pitäisi kattaa, vaan varattomuus ei saa estää opiskelua. Varattomuuden aiheuttamia esteitä opiskeluun voidaan toki ehkäistä muullakin tavalla kuin antamalla rahaa - maksuttomat kuljetukset ja ateriat alentavat esimerkiksi lukiolaisten ja ammatillisessa opetuksessa olevien opiskelukustannuksia. Opiskelijoille voidaan antaa siten palveluita. Se on ihan käypä ja perustuslain mukainen tapa tukea opiskelua.
- Nuorison koulutuksessa pitäisin perheellä tietyn vastuun. Lukiolaiset ja ammatillisessa opetuksessa olevat ovat useimmiten alaikäisiä, jolloin vanhemmilla on elatusvelvollisuus. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää täysi-ikäistäkin opiskelevaa lastaan. Velvollisuus on ainakin joltain osin ja joissakin rajoissa nimenomaan vanhemmilla.
Pentti Arajärvi arvelee, ettei ehkä ole oikein reilua ajatella, että koulutus olisi aina sellainen investointi, jossa edellytetään osin lainallakin opiskelua.
- En kuitenkaan pidä sitä säännöstä perustuslain vastaisena, vaan sekin on sosiaalipoliittinen ja taloudellinen kysymys.

Parempi tasapaino
opiskelun ja työn välille

Parempaan työllistymiseen tähtäävissä tuoreissa suunnitelmissa korostetaan sitä, että opiskelijoiden tulisi valmistua nykyistä nopeammin:
- Opintotuki saattaisi olla yksi keino nopeuttaa valmistumista, mutta ongelma on, käytetäänkö keppiä vai porkkanaa. Keppiä on jo käytettykin rajaamalla opintotuen kuukausimääriä. En usko, että opintotukikuukausien lisävähentäminen merkitsisi tehokkaampaa opiskelua. Päinvastoin se saattaisi johtaa siihen, että opiskelijat olisivat enemmän töissä, koska eivät ole saaneet opiskelujaan loppuun lyhyessä ajassa.
- Toisaalta opiskelun kannalta parasta ei ole sekään, että vain opiskelee - oikeaan työelämään tutustuminen opiskeluaikana on hyvä. Näiden kahden asian välillä pitäisi löytyä nykyistä parempi tasapainoa.

Osa 2

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi:
Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen
ei istu suomalaiseen sosiaaliturvaideologiaan

Työttömyysturvan ehdoissa on neljä osaa: ihmisen täytyy olla työhaluinen, työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen täytyy hakea työtä.
- Onko asianmukaista edellyttää näitä kaikkia työttömältä - jos ihminen on työhaluton, voidaanko häntä sanoa työttömäksi. Ehkä ei. Jos ihminen ei ole työkykyinen, häntä ei voida sanoa työttömäksi, vaan hänen toimeentulonsa pitäisi olla turvattu työkyvyttömyyden perusteella. Jos ihminen asuu erämaajärven saaressa, eikä suostu muuttamaan sieltä pois, eikä lähimaillakaan ole työnantajaa, joka voisi tarjota hänelle töitä - voidaanko häntä pitää työttömänä? valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi pohdiskelee ja kertoo, että työttömänä olemisen määrittely on hankalampaa kuin muiden toimeentuloriskiä aiheuttavien elämäntilanteiden, kuten vanhuuden, sairauden, vanhemmuuden tai opiskelun kohdalla.
- Työttömyysturvan saamisen edellytykset ovat silputtuja ja monimutkaisia. Mutta minkä määritteistä voisi ottaa pois? Jos edellytyksistä luovuttaisiin, pitäisi olla jokin perustulojärjestelmä - esimerkiksi kaikille elossa oleville suomalaisille annettaisiin tietty markkamäärä tilille joka kuukausi.
- Jos haluamme toteuttaa oikeudenmukaisuutta, meidän täytyy käyttää muita etuuden saamisen kriteereitä kuin elossa oloa. Silloin järjestelmä ei väistämättä ole aina yksinkertainen - niin kuin työttömyysturva osoittaa - mutta selkeyttää me lainsäädäntöä aina voimme.
Ovatko työttömyysturvan säännökset perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien sallimia, kysyi Pentti Arajärvi tutkimuksessaan, ja tuli johtopäätökseen, että ovat, mutta:
- Työmarkkinatuen tarveharkinnan suhteen olen kriittinen: tarveharkintaa on jopa puolison tulojen suhteen. Se on elementti, joka ei oikein olisi sallittua, mutta en suoranaisesti halua väittää, että se olisi perustuslain vastainenkaan. Se on paremminkin sosiaaliturvajärjestelmän ideologian kuin perustuslain vastainen.
Pentti Arajärvi ei julista harkinnanvaraisuutta sinänsä perustuslain vastaiseksi:
- Mutta huonosti se sopii meidän järjestelmäämme juuri työmarkkinatuessa jopa omienkin tulojen suhteen.

