Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe diplomaattikunnalle juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 20.4.2006

Suomen kevät on aina vähän arvaamaton. Ensin se antaa odottaa itseään ja lopulta se yhtäkkiä yllättää meidät kaikki viehkeydellään. Eräs muualta tänne muuttanut ystäväni vakuutti, ettei Suomen keväälle ja kesälle osaa antaa riittävästi arvoa ellei ole joutunut elämään läpi syksyn ja talven pimeyden. Kaikkialta tulviva kevään valo on jo täällä, vaikka ilmojen lämpenemistä saammekin vielä tänä vuonna hetken odottaa. Tämän talon väelle on aivan erityinen kevään merkki Suomeen akkreditoitujen diplomaattien kunniaksi pidetty päivällinen. Olette sydämellisesti tervetulleita.

Vietimme viime vuonna Yhdistyneiden kansakuntien 60-vuotisjuhlavuotta. Sovimme vahvistavamme työtä vuosituhannen tavoitteiden toteuttamiseksi ja päätimme myös tehostaa YK:n toimintaa. Yhteisten päätöksiemme pohjalta Yhdistyneisiin kansakuntiin on perustettu kaksi uutta elintä: ihmisoikeusneuvosto ja rauhanrakentamiskomissio. Ne vastaavat nykyaikaisen konfliktianalyysin käsitystä kestävän demokratian rakentamisesta. Toivon, että näiden uusien elimien myötä, voimme uudistaa myös itse toimintaa. Demokraattisen yhteiskunnan rakentaminen on jatkuva sitkeä prosessi, jossa kumppanuus ja kannustaminen ovat yhtä tärkeitä kansainvälisen toiminnan muotoja kuin jyrkkenevien kriisienkin nopea hallinta.

Monien mielestä YK-reformit ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Niinkin asian voi perustellusti nähdä, mutta älkäämme mitätöikö väheksynnällä jo aikaansaatuja uusia mahdollisuuksiamme. Maailmanjärjestössä, jossa on lähes 200 jäsenvaltiota erilaisine näkemyksineen ja prioriteetteineen, on aina vaikea saada yksimielisyyttä. Kehitys tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin vain pienin askelin. Nyt saavutetut päätökset ovat merkittävä asia. Ne voivat olla tervetullut keino nimenomaan niiden jäsenvaltioiden auttamisessa, joissa demokraattisen valtion rakentaminen - usein raskaiden konfliktien jälkeen - on vasta hauras alku.

Me täällä Suomessa haluamme olla aktiivisesti mukana tässä työssä mukana ja uskomme että meistä ja meidän käytännöllisyydestämme (pragmatism) voisi olla hyötyä. Suomi onkin asettunut ehdolle ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Olemme sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen maailmanlaajuisesti. Olemme julkistaneet kokonaisvaltaisen ohjelman painopistealueistamme ihmisoikeuksissa ja sitoutuneet tämän ohjelman edistämiseen ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Toivomme luonnollisesti mahdollisimman laajaa tukea ehdokkuudellemme.

YK:n uudistamista on jatkettava aktiivisesti ja määrätietoisesti. Yleiskokouksen puheenjohtaja Ruotsin tuleva ulkoministeri Jan Eliasson tarvitsee nyt meidän kaikkien tukea tässä työssä YK:n toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Turvallisuusneuvoston toiminnan ja kokoonpanon uudistamistyön hitaus osoittaa selvästi, miten vaikeasta asiasta maailmanjärjestön uudistamisessa on kyse. Kyse on periaatteista, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta. Emme saa antaa periksi, vaan turvallisuusneuvoston uudistamistyössä pitää saavuttaa edistysaskeleita. Turvallisuusneuvoston kokoonpanon pitäisi heijastaa paremmin tämän päivän todellisuutta ja siksi Suomi kannattaa turvallisuusneuvoston laajentamista uusilla pysyvillä ja vaihtuvilla jäsenillä.

* * *

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana heinäkuun alusta lähtien. Yhteistyömme nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan ja meitä seuraavan Saksan kanssa on sujunut erinomaisesti.

Teillä kaikilla on varmasti ollut mahdollisuus seurata puheenjohtajuusvalmistelujamme ja tunnette hyvin painopistealueemme. Emme uskottele olevamme ihmeidentekijöitä, mutta käsityksemme on, että jokaisen puheenjohtajamaan on pyrittävä lisäämään EU:n kykyä ja halua käydä käsiksi edessä oleviin haasteisiin. Se on myös keino EU-kansalaisten luottamuksen kasvattamiseksi.

Suomi haluaa puheenjohtajuuskaudellaan keskittyä nimenomaan unionin käytännön toiminnan parantamiseen sekä työllisyyden ja innovatiivisuuden parantamiseksi että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseksi.

Suomi on koko jäsenyytensä ajan kannattanut yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan kehittämistä. Yhteinen ulkopolitiikka tekee unionista luonnollisesti tehokkaamman ja tuloksellisemman toimijan maailmassa, mutta se tekee unionista myös paremman ja ennustettavamman kumppanin. EU:n on tehtävä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa paremman huomisen rakentamiseksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Itävallan puheenjohtajakaudella järjestettävä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokous sekä Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettävä ASEM-huippukokous ovat erittäin tärkeitä.

Perustuslaillisen sopimuksen kohtalo on edelleen keskeinen kysymys. Kuten hyvin tiedätte, Suomen mielestä uusi sopimus olisi selkeä parannus nykyiseen sopimukseen ja olemme kannattaneet sopimuksen hyväksymistä. Haluamme omilla toimillamme edistää sopimuksen aikaansaamista – ehkä jo ensi vuonna – ja otamme tämän tarkasti huomioon harkitessamme kansallisia toimenpiteitämme.

Olisi epärealistista ajatella, että perustuslaillisen sopimuksen hylänneet maat koetettaisiin ”pakottaa” hyväksymään sopimus ratifioimalla se mahdollisimman useassa jäsenmaassa. Yhtä lailla on mahdotonta ”pakottaa” sopimuksen jo ratifioineet maat hyväksymään uusi tai muokattu sopimus.

Eurooppalainen integraatio ei perustu pakkoon tai painostukseen. Integraatio voi edetä vain kansalaisten tukemana yhteisten tavoitteiden ja etujen projektina. Unionille saadaan uusi perussopimus vain oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella neuvotteluprosessilla.

Suomessa juhlitaan tänä vuonna varsin näyttävästi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotistaivalta. Naisten astuminen tasavertaisina miesten rinnalle saa siinä erityistä huomiota. Toivon tämän olevan monille mielenkiintoinen ja kannustava kokemus nykypäivän haasteita ratkottaessa.

Haluan kiittää Suomeen akkreditoitua diplomaattikuntaa erinomaisesta yhteistyöstä ja maidenne näkemysten esiintuomisesta Suomessa. Muutokset kuuluvat diplomaattien elämään. Haluan toivottaa lähteville diplomaateille menestystä uusissa tehtävissä ja toivottaa uudet diplomaatit sydämellisesti mukaan Helsingin henkeen (Spirit of Helsinki).