Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Vihervuoden päätapahtumassa Mikkelissä 28.5.2008

Suomalaisten enemmistö asuu tänä päivänä kaupungeissa tai taajamissa. Siten suuri osa meistä viettää pääosan työ- ja vapaa-ajastaan rakennetussa ympäristössä. Rakennettuun ympäristöön kuuluu tärkeänä osana viheralueet, ja muualla olevat puut, pensaat ja istutukset.

Näin alkukesästä olemme erityisesti herkistyneet havaitsemaan luonnon herkän vehreyden ja luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Täällä pohjoisessa kesä on kuitenkin lyhyt ja ympäristömme pitäisi antaa meille virikkeitä, elinvoimaa ja mielihyvää ympäri vuoden. Vihervuoden tunnuslause: Vireyttä vihreästä – Mera kraft av det gröna, kertoo olennaisen osan suhteestamme luontoon ja ympäristöön.

Puistot ja ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuksia ihmisille monipuoliseen liikuntaan ja virkistäytymiseen kaikkina vuoden aikoina. Täällä Mikkelissä niin kuin muissakin vanhoissa rakennetuissa ympäristöissä puistot ovat myös merkittävä osa kulttuuriperintöämme. Valtakunnallinen Vihervuosi toteutuu toki erilaisena saaristosta Lapin erämaihin.

Askareet omalla pihalla, puutarhassa, siirtolapuutarhassa tai viljelyspalstalle ovat monelle tärkeitä harrastuksia. Tämän lisäksi kaikilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia luonnosta kotinsa lähellä. On myös ympäristön kannalta sitä parempi, mitä lähempänä virkistäytymismahdollisuudet ovat kotiamme, jotta välttäisimme tarpeetonta liikennettä, energian kulutusta ja saastuttamista.

Meillä on oikeus hyvään ympäristöön ja samalla meillä on velvollisuuksia ympäristöstämme. Suomen perustuslakiin on kirjattu jokaisen vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Käytännössä kunnilla on merkittävä vastuu siitä, millaisessa ympäristössä asumme. Kunnat päättävät alueiden yksityiskohtaisesta maankäytön suunnittelusta ja alueiden käyttötarkoituksesta. Toivon, että ympäristö- ja maakäyttökysymykset ovat tärkeällä sijalla erityisesti näin kunnallisvaalien lähestyessä. Kunnissa tehdään jokaista kuntalaista koskevia tärkeitä päätöksiä. Kuntalaiset ovat paitsi vallan lähde, myös sen kohde. Kuntalaisten on tärkeää tuoda julki käsityksensä maakäyttö- ja rakennuspolitiikasta ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistuttava päätöksentekoon.

Kuntalaisina, äänestäjinä, kuluttajina ja asukkaina meidän on tunnettava vastuumme ympäristöstä. Hyvinvoinnin ympäristö – ympäristön hyvinvointi on erottamaton sanapari.

Tietoisuutemme ympäristöongelmista ja luonnon haavoittuvuudesta on kasvanut. Ympäristökasvatuksen merkitys on tietenkin suurin lasten ja nuorten kehittyessä vastuullisiksi aikuisiksi. Tarvitsemme kuitenkin kaikki jatkuvasti tietoa, kuinka voimme itse estää ympäristöongelmia ja torjua ilmastonmuutoksia. Elinikäisellä oppimisella on tässä jos jossain merkitystä.

* * *

Haluan näillä sanoilla kiittää Vihervuoden järjestäjiä ja kannustaa kaikkia osallistumaan Vihervuoden monipuolisiin tapahtumiin ja nauttimaan vihreän ympäristömme runsaista mahdollisuuksista.