Yhdenvertaisuutta
turvataan myös

Miten tarveharkinta ja harkinnanvaraisuus istuvat perusoikeuksiin?
- Toimeentulotuki ei voine olla muuta kuin harkinnanvarainen, koska se on viimesijainen etuus ja siinä täytyy selvittää, saako ihminen toimeentulonsa jotakin muuta kautta. Logiikka ei anna muuta mahdollisuutta.
Asumistuessa on tarpeen muukin kuin tarveharkinta:
- Asumistuessa pyritään myös muihin päämääriin kuin taloudellisen tuen antamiseen. Ei esimerkiksi tueta ainakaan epäterveellistä asumista; asunnon tulee olla asunnoksi kelpaava.
- Perustoimeentulon turva esimerkiksi työttömyyden aikana ei tarkoita sitä, että työttömyysturvan täytyy olla niin korkea, että sillä selviää myös asumiskustannuksista vaan sen rinnalla voidaan antaa asumistukea. Asumistukea ja lapsilisää saa palkankin ohella - niiden tavoite on tasata asumisesta tai lapsista aiheutuvia kustannuksia verrattuna muihin perheisiin.
Taustalla oleva sosiaalipoliittinen ajatus ei ole toimeentulon turvaaminen, vaan yhdenvertaisuuden turvaaminen.

Perusoikeudet
eivät muuttune lähiaikoina

Pentti Arajärvi ei usko, että meidän kotimaisia perusoikeuksiamme 10-20 vuoden tähtäimellä uudistettaisiin:
- Sen sijaan Euroopan unionin perusoikeudet ovat tulossa jo 10 vuoden kuluessa. Ne eivät ole meidän kannaltamme ongelmallisia, jos ne menevät sellaisina kuin ne nyt ovat EU:n perusoikeuskirjassa. Suomalaisten panos niiden laatimisessa oli erittäin suuri - meillä juuri omat oikeutemme uudistaneina oli parhaat valmiudet ja meillä on alaa harrastavia aktiivisia juristeja. EU:n sosiaaliset perusoikeudet koskevat unionin toimintaa, mutta yhteensovitus oman maan lainsäädäntöön tulee olemaan jännittävä kysymys.
- Jos talous ei mene kuralle - sen paremmin meillä kuin EU:ssakaan, 10 vuoden kuluttua meillä on erittäin suuri vanhusväestö, valitettavan vähän lapsia ja paljon nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Nämä ovat ne seikat, jotka tulevat leimaamaan 2010-20-luvun sosiaalipolitiikkaa.
Miten voimme integroida maahanmuuttajat yhteiskuntaan ja sosiaaliturvaan, se on Pentti Arajärven mukaan yksi avainkysymyksistä.
- Kun muualta ihmiset tulevat tänne työhön, heiltä ei ole syytä edellyttää liikoja odotusaikoja: työmiehen on saatava palkkansa ja sosiaaliturva on osa palkkaa.

