Presidentti Halonen tapasi presidentti Putinin Pietarissa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Pietarissa tiistaina 13. kesäkuuta 2006. Presidentit Halonen ja Putin keskustelivat lähialueyhteistyöstä sekä hyvistä Suomi-Venäjä-suhteista, joista he totesivat olevan hyötyä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Lisäksi presidentit keskustelivat muun muassa viisumeista.

Kuva: Lehtikuva / AFP Photo

Presidentti Halonen ja presidentti Putin osallistuivat Pietarissa myös kansainväliseen talousfoorumiin, jossa käsiteltiin Venäjän ja kansainvälisen talouden ajankohtaisia kysymyksiä, kuten globalisaatiota, kilpailukykyä ja energiataloutta.

Talousfoorumissa pitämässään puheessa presidentti Halonen käsitteli muun muassa Euroopan unionin ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Lisäksi hän keskittyi globaalin talouskehityksen eri osa-alueisiin, kuten luonnonvaroihin ja energiaan.

”Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuden tärkeimpiä tavoitteita tämän vuoden jälkipuoliskolla”, presidentti Halonen sanoi puheessaan ja jatkoi: ”Suomen ja Venäjän historialliset siteet ovat tarjonneet meille ainutlaatuisen tuntemuksen tästä maasta ja sen kansasta, ja olemme seuranneet myönteisin mielin naapurimme nopeaa talouskasvua. Venäjä on nykyään yksi suurimmista kauppakumppaneistamme ja Suomesta Venäjälle suuntautuneet investoinnit ovat kasvamassa.”

Presidentti Halonen totesi, että energia on ja tulee olemaan EU:n asialistalla pyrittäessä kehittämään Euroopan yhteistä energiapolitiikkaa ja energiaulkosuhteita koskevaa strategiaa. ”Energialähteet saattavat tuntua meidän sukupolvestamme suunnattomilta, mutta ne ovat kuitenkin rajallisia. Meidän tulee työskennellä yhdessä ilmaston muutoksen torjumiseksi päästöjä vähentämällä, energian säästämistä edistämällä sekä puhtaampia teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä kehittämällä”, hän muistutti.

Puheessaan presidentti Halonen otti esille myös inhimillisten resurssien tärkeyden. ”Koulutettu ja osaava ihminen on erinomainen voimavara”, hän painotti ja käytti Suomea esimerkkinä tästä: ”Suomi on kehittynyt suhteellisen köyhästä, maatalousvaltaisesta maasta tietoyhteiskunnaksi, jolla on johtavaa osaamista tieto- ja viestintätekniikan alalla, tekniikassa ja metalliteollisuudessa sekä erinomainen metsäteollisuus.” Samalla presidentti Halonen muistutti myös kehityksen tärkeydestä: ”Suomessa ollaan kuitenkin hyvin tietoisia siitä, että nykymenestys ei anna takeita tulevaisuudelle. Tästä johtuen korostamme kaikille avoimen korkeatasoisen koulutuksen merkitystä.”

Puhe kokonaisuudessaan