Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Setlementtiliiton 90-vuotisjuhlassa 11.10.2008

(muutosvarauksin)

Setlementtiliikkeen perusperiaatteita ovat yhteenkuuluvuus, keskinäinen vastuu ja sovinto. Nämä sinänsä ajattomat teemat olivat erityisen ajankohtaisia suomalaisen setlementtiliikkeen syntyaikoina – aikana, jolloin kansallinen murhenäytelmä, vuoden 1918 sisällissota, oli jättänyt pitkät varjot yhteiskuntaamme.

Sisällissodan jälkeen maa oli monella tavoin hajalla. Tarvittiin paljon työtä ja taitoa ihmisten välisen luottamuksen palauttamiseksi.

Setlementtiliikkeen syntyä edeltänyt Teollisuusseutujen Evankelioimistoimikunta oli jo vuonna 1915 aloittanut pappien ja aktiivisten maallikkojen voimin yhteiskunnallisen kasvatustyön. Sisällissodan päätyttyä työ jatkui, kuten kaikki täällä olijat tiedämme, erityisesti Sigfrid Sireniuksen toimesta, englantilaisesta setlementtitoiminnasta lainattuja työmenetelmiä käyttäen. Sirenius vieraili vankileireillä ja yritti saada vapaaksi vangittuna olleita tehtaiden työntekijöitä. Tässä hänellä oli takanaan sekä Kymiyhtiön että työläiskotien tuki. Tämä työ oli konkreettista jännitteiden purkamista, vastakkainasettelujen vähentämistä inhimillisen hädän poistamiseksi ja siltojen rakentamista.

Vuoden 1918 tapahtumia on tänä vuonna muistettu ja muisteltu, kun sisällissodasta on kulunut 90 vuotta. Kansakunnan itsenäisyyden kypsyyttä kuvastaa se, että voidaan vihdoinkin katsoa menneitä vuosia ja tapahtumia mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Vuoden 1918 tapahtumat, kuten myös esimerkiksi eräät 1930-luvun, sotavuosien ja kylmän sodan aikaiset tapahtumat ovat niitä, joita olemme kansakuntana ja yksityisinä ihmisinäkin käsitelleet varoen ja usein vaitiollen. Menneisyyteen ei kuitenkaan pidä jähmettyä, vaan vaiettujenkin vuosien aikaa on avattava – viisaudella ja herkkyydellä. Kestävä sovinto rakentuu totuudelle. On tärkeää, että suomalaiset tuntevat oman historiansa ja opimme menneestä, etteivät tapahtumat koskaan toistuisi.

* * *

Elämme tänään kovin erilaisessa Suomessa ja maailmassa kuin yhdeksänkymmentä vuotta sitten. Itsenäinen Suomi on koko olemassa olonsa ajan pystynyt säilyttämään demokratian ja olemme kehittyneet melkoisesti myös oikeusvaltiona. Suomi lasketaan nyt kuuluvaksi arvostettuun pohjoismaiseen hyvinvointivaltioitten perheeseen. Mutta kaikkialla maailmassa asiat eivät ole yhtä hyvin.

Jo 90 vuotta sitten maailman mielipiteellä oli merkityksensä meidän asiassamme. Kansainvälisen yhteisön tuki ja tuomiot ovat tänään paljon vahvemmat. Oman historiammekin opettamana meidän tulee olla aktiivisia kansainvälisessä toiminnassa paremman maailman rakentamiseksi. Tätä globaalia vastuunkantamista setlementtiliikekin on omalta osaltaan tehnyt ja tekee edelleen. Tässä yhteydessä haluan lausua kiitokseni myös kansainväliselle setlementtiliikkeelle ja täällä paikalla oleville kansainvälisille vieraille.

Suomalaisen yhteiskunnan nopea kasvu hyvinvointiyhteiskunnaksi sai meidät setlementtityössä 1980-luvulla mukana olleet epäilemään, tarvitaanko työtä omassa maassamme. 1990-luvun syvä lama palautti kuitenkin myös oman yhteiskuntamme hädän kipeästi kaikkien tietoisuuteen. Setlementtityö kotimaassa nousi uuteen kukoistukseen uusköyhien, maahanmuuttajien ja muuten vaikeassa asemassa olevien auttamiseksi tehdyn työn kautta.

