Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuhe Suomen Syöpäyhdistyksen 70-vuotisjuhlassa 11.11.2006

(muutosvarauksin)

Vielä muutama vuosikymmen sitten syöpää pidettiin kohtalokkaan pelottavana sairautena, josta vältettiin puhumasta ääneen. Toki nykyisinkin kyse on vakavasta sairaudesta, joka aiheuttaa potilaassa ja omaisissa pelkoa ja huolta tulevasta. Syöpään liittyvät asiat tunnetaan nyt kuitenkin paremmin ja niistä pystytään keskustelemaan aikaisempaa luontevammin. Myös syöpätautien hoidot ovat kehittyneet ratkaisevasti. Syöpä on meillä edelleen kansantauti - joka neljäs suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään.

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan syöpään sairastuvien ihmisten määrät ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Syövän ennaltaehkäisy on kaikkien kannalta toivottavaa. Oikeanlainen lainsäädäntö ja valistustyö ovat saaneet aikaan runsaasti myönteistä kehitystä. Osaltaan tähän on myös vaikuttanut parantunut työsuojelu. Uskon, että Suomessa ollaan hyvin tietoisia elämäntapojen vaikutuksesta terveyteen. Suuri kiitos tehokkaasta valistustyöstä kuuluu syöpäjärjestöille. Paljon on silti vielä tehtävää. Pelkkä tiedon lisääminen ei riitä, vaan meidän on osattava entistä paremmin motivoida ihmisiä terveisiin elämäntapoihin. Vaikka hoitoon pääsyä ei tule evätä keneltäkään sen vuoksi, ettei ihminen ole riittävästi huolehtinut itsestään, voimme kannustaa ihmisiä vastuuseen.

Jokainen ihminen on tärkeä ja hänelle on turvattava laadukas hoito iästä tai sosiaaliryhmästä riippumatta. Meidän on myös aihetta olla selvillä väestörakenteen muutoksista. Maamme väestön ikääntyminen tuo tulevaisuudessa haasteita terveyden- ja sairaanhoidolle. Suuret ikäluokat ovat esimerkiksi tulossa siihen ikään, jolloin myös riski sairastua syöpään kasvaa. Tähän tilanteeseen yhteiskunnan on syytä jo varautua. Uudet hoidot ovat aiempaa tehokkaampia mutta myös kalliimpia. Tästä syntyy kasvavia menoja yhteiskunnalle. Osa ihmisistä saattaa tällöin etsiä omin varoin hoitoa yksityisestä sairaanhoidosta.

Omaehtoinen aktiivisuus hoidon saamiseksi on tietysti hyväksi, mutta erot eri potilaiden välillä eivät saa kasvaa varallisuuserojen pohjalta. Tasa-arvon säilyttäminen suomalaisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Poliittista tahtoa tarvitaan sekä meillä Suomessa että Euroopan unionissa.

Monien syöpien hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet rohkaisevasti. Yhä useampi syöpään sairastunut ihminen palaa työelämään. Hyvinvointi ei ole vain fyysistä vaan myös psyykkistä. Siihen me voimme kaikki vaikuttaa. Työelämään palaaville ovat työyhteisön asenteet ensiarvoisen tärkeä asia. Esimiesten, työtovereiden ja työterveyshuollon avoin ja kannustava suhtautuminen on voimavara, joka helpottaa työelämään paluuta ja uskoakseni edistää myös toipumista.

Syöpään sairastuneista heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat vähän koulutetut, fyysisesti raskasta työtä tekevät henkilöt. Vaikeassa asemassa ovat myös ne, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata sairauden jälkeen. Näiden ihmisten asemaan tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Vaikka sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on hyvä asia, jos ihminen pystyy palamaan työelämään, ei sillä saa mitata hänen ihmisarvoaan. Jokaiselle ihmiselle tulee antaa hyvää hoitoa ja riittävästi aikaa toipua sairaudestaan.

Nykyaikaiseen demokratiaan kuuluu elävä kansalaisyhteiskunta. Potilasjärjestöillä on vahva rooli Suomessa. Järjestöt tekevät tärkeää työtä esimerkiksi valistuksen, kampanjoinnin ja koulutuksen parissa. Erinomainen esimerkki tästä on teidän syöpäjärjestöjen toiminta. Järjestöt ovat myös kehittäneet rohkeasti uusia toimintamalleja, joista monet ovat vähitellen siirtyneet julkisen sektorin pysyväksi toiminnaksi. Niin ikään kuntoutuspalveluiden, vertaistuen ja neuvontapalvelujen tuottajana teillä järjestöillä on tärkeä rooli. Toivon, että peruspalvelujärjestelmämme ottaa riittävällä tavalla huomioon sekä järjestöjen palvelutuotannon että niiden tarjoaman tukitoiminnan. Saumaton yhteistyö julkisen sektorin ja järjestötoiminnan välillä on ehdottoman tärkeää.

Esitän parhaimmat onnentoivotukseni 70 vuotta täyttävälle Suomen Syöpäyhdistykselle ja toivotan menestystä tärkeässä työssänne. Samalla haluan kiittää yhdistystänne arvokkaasta ja merkittävästä työstä kansanterveytemme edistämiseksi.