Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Porvoon valtiopäivien 200-vuotistilaisuudessa 28.3.2009

(muutosvarauksin)

Kaksi sataa vuotta sitten otettiin merkittäviä askelia kansakuntamme historiassa. Suomen liittäminen Haminan rauhassa autonomisena alueena Venäjän keisarikuntaan katkaisi kuusi vuosisataa kestäneen valtiollisen yhteyden entiseen emämaahan Ruotsiin.

Jo ennen rauhan solmimista Ruotsin ja Venäjän välille suomalaiset säätyjen edustajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa valtiopäiville Suomessa. Sitä ennen he olivat osallistuneet valtiopäiville Ruotsissa. Edustuksellinen demokratia, sellaisena kuin sen tänä päivänä tunnemme, oli vielä kaukana tulevaisuudessa. Säätyjen edustajat lausuivat Porvoon tuomiokirkossa keisarille uskollisuuden valan. Väestön enemmistön suhtautumisesta uuteen hallitsijaan ei sen sijaan ole tarkkaa tietoa.

Suomi siirtyi kuninkaan vallan alaisuudesta keisarikunnan yhteyteen. Omiin valintoihin ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Niihin tuli mahdollisuus vasta saavutettuamme täyden itsenäisyyden. Lyhyen monarkian jälkeen – jota monet historioitsijat kutsuvat kuningasseikkailuksi - maahamme vahvistettiin vuonna 1919 tasavaltainen hallitusmuoto, jonka 90-vuotisjuhlavuotta tänä vuonna vietämme. Muutoksia on tapahtunut vuosikymmenien kuluessa, mutta kansanvaltaisuus ja tasavaltainen hallitusmuoto ovat vakiintuneet valtiojärjestyksemme perusteiksi.

Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I lupasi hallitsijavakuutuksessaan pitää voimassa perustuslait, suomalaisten uskonnon ja oikeudet. Yhtä merkittävä oli hänen valtiopäivien päättäjäispuheensa, jossa hän korotti Suomen vastaisuudessa kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Porvoon valtiopäivien merkitystä, Aleksanterin hallitsijavakuutuksen ja puheiden sisältöä on tutkittu ja tulkittu kuluneiden kahden sadan vuoden ajan. Riippumatta siitä, mikä niiden täsmällinen oikeudellinen merkitys tai tarkoitus oli, ne joka tapauksessa muodostivat perustan puolustettaessa autonomista asemaamme vuosikymmeniä myöhemmin sortokausien aikana. Sortokausien oikeustaistelussa nimenomaan usko oikeuteen ja laillisuuteen yhteiskunnan rakentamisessa yhdisti kaikki suomalaiset kielestä tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Myös valtioiden välisissä suhteissa meitä on edelleenkin pidetty legalisteina, jotka korostavat kansainvälisten sopimusten ja yleensäkin lain ja oikeuden merkitystä.

Yli sata vuotta kestänyt autonomian kausi oli monimerkityksinen maamme historiassa. Käsityksiimme sen luonteesta ja merkityksestä ovat vaikuttaneet sortokaudet ja myöhemmät tapahtumat. Yhteiskunnallinen kehitys taitekohtineen on jatkumo. Ruotsin vallan aikana kehittyneet arvot, kulttuuri, oikeusjärjestelmä sekä hallinnolliset rakenteet ovat tänäkin päivänä yhteiskuntamme perusteita.

Autonomian aikana Suomeen perustettiin oma keskushallinto. Lisäksi Suomen liittäminen Venäjän yhteyteen vaikutti talouden kehitykseen. Kaupankäynti Venäjälle ja erityisesti läheiseen Pietariin lisääntyi. Venäjän keisarikunta tarjosi myös muita mahdollisuuksia suomalaisille muun muassa tieteissä, hallinnossa ja armeijassa unohtamatta niitä tuhansia, jotka muuttivat työn perässä Pietariin.

* * *

Merkkivuotta 1809 vietetään Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Venäjällä. Olemme järjestäneet myös yhteisiä tilaisuuksia, joissa on muistettu historiallisia tapahtumia ja arvioitu sen jälkeistä kehitystä.

Sota erotti Suomen Ruotsista ja liitti sen vuosisadaksi Venäjään. Tänä päivänä me kaikki kolme valtiota olemme itsenäisiä, mutta yhteiset haasteemme sitovat meidät naapurit läheiseen yhteistyöhön. Osin nämä asiat ovat globaaleja, osin ihan meidän lähellämme. Tämä yhteistyö ei ole vain valtioiden välistä, vaan se versoaa yhteiskunnan eri sektoreilla sekä yhteisöjen että yksilöiden välillä. Täällä Porvoossa Suomenlahden ja Itämeren tuntumassa tuntuu luonnolliselta katsoessamme tulevaisuuteen puhua myös yhteisen meremme puolesta. Kulkekaamme eteenpäin ihmisoikeuksia kunnioittaen, itsenäisyyttämme puolustaen ja yhteistä luontoamme suojellen.