Järjestönkin pitää uudistua. Setlementtityö on ilahduttavasti kehittynyt ja ennakoinut nousevia tarpeita. Vanhoja toimintaideoita on sovellettu uusilla ja tuoreilla tavoilla. Uusien työmuotojen kehittäminen onnistuu, kun käytetään ammattitaitoa, jota on hankittu aiemmissa toimintamuodoissa.

Yksi esimerkki uudistumisesta ja ajan hermolla olemisesta on, että setlementtiliike haluaa korostaa paikallisuutta tässä globalisoituvassa ajassa. Kansalaistoiminnan, ihmisten osallisuuden ja aluedemokratian kehitys ja niitä tukevien toimentamuotojen kehittäminen on välttämätöntä. Minulle on kerrottu, että setlementtityössä pyritään uuden paikallisuuden nimissä tunnistamaan alueina esimerkiksi tyhjenevä maaseutu, taantuvat teollisuusalueet, metropolialueet, sosiaalisen huono-osaisuuden värittämät taajamien asuinalueet ja monikulttuuriset yhteisöt, ja kehittämään niihin soveltuvia työmuotoja.

Uskon, että tämänkaltaiselle ajattelulle ja paikallisuuteen perustuvalle työlle on tarvetta. Omanlaisensa työmuodot ovat tarpeen ja ajankohtaisia niin taantuvilla teollisuusalueilla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun metropolialueellakin.

Monikulttuurisuus ja integraatio on niinikään teema, jonka tärkeyttä ei voi liikaa korostaa nyky-yhteiskunnassa. Minua ilahduttaa erityisesti, että setlementtiliike ei käsitä integraatiota pelkästään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden asiana, vaan laajemmassa inkluusion hengessä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen ja toinen toisemme tunteminen voivat auttaa arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa. Riittävä tieto omasta ja muiden kulttuureista on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeintä on kuitenkin perusasenne eli se, että arvostamme ihmistä ihmisenä. Tämä periaate on voimakkaasti läsnä myös setlementtityössä, jossa periaatteena on ihmisarvon kunnioittaminen kaikissa tilanteissa.

Jokaisessa yhteiskunnassa on kunnioitettava myös elämän kaikkia ikäkausia lapsuudesta vanhuuteen asti. Tämä ikäkausien arvostus näkyy myös setlementtiliikkeen työssä. Nuorisotyö on koettu aina tärkeäksi. Yhtenä esimerkkinä tästä voin mainita esimerkiksi Tyttöjen talon toiminnan, jossa olen itsekin mielelläni ollut mukana. Se ja monet muut työmuodot vastaavat nykynuorten erityisiin tarpeisiin. Äskettäisen kouluampumistapauksen jälkeen meidän on esimerkiksi mietittävä, mitä voisimme tehdä, jotta lapsi voi kasvaa rauhassa aikuiseksi.

Omat työmuotonsa ovat käytössä myös esimerkiksi vanhustyössä ja päihdetyössä, unohtamatta myöskään alusta saakka tehtyä kansalaisopistotyötä. Yhtenä esimerkkinä asumisen palveluista ovat Ässäkodit, jotka tarjoavat vuokra-asuntoja ihmisille elämän muutos- ja ylimenokauden vaiheisiin. Nämä lyhyesti mainitut esimerkit kertovat sen, että setlementtityössä on vuosikymmenten aikana kehitetty ihmisten tarpeisiin vastaavaa toimintaa. Ovet ovat olleet avoinna kaikille, jotka ovat halunneet sivistää tai kouluttaa itseään tai tarvinneet apua elämän ongelmiinsa.

* * *

Setlementtiliikkeen periaatteisiin kuuluu edelleenkin siltojen rakentaminen ja yhteyksien luominen erilaisten ihmisten välille. Kantavia ajatuksia on kristillisestä uskosta nouseva sosiaalinen vastuu, vapaaehtoisuus ja yhteistyö. Nämä ovat nykypäivänä yhtä tärkeitä ja ajankohtaisia periaatteita kuin Suomen setlementtiliikkeen syntyaikana 90 vuotta sitten.

Esitän omasta puolestani lämpimät kiitokset setlementtiliikkeelle ihmisten hyvinvoinnin hyväksi tekemästänne työstä ja samalla lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle Suomen setlementtiliitolle.