Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 27.8.2002

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe ELTE-yliopistolla 27.8.2002 Budapestissa



(muutosvarauksin)


Eötvös Loránd -yliopiston rehtorin ja yliopiston konsistorin myöntämä oikeustieteen kunniatohtorin arvo on minulle suuri asia. Sallikaa minun ilmaista teille, Rehtori Klinghammer, ja teille professori Mezey, vilpitön kiitokseni minulle osoitetuista ystävällisistä sanoista.

Olen tietoinen Eötvös Loránd -yliopiston maineikkaasta historiasta. Tämä yliopisto on ehkä arvostetuin yliopisto Unkarissa. Kuten tämä vuosi on jälleen kerran osoittanut, on oikeustieteellinen tiedekunta edelleen säilynyt ylioppilaiden keskuudessa tämän yliopiston halutuimpana tiedekuntavaihtoehtona. Kuten me kaikki tiedämme, Unkarin-matkani kunnioitettu isäntä, presidentti Ferenc Mádl on alumnien joukossa.

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat modernin yhteiskunnan perusta. Tämän päivän maailmassa näitä periaatteita tarvitaan hyvin paljon, mutta nämä periaatteet ovat myös jatkuvasti uhattuina. Ääriasenteet ja äärimielipiteet ovat huolestuttavasti ilmestyneet uudelleen Eurooppaan, ja ne ilmenevät yhä enenevässä määrin poliittisissa liikkeissä. Äärinäkemykset ilmenevät ultranationalismina, joskus taas suorana rasismina, rotusortona, sukupuoleen perustuvana syrjintänä tai muukalaisvihana.

Kaikkien hallitusten, instituutioiden ja kansalaisyhteiskuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin erilaisiin maailmankatsomuksiin ja uskontoihin perustuvaa suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa vastaan sekä vastustamaan niihin liittyviä syrjinnän muotoja. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen on jokaisen hallituksen velvollisuus ja jokaisen yksilön asia.

Samaan aikaan ihmisoikeuksien kunnioituksen edistäminen ja rohkaiseminen on yleismaailmallinen asia kansainvälisellä tasolla. Euroopan neuvosto ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (OSCE) perustuvat yhteisiin eurooppalaisiin arvoihimme ja periaatteisiimme: demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Unkari on jo kauan ollut näiden kummankin järjestön menestyksellinen jäsen.

Unkarista tulee hyvin pian Euroopan Unionin jäsen. Euroopan Unioni perustuu samoihin arvoihin kuin Euroopan neuvosto ja OSCE. Olen tyytyväisenä huomannut, että unkarilaiset edistävät demokratiaa ja ihmisoikeuksia aktiivisesti. Äskettäin valittu parlamentti koostuu puolueista, jotka kannattavat täydellisesti Euroopan Unionin peruskirjaa ja Euroopan Unionin perusoikeusjulistusta. Jotta näitä eurooppalaisia periaatteita ja arvoja voidaan toteuttaa täydellisesti, niitä on jatkuvasti vahvistettava mantereen jokaisessa kolkassa.

Suomi ja Unkari ovat aktiivisesti edistäneet ihmisoikeuksia kansainvälisesti. Olemme olleet mukana muotoilemassa käsitteitä, julistuksia, sopimuksia ja sääntöjä. Mutta tässäkin tasavertaisuus alkaa kotoa.

Viimeksi kuluneina vuosina Suomessa on yritetty päättäväisesti suojella ja edistää omien vähemmistöjemme oikeuksia. Tätä on tehty tarkastelemalla jokaisen Suomessa asuvan yksilön perusoikeuksia. Prosessi on johtanut lukuisiin perustuslakimme korjauksiin. Mainitsen esimerkkinä, että Suomen perustuslaki takaa selvästi sanottuna kulttuuriset ja kielelliset oikeudet vähemmistöryhmille, näihin ryhmiin kuuluvat romanit ja syntyperäiset saamelaiset Pohjois-Suomessa.

