Tasavallan presidentin haastattelu Ruotuväki-lehdessä 4.6.2004

Tasavallan presidentti Tarja Halonen luo turvallisuuspolitiikan kokonaislinjat Uudet uhat haastavat varusmieskoulutuksenkin Teksti: Panu Pokkinen Kuva: Anssi Jokiranta

Presidentti Tarja Halonen Ruotuväen haastattelussa. Kuva: Anssi Jokiranta.

Puolustusvoimien ylipäällikkö, Tasavallan presidentti Tarja Halonen korostaa kasvavan yhteistyön tärkeyttä puolustuksen kehityksessä. Hän kehuu suomalaisten me-henkeä ja kertoo, että varusmiespalveluksen uudelleenjärjestelylle olisi tilaus.

Presidentti Tarja Halonen kertoo, että varusmiesten koulutuksen uudelleenjärjestelyä suunnitellaan. Yleinen asevelvollisuus ei ole menettänyt merkitystään, mutta vähentynyt joukkojen määrä mahdollistaa reservin nuorentamisen ja luo uusia mahdollisuuksia koulutukselle.

- Koulutuspuolella ollaan koko ajan käymässä läpi sellaista harkintaa, jossa pohditaan, minkälaisista palikoista järjestelmä voisi rakentua, Halonen toteaa.

Presidentti ei halua nostaa malliksi minkään maan tapaa järjestellä puolustustaan. Ennemminkin hän haluaa korostaa turvallisuuden kokonaisvaltaisuutta, uusia uhkakuvia ja kasvavaa yhteistoimintaa.

- Puolustusvoimat on haastavassa tilanteessa. Vanhat uhkakuvat vaikuttavat edelleen, mutta myös ei-perinteisiin malleihin pitää pystyä vastaamaan.

Uusissa uhkamalleissa terrorismin lisäksi turvallisuutta uhkaavat muun muassa luonnonkatastrofit, rikollisuus ja liian suuriksi kasvavat taloudelliset erot.

- Uusiin uhkiin perustuva eri hallinnonalojen välinen turvallisuusyhteistyö ja kansainvälinen yhteistoiminta korostuvat. Perustilanne on nyt hyvä, ylipäällikkö kertoo.

Uudessa tilanteessa näköpiirissä on joitakin isoja varauksia, joita pitää tehdä.

- Tulevaisuudessa joudutaan valintojen eteen, sillä myös ei-sotilaalliset toimijat otetaan tarkemmin huomioon. Raha ei kasva puissa. Pitää samalla sekä tehostaa että säästää.

Tulevaisuudessa myös kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa. Muualta saatu oppi pitää hyödyntää tehokkaasti myös omaan käyttöön.

- Alkusyksystä eduskunnalle annettava selonteko tarjoaa mahdollisuuden punnita eri perusratkaisuja ja vaihtoehtoja ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Selontekojärjestelmä on kokonaisuudessaan onnistunut ratkaisu, Halonen toteaa.


Ylipäällikkö luo linjat

Oman ylipäällikkyytensä presidentti Tarja Halonen näkee erityisen haasteellisena. Jo vaalien alla kyseenalaistettiin, voiko presidenttinä olla nainen tai asevelvollisuuttaan suorittamaton henkilö.

- Toisaalta haaste liittyi sukupuoleen, toisaalta taas mieltymys pasifistiseen aatesuuntaan. Rauhan eteen pitää tehdä töitä, aseisiin tarttuminen on aina viimeinen vaihtoehto.

Presidentti korostaa, että rauhan aikana tarvittava tietämys voidaan hankkia monella eri keinoilla.

Itse hän on saanut opiskella modernia turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa jo pitkään. Valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla presidentti Halonen kävi jo Kekkosen presidenttikaudella, kurssilla numero 60 vuonna 1976.

- Myös edellisistä tehtävistä, päällimmäisenä ulkoministeriys, hankittu tietämys vaikuttaa vahvasti taustalla.

Vuonna 2000 uudistettuun perustuslakiin on kirjattu, että presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle myös rauhan aikana.

Aiemmin presidentti saattoi luopua ylipäällikkyydestä vain sotatilanteessa. Vuosina 1939-1944 ylipäällikkyys oli luovutettuna marsalkka Mannerheimille.

- En usko, että luopuminen toistuu tulevaisuudessa. En ole edes kuvitellut tilannetta, koska kaiken suunnittelun perusta on ollut, että voisimme säilyttää vallitsevan koneiston mahdollisimman pitkään myös kriisiaikoina. Tärkeämpää on hyvin toimiva yhteistyö, Halonen toteaa.

Presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan työnjako on selkeä.

Komentaja "toimitusjohtajana" vastaa tuloksesta, kun ylipäällikkö on
mukana luomassa suuntaviivoja ja huolehtimassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaislinjauksista.

Puolustusministeri taas vastaa toiminnasta eduskunnalle. Ministeri toimii esimerkiksi esittelijänä ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksissa.


EU:ssa ei pidä vähätellä

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen kehityksen vaikutusta presidentti Halonen ei halua vielä arvioida. Hän toivoo, että kehityssuunnat selkiytyisivät seuraavassa huippukokouksessa.

