Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kansainvälistymispalkintojen jakotilaisuudessa Presidentinlinnassa 6.2.2007

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on tunnustus ansiokkaasta, suomalaista kansantaloutta ja elinkeinoelämää hyödyttävästä toiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Palkinnon tarkoituksena on myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymään.

Tänä vuonna on jaettavan palkinnon – tai tarkemmin sanoen sen edeltäjän Tasavallan presidentin vientipalkinnon kanssa yhteenlaskettu – 40-vuotisjuhlavuosi. Tämä oikeuttanee meidät kaikki sekä juhlistamaan teidän tänä vuonna palkittavien menestystä että arvioimaan yhteisiä haasteitamme.

Kilpailukyky ei ole tämän päivän globaalissa maailmassa pelkästään yritysten vaan myös valtioiden ja alueiden suuria haasteita. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi nousta maailman johtavaksi tietoon ja osaamiseen perustuvaksi talousalueeksi. Demokratia, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden harjoittaminen luovat yhteiskuntaan vakautta. Sen sijaan koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystoiminnan eteen on vielä tehtävä paljon työtä.

Kilpailukyvyn parantaminen ja siihen olennaisesti liittyvien innovaatioiden edistäminen olivat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden pääteemoja. Lahden huippukokouksessa näytettiin vihreää valoa Euroopan teknologiainstituutille. Myös EU-maiden ja teollisuuden yhteinen teknologiahanke Artemis on lähdössä liikkeelle. Suomi on päättänyt ohjelman rahoittamisesta ensimmäisten jäsenmaiden joukossa.

Kaikki viisi pohjoismaata – riippumatta siitä ovatko ne euromaita tai edes EU:n jäseniä – näyttävät säännönmukaisesti pärjäävän kansainvälisissä pätevyysvertailuissa. Mikä on näiden viiden pohjoisen sisaruksen salaisuus? Oma vastaukseni on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, joka on taannut paitsi demokratian ja hyvän hallinnon, myös sukupolvien välisen tasoituksen koulutuksen ja sosiaaliturvan avulla.

Nykymenestys on pohja tulevaisuudelle. Nuorisoasteen koulutuksen ohella on kehitettävä voimakkaasti elinikäistä oppimista. Vain tällä tavoin yritykset voivat vastata jatkuvasti muuttuviin haasteisiin, ja jo työelämässä olevat ihmiset saavat mahdollisuuden osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen.

Yliopistojen ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän tuloksellisesta yhteistyöstä meillä on jo nyt hyviä kokemuksia. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että erikokoiset ja erilaiset yritykset voivat osallistua tähän yhteistyöhön. Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat työllisyyden kannalta avainasemassa. Kilpailukyvyssä on entistä tärkeämpää tuoteinnovatiivisuuden lisäksi olla business-innovatiivinen.

Arvoisat palkitut yrittäjät. Yhteinen etumme on, että suomalainen työ menestyy maailmassa. Monet yrityksistä siirtävät myös osan toimintojaan ulkomaille. Meille suomalaisille ja Suomelle on tärkeää, että maahamme syntyy samanaikaisesti uusia kasvuyrityksiä. Toivon, että te säilytätte vahvat yhteistyön siteet suomalaiseen yhteiskuntaan myös jatkossa.

Lämpimät onnitteluni ja kannustukseni teille ja koko henkilökunnallenne ja parhainta menestystä myös jatkossa.