Tasavallan presidentti UP-uutispalvelulle 3.8.2000

Presidentti Halonen: Poliitikkokin voi olla pätevä Suomen Pankkiin

UP/PENTTI MANNINEN

Tasavallan presidentti Tarja Halonen oudoksuu Suomen Pankin johtajanimityksistä synnytetyn keskustelun piirteitä.

– Poliitikko ja asiantuntija eivät ole vastakkaisia. Meillä on poliitikkoja, jotka ovat erittäin hyviä asiantuntijoita. Ja kai asiantuntijatkin äänestävät, presidentti sivaltaa.
Halonen sanoo kuitenkin, että johtokunnan jäsenten nimitysvaatimusten pitää olla kovat.
– Suomen Pankkikin on muutostilanteessa. Suomen Pankin merkitystä meidän kannaltamme euromaailmassa ei pidä vähätellä.
Viisi kuukautta presidenttinä toiminut Halonen sanoo, että alkuvauhti ei hengästytä. Presidentillä on menossa sisäänajovaihe. Hän ei halua vielä puhua pyrkimisestä toiselle presidenttikaudelle.
Myös presidenttihäiden ajankohta on yhä arvoitus. Presidentti sanoo kuitenkin, että maaliskuun alussa tapahtunut muutto yhteen valiokuntaneuvos Pentti Arajärven kanssa on ollut myönteinen kokemus.


Presidenttikauden alkuvauhti "ei hengästytä"
Halonen lähtee olympiakisoihin


Kun tasavallan presidentti Tarja Halonen avaa tänään torstaina Seinäjoella maatalousnäyttelyn, hän on viisi kuukautta kestäneen presidenttiytensä aikana ollut reissussa 35 päivää.
– Ei hengästytä, presidentti naurahtaa Kultarannassa ja aikoo lähteä syyskuussa olympiakisoihin Australiaan.


Presidenttiehdokkailla on tapana luvata, että valituksi tultuaan he ovat koko kansan presidenttejä.
Kohta puoli vuotta presidentin valtaa maistellut Tarja Halonen sanoo, että hän on vasta alkutaipaleella. "Kosketuspinta" ja "toiminta-alue" laajenevat kuitenkin koko ajan.
Sisäänajovaihe on ollut niin lennokas, että Helsingin Sanomat äityi taivastelemaan matkavauhtia. Presidentti on jo ennen Seinäjokea bongattu Chilessä, kaksi kertaa Portugalissa, Lapissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Savossa, Virossa, Saksassa, Varsinais-Suomessa, Venäjällä, Savonlinnassa, Porissa ja Ahvenanmaalla.

"Ihan hyvä
työvauhti"

Presidentti ei ole moksiskaan: Ulkoministeri Halosen viime vuoden työputki oli aivan toista luokkaa. Sen fyysinen ja henkinen rasitus alkaa vasta nyt haihtua.
– Tämähän on ihan hyvä työvauhti, Halonen sanoo.
Toisenlaisiakin ääniä on kuulunut. Savon Sanomat pisti, että presidentin alku on ollut varovaista ja vaisua. Lehti kaipasi näkyvämpiä ulostuloja!
– Olen luonteeltani aika varovainen. Ei ole odotettavissa kovin räväkkää ensimmäistä vuotta. Haluan ensin ajaa itseni sisään ja sitten - jos on aihetta - nostaa profiilia.
Halosen mielestä presidentin ei pidäkään olla tarkoitushakuisesti räväkkä, mutta kylläkin asioissaan vahva ja päättäväinen.

Hyötyä vai
hurmaa?

Presidentti Martti Ahtisaari niitti mainetta sankarimaisena maakuntamatkojen tekijänä. Ne ovat myös seuraajan ohjelmistossa.
Epäilevimmät tuomaat eivät usko maakuntamatkasta olevan hyötyä juuri kenellekään.
– Itselleni se on infoisku; alueen vaikuttajat voivat esittäytyä. Henkilökohtainen kontakti tuo paljon enemmän kuin ahkerakaan tietoihin perehtyminen kirjallisuuden tai tiedotusvälineiden kautta.
– Voidaan myös sopia ja on sovittukin, että presidentti ja maakunta yhdessä yrittävät "varastaa" joillekin maakunnan asioille sopivan osan valtakunnallista julkisuutta.
Presidentin arvion mukaan ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat kokevat esim. presidenttiä, eduskuntaa ja hallitusta koskevat asiat "Helsingin herrojen jutuiksi".
– Olen koettanut sanoa, että (Helsingin) vuosaarelaisesta perheestä ne tuntuvat yhtä kaukaisilta.

