Presidentti Halonen: Naiset mukaan rauhanrakentamiseen

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mielestä naiset tulee saada mukaan rauhanrakentamiseen ja rauhanneuvotteluihin kaikilla tasoilla. ”Naisten ruohonjuuritason aktivismi luo pohjaa kestäville ratkaisuille. Siksi on tärkeää tukea projekteja, joilla vahvistetaan naisten rauhantyötä sekä luodaan edellytyksiä paikalliselle toiminnalle”, presidentti Halonen sanoi perjantaina 2. maaliskuuta Espoon Hanasaaressa järjestetyssä Hanaforum-seminaarissa, jonka aiheena oli YK:n uudistusprosessi. Presidentti Halonen kertoi olleensa itse tukemassa mm. YK:n naisten järjestön UNIFEMin aloitetta dialogin rakentamiseksi israelilaisten ja palestiinalaisten naisten välille.

Presidentti Halosen mukaan Suomi tukee uuden pääsihteerin Ban Ki-moonin työtä YK:n uudistamiseksi ja kokonaisvaltaisen reformiprosessin läpiviemiseksi. Turvallisuusneuvoston uudistaminen on yksi reformin tärkeimpiä mutta samalla vaikeimpia kokonaisuuksia. Suomi tukee turvallisuusneuvoston laajentamista sekä pysyviä että vaihtuvia jäseniä lisäämällä. ”Turvallisuusneuvoston vaikutusvalta ja uskottavuus edellyttävät, että pysyvinä jäseninä on keskeiset kehittyneet ja kehitysmaat eri maanosista. - - Suomi ei kuitenkaan hyväksy veto-oikeuden laajentamista uusille pysyville jäsenille”, presidentti Halonen sanoi.

Presidentti Halosen mukaan YK-reformin merkitystä korostavat maailmanlaajuiset haasteet, jotka ovat vahvistaneet riippuvuuttamme toinen toisistamme ja samalla kasvattaneet tietoisuuttamme yhteisestä vastuusta. Tällaisia ovat mm. terrorismi ja ilmastonmuutos, jotka edellyttävät vahvaa monenvälistä yhteistyötä.

Turvallisuus edellyttää kehitystä

YK-uudistusten taustalla on myös havainto turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välisestä yhteydestä. Köyhyyden vähentämisessä on edelleen paljon tehtävää, ja se on samalla myös tehokasta konfliktien ennaltaehkäisyä. ”Kehityksen suuret vuosituhattavoitteet syntyivät kehitysmaiden ja teollisuusmaiden yhteistyönä. Myös niiden toteuttaminen edellyttää molempien panosta. Kehitysmaiden on tunnustettava oma vastuunsa, kehittyneiden maiden on lunastettava lupauksensa avun määrän ja laadun tehostamisesta.”

Presidentti Halosen mukaan YK:n sinibaretit ovat ansainneet maailmanlaajuisen kunnioituksen. ”Oma maamme on YK:n rauhanturvatoiminnan pitkäaikainen ja kokoonsa nähden merkittävä tukija. Kestävän rauhan rakentaminen edellyttää kuitenkin paljon laajempaa lähestymistapaa kuin perinteinen kriisinhallinta tai humanitaarinen apu. Meidän tulee pureutua tehokkaasti myös konfliktien syihin ja luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle. YK:n edellisen pääsihteerin Kofi Annanin ehdotuksesta viime vuonna perustettu rauhanrakentamistoimikunta on ollut merkittävä askel oikeaan suuntaan”, presidentti Halonen totesi.

Viime vuonna YK:n jäsenmaat pääsivät yhteisymmärrykseen myös uuden ihmisoikeusneuvoston perustamisesta. ”Ihmisoikeudet on näin nostettu samalle tasolle turvallisuuden ja kehityksen kanssa myös institutionaalisesti. Uusi neuvosto on vielä työnsä alkutaipaleella ja hakee jossain määrin rooliaan ja toimintatapojaan. Toivon, että neuvostosta tulee vahva ja rohkea toimija. Ihmisarvoinen elämä ei ole mahdollista ilman demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja toimivaa oikeusvaltiota”, presidentti Halonen sanoi.

Puheen teksti kokonaisuudessaan