Tasavallan presidentin haastattelu Uutispäivä Demarissa 1.2.2001

Uutispäivä Demari/ Kirsi Törmänen

Halonen haluaa Euroopan unionille hengähdystauon


Tasavallan presidentti Tarja Halonen näkee, ettei
Euroopan unioni tarvitse tällä hetkellä enää uusia
päätöksiä EU:n toiminnan kehittämisestä. Hänen
mukaansa kauaskantoista visiointia tärkeämpää
on keskittyä itälaajentumisen toteuttamiseen ja
talous- ja rahaliitto Emun käynnistämiseen.
Halosen mukaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
on viime vuosina otettu harppauksia, joiden
täytäntöönpano kaipaa sekin hengähdysaikaa.
Presidentti valmistelee parhaillaan ulko- ja
turvallisuuspoliittista selontekoa yhdessä
hallituksen kanssa. EU:n laajentuessa
eurooppalaisten liikkuminen maasta toiseen
lisääntyy. Halonen pelkää, että se lisää
muukalaisvihaa. Tämän vuoksi ilmiöön on hänen
mukaansa suhtauduttava koko ajan vakavasti.
Presidentinvaalikamppailun aikana
oikeudenmukaisesta tulonjaosta puhunut Halonen
yhtyy joidenkin tutkijoiden näkemykseen siitä, että
hyvinvointiyhteiskunta on Suomen ase
kansainvälisessä kilpailussa.



Sotilaalliset konfliktit eivät ole ainoa turvallisuusuhka

KIRSI TÖRMÄNEN, Uutispäivä Demari 1.2.2001



Presidentti Tarja Halosen mukaan resurssien
turvaaminen kriisinhallintaa ja alueellista puolustusta
varten ovat tärkeämpiä kuin pohdinta Nato-jäsenyydestä.
Hallitus tarkistaa kevään aikana yhdessä tasavallan
presidentti Tarja Halosen kanssa voimassaolevan ulko- ja
turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteko vaatii
päivittämistä, koska puolustusvoimien tehtävät ovat
muuttuneet muun muassa EU:n kriisinhallintatehtävien
myötä. Samalla päätetään puolustusvoimien
määrärahoista lähivuosille. Puolustusvoimat on
ilmoittanut, ettei se pysty nykyresursseilla hoitamaan
kaikkia sille annettuja tehtäviä. Puolustusministeri
Jan-Erik Enestam (r.) totesi hiljattain, että
Nato-jäsenyys tulisi Suomelle pidemmän päälle
halvemmaksi kuin ulkopuolella pysyminen. Halonen ei
halua suoraan kommentoida Enestamin lausuntoja,
mutta hänen mielestään Nato-jäsenyyttä ei voida ajatella
rahakysymyksenä. Jos sotilasliiton jäsenyys tulisi
jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, päätös tehtäisiin
poliittisin perustein.
– Se on sellainen asia, joka keskustellaan sitten
mahdollisimman laajasti. Itse pidän kiireellisempänä ja
tärkeimpänä kysymyksenä sitä, että
puolustusvoimamme olisivat oikein mitoitetut sekä
alueellisia puolustustarpeita että kriisinhallintaa varten.
Yksi lähivuosina ratkaistavaksi tulevista asioista on se,
millä aikataululla Suomi liittyy kansainväliseen maamiinat
kieltävään Ottawan sopimukseen. Pelkästään
maamiinojen korvaamisen toisenlaisella aseistuksella on
arvioitu maksavan noin neljä miljardia. Enestam on
väläyttänyt, että Suomi siirtäisi sopimukseen liittymisen
ajankohtaa juuri rahoitussyistä. Miinoista luovuttaisiin sitä
mukaa, kun ne vanhenevat. Ulkoministeri Erkki Tuomioja
(sd.) ei ole ollut innostunut lykkäämään sopimukseen
liittymistä.
– Suomi on saanut paljon kielteistä palautetta siitä, että
me emme ole pystyneet sitä allekirjoittamaan. Yhteinen
kanta on ollut se, että sopimukseen yritetään päästä. Se
olisi minun mielestäni hyvä pitää mielessä, Halonen
sanoo. Halosen mielestä miinoista luopumiseen on
selonteon välitarkistuksessa paneuduttava vakavasti.


Siviilikriisinhallinta jäänyt taustalle


Selonteossa määritellään myös uhkakuvat, joita
kansainväliseen turvallisuuteen liittyy. Sotilaallisten
konfliktien lisäksi kansainvälinen rikollisuus,
huumekauppa ja sosiaaliset epäkohdat ovat Halosen
mielestä erittäin suuri turvallisuusuhka.
Siviilikriisinhallinnan parantaminen on jäänyt
turvallisuuspoliittisessa keskustelussa taka-alalle.
– Sen lisäksi, että me toivomme EU:n ja YK:n
osallistuvan siviilikriisinhallintaan, niin meidän pitää myös
kansallisesti miettiä, minkälaiset valmiudet meillä siihen
on. Puolustusvoimat on kertonut, että sen nykykalusto ei
vastaa EU:n sotilaallisenkaan kriisinhallinnan tarpeita.
Varoja tarvittaisiin siihenkin lisää.
– Me olemme Balkanilla mukana aika suurilla joukoilla
ottaen huomioon väkimäärämme. Se edellyttää myös
osittain tietynlaista aseistusta. Halosen mukaan
keskusteltaessa puolustusvoimien rahoituksesta ja
tehtävistä alueellisen puolustuksen merkitystä ei voida
unohtaa.