"Vanha perinne"

Halonen myöntää, että maakuntamatkoihin saattaa liittyä myös "hallitsijan" läsnäolon hurmaa.
– Kai siinä on vanha perinne. Ei ole sattuma, että Suomesta ensin tuli niin presidenttivaltainen maa.
– Näyttää siltä että tradition kapenemisenkin myötä monilla on toive sellaisesta ihmisestä, joka olisi arkipäivän byrokratian ulkopuolella ja jaksaisi edes hetken kuunnella, kiinnittää häneen huomiota.
– Se saa mausteena olla. Mutta modernin yhteiskunnan yksi vaatimus on, että normaali virkakoneisto ja päätöksenteko toimivat niin tehokkaasti, ettei umpisolmujen avaajiksi tarvita kovin monta kertaa presidenttiä tai kansanedustajaa.

Jako kahtia

Sanotaan että Itä- ja Pohjois-Suomi vuotavat kuiviin eikä mitään tehdä? Ajattelua kuulemma pitäisi olla enemmän. Alueiden eriarvoistumisen lisäksi ihmisten eriarvoisuus kasvaa. Näyttääkö tältä myös tasavallan presidentistä?
– Vaalien aikana puheet kahtiajakautuneesta Suomesta korostuivat. Tilastollisesti se on osittainen totuus.
– Positiivinen asia vaalituloksessa oli, että kumpikaan ehdokkaista ei saanut täyttä pottia miltään alueelta.
– Minulle on yhä jäänyt huoli, että ilman yhteiskunnan toimenpiteitä ja yhteistä tahtoa – yrittäjien, yhteiskunnan, tiedemaailman ja muiden yhteistoimintaa – meillä on todella riski, että väestön kasaantuminen jatkuu voimakkaana, ei pelkästään lukuisiin taajamiin, vaan yhä harvempiin keskuksiin.
– Pyrin osaltani vaikuttamaan, että voitaisiin saada sellaista osaamista ja kykenemispohjaa vahvistettua, jolla saataisiin vapaasti liikkuvia yrityksiä siirtymään laajemmalle alueelle.
- Se vanha aika ei palaa, jolloin työpaikkoja kuviteltiin järjestettävän vain julkiselle sektorille.
– Kannettu vesi ei kaivossa pysy, mutta yhdessä voidaan löytää kaivo.

"Ei kun tukee"

Mitkä ovat presidentin mahdollisuudet muuhun kuin sanoa hallitukselle, että hakekaa se kaivo.
_– Siinä voi olla tukena. Presidentin osuutta ei kannata liioitella, mutta ei myöskään vähätellä.
– Itä- ja Pohjois-Suomella on nyt suomalaista ja EU-rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aika vain on rajallinen, sattumoisin kuusi vuotta kuten itsellänikin tätä kautta. Sen jälkeen EU:ssa asioita arvioidaan uudelleen.
Presidentti siis vähän näpsyttää tässä hallitukseen vauhtia?
– Ei kun tukee.

"Onnea
Kirsti Aholle!"

Joko tässä vaiheessa mielessä kimmeltää toisen presidenttikauden mahdollisuus?
– Pitää ajaa itsensä sisään ennen kuin siitä kannattaa edes keskustella.
– En ole missään mielessä turhautunut. Yritän kovasti opiskella näitä asioita.
– Kohta alan löytää omat tavaranikin... en ehkä vielä. Katsotaan nyt, kun palataan takaisin Mäntyniemeen. Kolme muuttoa vajaassa puolessa vuodessa tuhoaa kenen tahansa kotielämän suunnitelmat.
Ette kuitenkaan ole kateellinen kilpakumppani Esko Aholle, joka pääsee Amerikkaan?
– En. Voin kuvitella, millaista on muuttaa pienten lasten kanssa. Toivotan Kirsti Aholle onnea, että hän löytää sukat oikeasta paikasta.

Milloin häät?

Ennen presidentinvaaleja ulkoministeri Halonen ja miesystävä Pentti Arajärvi asuivat Helsingin Kalliossa seinänaapureina. Maaliskuun alussa kaksikko muutti yhdessä Mäntyniemeen.
Presidenttikampanjan aikana kestokysymys kuului, saadaanko häitä, jos ulkoministeri tulee valituksi? Valiokuntaneuvos kaarteli, että olosuhteiden muutosta harkitaan.
Tiistaina tasavallan presidentti vastasi "milloin" –kysymykseen:
– Yhteen muuttaminen merkitsee uutta kokemusta ja se kokemus on ollut myönteinen.
Presidentti ei myönnä, että jatkuva tivaaminen ja "pakottaminen" vain siirtäisi häitä.
– Ihmiset ovat aika lailla ymmärtäneet. Samanlaistahan se on, jos omassa perhepiirissä kysellään, että joko joko. Tulee vastaus, että jättäkää tämä jo meille. Mutta eihän niinkään voi ajatella...