Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro yritysseminaarissa Mongoliassa 31.8.2011

(muutosvarauksin, puheen kieli englanti)

Presidentti Elbegdorjin viime vuoden vierailu Suomessa aloitti uuden, aktiivisemman vaiheen Suomen ja Mongolian suhteissa. Se oli ensimmäinen valtionpäämiestason vierailu maidemme välillä. Olen iloinen, että voin nyt – jo vajaan vuoden sisällä – tehdä vastavierailun teidän maahanne.

Suomi haluaa syventää niin poliittisia kuin kaupallistaloudellisia suhteitaan Mongolian kanssa. Mongolian yhteiskunta- ja talouskehitys on viime vuosina edennyt myönteiseen suuntaan. Tämä tekee maastanne ja yrityksistänne kiinnostavia kumppaneita niin meille suomalaisille kuin muillekin.

Kahdenvälistä kanssakäymistä maidemme välillä on toki ollut olemassa jo pitkään. Suomi-Mongolia yhteiskomission puitteissa tehty taloudellinen, tieteellinen ja tekninen yhteistyö on luonut hyvän perustan suhteidemme kehittämiselle. Ja Euroopan unionin jäsenvaltiona olemme luonnollisesti tyytyväisiä, että EU:n ja Mongolian kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut on saatu päätökseen ja pääsemme pian hyödyntämään sen tuomia mahdollisuuksia.

Mongolian rikkaat luonnonvarat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet taloudelliseen kasvuun. Tiedämme kuitenkin, ettei talouskasvu kuitenkaan yksin riitä. Vakaa, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Ja lisäksi meidän kaikkien tulee toimia planeettamme kantokyvyn rajoissa. Joudumme väistämättä huomioimaan ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle.

Nämä kaikki tulevaisuutemme kannalta oleelliset elementit yhdistyvät käsitteessä kestävä kehitys, joka muodostuu kolmesta pilarista: taloudellinen kasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön hyvinvointi.

Aihe on Suomelle ja minulle henkilökohtaisesti läheinen. Olen parhaillaan YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin asettaman kestävän kehityksen paneelin rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Paneelimme tehtävänä on löytää uusia ratkaisuja kestävän kehityksen toteuttamiselle. Tehtävänanto ja aikataulu – raporttimme pitäisi valmistua vuoden vaihteessa – ovat lievästikin sanoen vaativia.

Tavoitteisiimme kuuluu muun muassa tuottaa malleja, miten voidaan siirtyä kestäviin tuotanto- ja kulutusmalleihin sekä kattavaan kasvuun. Turhan usein puhutaan vain yritysten kustannuksista, kun voisimme puhua vihreän talouden yrityksille tarjoamista uusista mahdollisuuksista.

Yritykset ovatkin itse kiitettävästi alkaneet omaksua uusia, ympäristön huomioonottavia tuotantotapoja. Suunnanmuutoksen on osaltaan vaikuttanut ihmisten kulutustottumukset, jotka ovat kääntymässä suosimaan ekologisia ja kestävältä pohjalta kehitettyjä tuotteita ja palveluita.

* * *

Suomi ja muut neljä Pohjoismaata tunnetaan maailmalla korkeasta elintasostaan, hyvinvoinnista sekä tasa-arvosta. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on osoittanut vahvuutensa myös monissa kansainvälisessä vertailuissa – olipa kyse taloudesta, ympäristön tilasta tai sosiaalisesta tasa-arvosta.

Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa – kuten OECD-maiden välisissä Pisa-tutkimuksissa. Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset oppimismahdollisuudet sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Koulutus on maksuton. Naisilla ja miehillä on myös yhtäläinen mahdollisuus päästä korkeakoulu- ja yliopistotason koulutukseen. Nykyään yli puolet Suomen yliopisto-opiskelijoista on naisia.

Työelämässä lainsäädäntömme kieltää syrjimästä muun muassa poliittisen mielipiteen, rodun, uskonnon tai sukupuolen perusteella. Erilaisin keinoin on pyritty helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta.

Suomessa elinikäiselle oppimiselle on annettu erityinen arvo, sillä maailma muuttuu niin nopeasti. Ilman hyvin koulutettua työvoimaa Suomen elinkeinoelämä ei ole kilpailukykyinen eikä julkinen sektori pysty tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti palveluitaan. Koulutus ja ihmisten osaamisen tukeminen on tärkeä keino yhteiskunnalle vastata talouden muutoksiin ja globalisaation haasteisiin.

* * *

Uskon, että mukanani matkustavilla yritysvaltuuskunnan edustajilla on tarjota mielenkiintoisia ratkaisuja niin Mongolian talouselämän kuin laajemminkin koko yhteiskunnan tarpeisiin. Delegaation suomalaisyritykset edustavat omilla aloillaan maailman huippua vihreän talouden, ympäristöystävällisen tuotannon ja tuotteiden saralla. Lisäksi uskallan sanoa, että suomalaisyrityksille on jo omasta maastaan tuttua huolehtia yhteiskuntavastuustaan, johon kuuluu muun muassa työntekijöiden perusoikeudet ja säälliset työolot.

Toivotan teille antoisaa ja hedelmällistä seminaaria. Toivottavasti tämä päivä auttaa teitä solmimaan uusia suhteita ja yhteistyökumppanuuksia maidemme välillä.