Osa 3

Monet muutokset edellyttivät tarkistusta

Se, minkälaista Suomen lainsäädännön pitää olla, on muuttunut 1990-luvulla erittäin paljon: Suomi liittyi Euroopan Neuvostoon 1989. Sen jälkeen Suomi allekirjoitti Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan. Nämä säätelevät ihmisoikeuksina sitä, minkälaista Suomen lainsäädännön on oltava.
Suomi uudisti omat perusoikeutensa 1995, liittyi ensin Euroopan talousalueeseen 1994 ja sitten Euroopan unioniin 1995 - lisäksi Suomi uudisti koko perustuslakinsa vuonna 2000. Siinä ei perusoikeuksia uudistettu, mutta muuten säännöksiä täsmennettiin - esimerkiksi mistä asioista säädetään lailla ja mistä voidaan säätää asetuksella.
Näitä säännöksiä kirjoitettaessa ei oltu katsottu entistä toimeentuloturvaa tai sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä tarkemmin, vaan arvioitiin varsin abstraktilla tasolla, mitkä pitäisi Suomessa asuvan oikeudet olla.
Onko toimeentuloturvaa koskeva lainsäädäntö, jonka pohjalta päätökset tehdään, juridisesti oikeellinen, oli Pentti Arajärven väitöstutkimuksen peruskysymys.
Jotta hän saattoi todeta säännökset juridisesti oikeellisiksi ja perustuslain mukaisiksi, hän kävi läpi koko toimeentuloturvaa koskevan säädöstön neljästä keskeisestä näkökulmasta: etuuden saamisen perusteiden, kattavuuden, tason ja keston näkökulmasta - etuusperusteina vanhuus, sairaus, työkyvyttömyys ja työttömyys, lapsen syntymä, huoltajan menetys, perhepoliittiset perusteet, opiskelu, asumisen tukeminen ja varattomuus.



Osa 4

Lapsen kehitystä käsittelevä kirja
olisi tarpeen äitiyspakkauksessa

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven väitöskirjasta vuoden lopulla kärkiuutiseksi tiedotusvälineet nostivat äitiyspäivärahan pienuuden. Pentti Arajärvi kyseenalaisti myös isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärän; voidaanko näin pientä tasoa pitää perustoimeentulon turvaavana.
Keskustelussa Pentti Arajärven kanssa perustoimeentulon - ja väitöskirjan - ulkopuolelta myönteisenä erikoisuutena nousi äitiyspakkaus.
Viime vuonna raha-avustuksen sijaan äitiyspakkauksen valitsi 78 prosenttia perheistä.1980 -luvun lopulla pakkauksen suosio oli sitäkin suurempi, 85 prosenttia perheistä valitsi pakkauksen.
- Moni suomalainen on aloittanut nukkumisensa äitiyspakkauksen laatikossa, Pentti Arajärvi muistuttaa.
Äitiyspakkauksen merkitys on vankka monella muullakin tapaa: Kelassa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmat pitävät pakkauksen informaatioarvoa korkeana. Pakkaukseen on koottu sellaisia tarvikkeita, mitä vastasyntyneen vauvan hoidossa tarvitaan. Vanhemmat pitävät pakkauksen antamaa mallia tärkeänä ja siihen luotetaan.
Pentti Arajärvi ehdottaa:
- Äitiyspakkauksessa olisi järkevää olla myös vanhemmille jokin pikkulapsen kasvua käsittelevä kirja. En ole tämän alan asiantuntija, mutta uskon, että lapsen kasvua pariin ikävuoteen asti selittävä kirja auttaisi vanhempia ymmärtämään, mitkä asiat ovat lapsen niin fyysiselle kuin henkisellekin kasvulle ja kehitykselle tärkeitä, mikä merkitys lapsen kanssa leikkimisellä, lapsen hyvällä hoidolla jne. on.
- Lapsen ensimmäiset vuodet ovat erittäin tärkeitä. Silloin luodaan turvallisuuden perusta ja luottamukselliset suhteet aikuiseen.



Suomen perustuslaki 19 §:
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.