Jo viime syksynä päästiin periaatteelliseen kompromissiin siitä, että kaksinkertaisia rakenteita Naton kanssa pyritään välttämään. Euroopan unionille tyypillisessä järjestelmässä keskeisessä asemassa on kriisinhallinta-ajattelu.

Euroopan unionin pitäisi kriisinhallinnassa presidentti Halosen mukaan pyrkiä hyödyntämään laaja keinovalikoima aseellisista yksiköistä kauppapolitiikkaan saakka.

- Jäsenmaiden hyvin erilaiset kulttuuriset ja sotilaalliset perinteet asettavat kehitykselle rajoitteita. Euroopan unionissa pitää myös kohdella jäsenmaita tasaveroisesti riippumatta siitä, ovatko nämä sotilaallisesti liittoutuneita vai ei, Halonen arvioi.

Suomen hän haluaa osallistuvan kehitykseen avoimin mielin. Omaa historiallista kokemusta ja taustaa ei saa vähätellä, tosin liialliseen itsevarmuuteenkaan ei pidä sortua.


Suomi-joukkue puolustaa

Koko turvallisuuden perustaksi presidentti Tarja Halonen nostaa yhteenkuuluvuuden. Suomalaisten pitää tuntea kuuluvansa Suomi-joukkueeseen. Maa ja kansa pitää tuntea kokonaisuudeksi, jota halutaan itse puolustaa.

- Suuri osa asioista tulee arkipäivän turvallisuudesta, jonka eteen tehdään kansainvälisesti kovasti työtä, myös poliisin ja oikeuslaitoksen ulkopuolella.

- Toisaalta vaikuttavat uudet uhat. Avoimen demokraattisen yhteisön pitää olla myös puolustuskykyinen, eikä vain ulospäin. Toimintakyvyn on säilyttävä eri uhkatilanteissa.

Presidentti painottaa ennakkoanalyysin merkitystä. Konfliktien syitä pitäisi pohtia aktiivisemmin jo ennalta erilaisissa uhkatilanteissa. Teknologinen yhteiskunta on haavoittuvampi kuin koskaan.

- Miksi yleensäkin ollaan asioista eri mieltä? Miten voidaan välttää kriisit, miten ennakoida? Mitkä johtuvat rakenteista, mitkä ihmisistä? Näihin kysymyksiin pitäisi olla vastaukset jo ennalta - niin siviili- kuin sotilaspuolellakin.


Maastoharjoituksista versoo me-henki

Presidentti Tarja Halonen ei olisi lähtenyt suorittamaan asepalvelusta, vaikka siihen hänen nuoruudessaan olisi tarjoutunutkin mahdollisuus. Se ei sopinut presidentin silloiseen ajattelumaailmaan, ja mielessä painoi tarve opintojen aloittamiselle.

- Suhtauduin aikoinani varauksellisesti naisten asepalvelukseen, sillä myös yhteisön elämän pitää jatkua kriisin aikana. Naisille on omat erityistehtävänsä yhteiskunnan ylläpidossa.

Hän kokee luonnolliseksi miesten asepalveluksen, mutta pitää naisten asepalvelusta perusteltuna tasa-arvon kannalta.

- Olen muuttanut kantaani asiasta. Hyvä, että naisilla on oikeus. Vaikka itse en olisi palvelusta suorittanutkaan, seuraan suurella kiinnostuksella naisten menestystä ja vastaanottoa puolustusvoimissa, presidentti Halonen toteaa.


Ei pelkästään yksilöllisyydellä

Me-hengen merkitystä korostavalle presidentille ei ollut vaikeaa valita mieluisinta palvelustehtävää.

- Maastoharjoitus olisi osuvin, koska siinä harjoitellaan tavoitteellisesti yhteistoimintaa. Ampumista olen kokeillut kahdesti.

Aseenkäyttökokemusta ei siis ole, eikä tarvitse tulla.

Maastossa opitaan oikean toimintamallin lisäksi myös kaveruutta ja yhteistyötä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa syntyy yhteisiä kokemuksia ja sitä kautta henki kohoaa.

Presidentti Halosen mukaan koko pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta
rakentuu talkoohenkisyydelle.

- Monessa maassa korostetaan enemmän yksilöllisyyttä. Sen ylikorostaminen ei ole hyvä pohja sille, jos pitäisi joskus harkita toisen puolesta uhrautumista.


Nuoret: Reilusti eteenpäin!

Eniten presidentti Tarja Halonen on armeijassa yllättynyt nuorten kyvystä ottaa asioista vastuuta.

- Vaikka sanotaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy, niin asian voi nähdä myös toisinpäin. Nuoret kasvavat nopeasti vastuuseen, kun heille siihen annetaan mahdollisuus.

Presidentti korostaa Irakin sodan kokemuksiin perustuen korkean moraalin merkitystä. Erityisesti kouluttajilla on puolustusvoimissa suuri vastuu oikean sanoman eteenpäin viemisessä.

- Tulevaa ei voi ennakoida. Vaikka tavoitteet saattavat muuttua, ihanteet pitää säilyttää. Nuorten on vietävä asioita eteenpäin. Reilusti, avoimin mielin, kiteyttää Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö Tarja Halonen sanomansa nuorille maanpuolustajille.

Ruotuväki-lehti