Romanit eivät ole missään enemmistönä. Tämän vuoksi he ovat aito eurooppalainen vähemmistö. Romaneja syrjitään yhä tänä päivänä työllisyydessä, asumisessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa kaikkialla Euroopassa.

Kuitenkin useat eurooppalaiset hallitukset ja organisaatiot työskentelevät aktiivisesti romaniasioiden parissa. Euroopan neuvostossa tämä työ on yksi organisaation ydinkysymyksistä. Olennaisia puutteita olemassa olevissa toiminnoissa eri foorumeissa ovat olleet järjestelyt romanien itsensä osallistumisen varmistamiseksi silloin kun kehitetään ja toteutetaan heidän tilannettaan parantamaan tarkoitettuja toimintaperiaatteita ja ohjelmia. Tunnen voimakkaasti, että on olemassa tarve luoda uusi elin, jonka pitäisi myötävaikuttaa tähän työhön tuomalla mukaan romanien omat kokemukset tilanteestaan. Tästä syystä olen tehnyt aloitteen neuvoa antavan elimen luomiseksi romaneille, jotta he saisivat äänensä kuuluviin myös yleiseurooppalaisella tasolla.

Tämän aloitteen pohjalta perustettu selvitysryhmä on työskennellyt viime vuoden joulukuusta alkaen, ja se on ensimmäisen kerran tuonut yhteen Euroopan eri alueilta lukuisia romaniasiantuntijoita ja johtajia, jotka tekevät yhteistyötä toistensa kanssa hyvässä uskossa ja kansainvälisen yhteisön kanssa yhteisen tavoitteen hyväksi. Ryhmän loppuraportti annetaan Euroopan neuvoston ministerikomitealle muutaman viikon kuluessa.

Olen hyvin tietoinen romaniasioiden merkityksestä Unkarissa. Sen vuoksi olen erityisen ilahtunut Unkarin hallituksen sekä romanien itsensä edustajien ilmaisemasta tuesta ja ymmärtämyksestä aloitettani kohtaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on innoituksen lähde ja perusta kansainvälisille ihmisoikeuskanaville. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja määrää esimerkiksi luomaan olosuhteet, joissa oikeutta sekä sopimusten ja kansainvälisten lakien asettamia velvoitteita voidaan pitää yllä. Se velvoittaa myös edistämään sosiaalista kehitystä ja parempaa elintasoa suuremmassa vapaudessa sekä harjoittamaan suvaitsevaisuutta ja hyvää naapuruutta.

Kansallisvaltioilla on päävastuu rauhasta sekä demokraattisten periaatteiden ja oikeuden vahvistamisesta. Kansainväliset kanavat ja mekanismit ovat välttämättömiä keinoja maan sisäisen tai kansainvälisen terrorismin perussyitä vastaan taisteltaessa. Jotta nämä menetelmät olisivat tehokkaita, on näitä kanavia lujitettava ja niistä on tehtävä todella yleismaailmallisia. Tämä pätee myös ajankohtaiseen kysymykseen, joka koskee Kansainvälistä rikostuomioistuinta.

Euroopan Unioni voi näytellä - ja näytteleekin - aktiivista roolia yleismaailmallisten sopimusten edistämisessä samoin kuin globalisaation valjastamisessa yhteiseksi hyväksemme.

Tämän yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tehtävänä on kouluttaa naisia ja miehiä, jotka voivat tulevaisuudessa edistää laillisuusperiaatetta ja demokratiaa sillä viisaudellaan, jota he saavat täältä. He voivat myös opastaa suvaitsevaisuuteen ja kaikkien ihmisten kunnioittamiseen ilman syrjintää.

Näillä sanoilla haluan kiittää teitä vielä kerran hyvin paljon saamastani oikeustieteen kunniatohtorin arvonimestä. Vakuutan teille, että kannan tätä arvonimeä ylpeydellä.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 11.10.2002

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi