(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
On suuri ilo toivottaa teidät, arvoisat Suomeen akkreditoidun diplomaattikunnan jäsenet ja kunnianarvoisat suomalaisvieraamme, tervetulleiksi näille perinteisille juhlapäivällisille.
Tänä vuonna juhlitaan Suomen historian merkkitapahtumia. Kaksisataa vuotta sitten, vuonna 1809, Ruotsin ja Venäjän välisen sodan seurauksena, Suomi lakkasi olemasta osa Ruotsia. Alkoi aikakausi, jonka kansakuntamme oli autonomisena osana Venäjän keisarikuntaa. Merkkivuotta vietetään monin tapahtumin. Monet teistä osallistuivat Porvoo valtiopäivien kaksisataavuotisjuhlallisuuksiin maaliskuussa.
Vuosi 2009 on myös viimeaikaisempien tapahtumien merkkivuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Euroopan neuvoston perustamisesta ja 20 vuotta siitä, kun Suomi liittyi järjestön jäseneksi. Euroopan neuvostolla ja sen toiminnalla on keskeinen sija ulkopolitiikassamme. Sen perusperiaatteiden – demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioajattelun – edistämistä on tärkeää jatkaa. Nämä arvot tarjoavat vakaa perustan yhteiskuntien kehitykselle myös kaikkialla maailmassa.
* * *
Eduskunnalle annettiin tänä keväänä uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Selonteko rakentuu laajalle turvallisuuskäsitykselle. Voimme parhaiten rakentaa omaa turvallisuuttamme tiiviillä yhteistyöllä muiden EU-maiden kanssa ja monenkeskisellä yhteistyöllä. Yhdistyneet kansakunnat on tämän työn keskeinen foorumi.
Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan rauhana ja turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Olemme pitkään osallistuneet erilaisiin YK:n, Euroopan unionin ja NATOn johtamiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Osallistuminen kriisinhallintaan, niin siviili- kuin sotilaalliseen, on osa kansainvälistä vastuutamme ja lujittaa omaa turvallisuuttamme.
Kriisinhallinnan keskeisiä haasteita on sukupuolten tasa-arvonäkökohtien huomioiminen. Kokemukset eri puolilta maailmaa ovat osoittaneet, että naiset ja lapset ovat kriisitilanteissa erityisen haavoittuvia. Esimerkiksi afgaaninaisten ja -tyttöjen ihmisoikeudet ovat hyvin ajankohtainen haaste.
Meidän on tuomittava konfliktien yhteydessä esiintyvät raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta ja pidettävä huolta naisten ja tyttöjen perus- ja ihmisoikeuksista. Toistan ehdotukseni, että järjestelmälliset raiskaukset olisi luokiteltava sota-aseeksi.
Minulla oli kunnia yhdessä Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirleafin kanssa kutsua koolle maaliskuussa kansainvälisen naisten voimauttamista käsittelevä konferenssi. Se lähetti vahvan viestin siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" on toteuttava kaikilta osin. Suomi hyväksyi oman päätöslauselmaa 1325 tukevan kansallisen toimintaohjelmansa viime vuonna.
Turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta aktiivisesti työskentelevien ponnistuksia on tuettava ja niille annettava tunnustusta. Meitä suomalaisia ilahduttaa edeltäjäni, presidentti Martti Ahtisaaren viime joulukuussa elämäntyöstään konfliktien ratkaisijana saama Nobelin rauhanpalkinto.
* * *
Globalisoituneessa maailmassa yhteisten ongelmiemme hoitaminen vaatii syvempää monenkeskistä yhteistyötä. Presidentti Barack Obama on ottanut aktiivisen roolin kansainvälisissä asioissa. Tämä oli hänen viestinsä myös viime kuussa Prahassa hänen tavatessaan Euroopan unionin johtajia.
Presidentti Obaman visio ydinaseettomasta maailmasta on mitä tervetullein. On myönteistä, että presidentti Dmitri Medvedev vastasi tähän puhuessaan Helsingin yliopistolla huhtikuussa. Yhdysvaltain ja Venäjän molempien vakaa pyrkimys uuden strategisten ydinaseiden rajoitussopimuksen pikaiseksi solmimiseksi edistäisi huomattavasti globaalin turvallisuuden lisäämistä.
Olette usein kuulleet minun puhuvan miten tärkeää on edistää kestävää kehitystä. Globaalit haasteet tarvitsevat globaalia etiikkaa. YK on keskeisin foorumi yhteisten päämäärien asettamisessa. Odotan mielenkiinnolla keskusteluja pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa hänen vieraillessaan ensi viikolla Helsingissä.
Meidän kaikkien – teollistuneiden ja kehittyvien maiden – on työskenneltävä yhdessä, jotta joulukuussa pidettävässä YK:n Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa päästäisiin kattavaan maailmanlaajuiseen sopimukseen ilmastoasioiden uudesta ohjauksesta. Meillä ei ole aikaa hukattavana, sillä konferenssi on alle seitsemän kuukauden kuluttua.
Ihmisten hyvinvointi on vahvasti kytköksissä luonnon hyvinvointiin. Ilmastonmuutoksen lieventäminen on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tämänhetkiset talousvaikeudet eivät saa hidastaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.
On tärkeää sisällyttää vahva tasa-arvonäkökulma kaikkiin ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin. Meidän on kannustettava naisia vaikuttamaan ilmastonmuutoksesta käytäviin neuvotteluihin. Naiset voivat tehokkaasti osallistua ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen.
Meidän alueellamme erityisen kriittisen ympäristöongelman muodostaa Itämeren tila. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Olen tänään yhdessä pääministeri Matti Vanhasen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa julkistanut aloitteen, jolla kannustetaan lisätoimiin ryhtymistä. Prosessi huipentuu korkean tason kokoukseen Helsingissä helmikuussa 2010. Toivomme sen kokoavan yhteen valtioiden, hallitusten, elinkeinoelämän ja organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen johtajia ja yksityishenkilöitä Itämeren maista. Keskeisenä tavoitteena on edistää julkisen vallan ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia.
* * *
Euroopan unionin jäsenmaissa pidetään muutaman viikon kuluttua eurovaalit. Toivottavasti EU-kansalaiset käyttävät äänioikeuttaan aktiivisesti. Kansalaisten osallistuminen vaaleihin on olennainen osa demokratiaan kaikissa maissa.
Arvoisat diplomaattikunnan edustajat, haluan lausua teille mitä lämpimimmät kiitokseni erinomaisesta yhteistyöstä. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Kohotan maljan teidän kunniaksenne ja maidemme väliselle yhteistyölle.