Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Euroopan neuvoston oikeusministerien 26. kokouksessa 7.4.2005

Olen hyvin iloinen siitä, että Suomella on tilaisuus isännöidä tämä Euroopan neuvoston oikeusministerien 26. kokous. Kokouksen teema Social aspects of justice on ajankohtainen ja tärkeä. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan neuvostolla on tällä alalla paljon annettavaa.

Euroopan neuvoston perustehtävä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen on todella tarpeellinen. Se on luonut vahvan pohjan nopeasti syventyneelle eurooppalaiselle integraatiolle. Euroopan neuvostolla on ainutlaatuinen sopimusten ja mekanismien järjestelmä ja erityisesti ihmisoikeuksia koskeva yksilövalitusjärjestelmä hakee vertaistaan. Voin omasta kokemuksestanikin vahvistaa sekä aikaisemmilta vuosilta että vielä nykytehtävässäni, että sitä kohtaan tunnetaan aitoa kiinnostusta ja sen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Ihmisoikeustyössä on jatkuvasti haasteita. Valtioilla, jotka ovat pystyttäneet parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion perusrakenteet, on vielä paljon työtä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, ilmaisuvapauden turvaamiseksi ja hyvän hallinnon aikaansaamiseksi. Oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteiden kunnioittamisella on turvallisuuden rakentamisessa merkittävä rooli. Mikäli kansalaiset voivat luottaa siihen, että yhteiskunnan demokraattiset instituutiot ja oikeuslaitos toimivat, on yhteiskunnalla edellytyksiä kehittyä vakaalta pohjalta. Hallinnon avoimuus ja kansalaisten oikeuksia kunnioittava toimintatapa lisäävät luottamusta viranomaisiin.

Jatkuvasti lisääntyvä rajojen yli tapahtuva muutto pitää ihmisoikeuksia huomionkohteena eri maissa. Kansainvälisillä sopimuksilla tulee taata sekä lähtömaan, vastaanottajamaan että muuttajien itsensä oikeudet. Tämä ihmisten uusi liikkuvuus tulee luomaan paljon ja uudenlaisia vähemmistöjä. Me tiedämme jo kokemuksesta että ihmisoikeustyö aina vaativaa, mutta erityisesti vähemmistöjen oikeuksien toteutuminen on vielä paljon vaikeampaa. Haastetta ei voi väistää. Kaikissa jäsenmaissamme tulee olemaan useampia kieliä, uskontoja ja kulttuuriryhmiä kuin aikaisemmin.

Toimivassa demokratiassa kansalaiset ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Ihmisten tulee kunnioittaa demokratiaa, ihmisoikeuksia että oikeusvaltioperiaatetta. Mutta meidän tulee rohkaista heitä myös käyttämään oikeuksiaan.

***

Kokouksenne muistuttaa oivallisella tavalla sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien että taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien merkityksestä. Ne ovat molemmat välttämättömiä ihmisen arvokkuuden kunnioittamisessa. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja vähentämisessä on tärkeä tunnistaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ja oikeudenalojen sosiaaliset ulottuvuudet. Niillä on erityisen korostunut merkitys kokouksenne keskusteluteemoina olevissa velkaantumisongelmien hoitamisessa ja rikosoikeuden seuraamusjärjestelmän kehittämisessä.

Kansalaiset ottavat yhä enemmän lainaa rahoittaakseen hankintojaan ja kulutustaan tai esimerkiksi opintojaan. Luotonottamiseen voi kuitenkin liittyä myös omia ongelmiaan. Ihmiset voivat eri syistä ylivelkaantua ja joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Syinä ylivelkaantumiseen tai kyvyttömyyteen velan takaisinmaksuun voi olla työttömyys tai erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset kriisit.

Yhteiskuntien, joissa luotonannolla on keskeinen merkitys – voidaan puhua ”luottoyhteiskunnista” – tulisi pitää huolta siitä, että kansalaiset voivat selvitä myös ylivelkatilanteessa. Muutoin sosiaaliset seuraukset saattavat olla vakavia paitsi vaikeuksiin joutuneen kansalaisen, myös laajemmin yhteiskunnan kannalta. Syrjäytyminen on eräs ylivelkaongelmien vakava seuraus. Erityisesti nuorten velkaantumisen ennalta estävät ja korjaavat toimet ovat kiireellisesti tarpeen.

Tarkasteltaessa rikosten seuraamusjärjestelmän yhteiskunnallisia tehtäviä on tärkeää laajentaa näkökulmaa järjestelmän perinteisten, rikoksentekijään, syyllisyyteen ja rangaistukseen keskittyvien painotusten ulkopuolelle. Rikoksentorjunta sekä seuraamusjärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset kuten rikosten uhreista huolehtiminen ja rikoksentekijöiden yhteiskuntaan palauttaminen ovat tärkeitä painopistealueita. Tässä niin sanotussa korjaavassa oikeudessa päähuomio kohdistuu rikoksen uhriin, rikollisuuden ja rikollisuuden kontrollin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen sekä rikosprosessin osapuolten välisen tasapainon parantamiseen. Korjaavan oikeuden toteuttaminen edellyttää monitahoisia käytännön toteuttamistoimia. Euroopan neuvostolla on keskeinen rooli, kun tuetaan ja kehitetään yhteistyöohjelmia, joilla edistetään korjaavan oikeuden periaatteita jäsenvaltioissa.

***

Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen on edistänyt vakautta maanosassamme. Konfliktien ehkäisy ja jälkihoito ovat Euroopan neuvoston vahvuuksia. Olen aikaisemminkin todennut, että jos ETYJin toiminta kriisitilanteessa voidaan rinnastaa vapaapalokuntaan, niin Euroopan neuvosto on erikoistunut uuden paremman arkkitehtuurin luomiseen ja suunnitteluun.

Lopuksi haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Helsinkiin. Toivotan teille menestyksekästä kokousta ja aktiivista mielipiteiden vaihtoa kokouksenne tärkeistä teemoista.