Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa 13.6.2006

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ilo saada puhua tälle arvoisalle yleisölle, joka koostuu poliittisen ja talouselämän eri alojen edustajista ympäri maailmaa. Mikä voisikaan olla parempi paikka tavata kuin Pietarin kaunis kaupunki, joka on Venäjän läntinen portti muualle maailmaan ja vastaavasti Euroopan ikkuna Venäjälle, joka on sen yhä tärkeämpi kumppani.

Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuden tärkeimpiä tavoitteita tämän vuoden jälkipuoliskolla. Suomen ja Venäjän historialliset siteet ovat tarjonneet meille ainutlaatuisen tuntemuksen tästä maasta ja sen kansasta, ja olemme seuranneet myönteisin mielin naapurimme nopeaa talouskasvua. Tietenkin myös muissa EU-maissa on kasvava kiinnostus Venäjää kohtaan. Venäjä on nykyään yksi suurimmista kauppakumppaneistamme ja Suomesta Venäjälle suuntautuneet investoinnit ovat kasvamassa. Kahdenväliset suhteemme perustuvat läheiseen yhteistyöhön ja me jaamme yhteiset päämäärät koskien taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamista alueellamme.

Olen varma, että vauraus ja ihmisten hyvinvointi on meille kaikille yhteinen tavoite. Tänään paneudumme globaalin talouskehityksen eri osa-alueisiin, muun muassa luonnonvaroihin ja energiaan. Energia on ollut yksi kiivaimmin keskustelua herättäneistä aiheista kansainvälisillä foorumeilla viime kuukausien aikana. Energia on ja tulee olemaan myös EU:n asialistalla pyrkiessämme kehittämään Euroopan yhteistä energiapolitiikkaa ja energiaulkosuhteita koskevaa strategiaa.

On oikeutetusti tuotu esille, että niin kauan, kun energialla on myyjä ja ostaja, on olemassa keskinäisriippuvuus. Haluaisin lisäksi korostaa, että keskinäisriippuvuus on myönteinen asia molempien osapuolten kannalta. Energialähteet saattavat tuntua meidän sukupolvestamme suunnattomilta, mutta ne ovat kuitenkin rajallisia. Meidän tulee työskennellä yhdessä ilmaston muutoksen torjumiseksi päästöjä vähentämällä, energian säästämistä edistämällä sekä puhtaampia teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä kehittämällä.

Vaikka olen puhunut taloudellisesta kehityksestä ja energiasta, haluaisin kuitenkin myös painottaa inhimillisten resurssien ensisijaisuutta. Koulutettu ja osaava ihminen on erinomainen voimavara. Suomi on esimerkki maasta, jossa ei metsiä lukuun ottamatta ole ollut merkittäviä luonnonvaroja ja joka teollistui vasta viime vuosisadan puolenvälin jälkeen. Suomi on kuitenkin kehittynyt suhteellisen köyhästä, maatalousvaltaisesta maasta tietoyhteiskunnaksi, jolla on johtavaa osaamista tieto- ja viestintätekniikan alalla, tekniikassa ja metalliteollisuudessa sekä erinomainen metsäteollisuus.

Suomen esimerkki osoittaa, että kansallisvaltio ja kansalliset toimenpiteet ovat yhä tärkeitä. Nykyaikaisen valtion perusvaatimuksia ovat demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate. Myös aktiivinen kansalaisyhteiskunta, mukaan luettuina työmarkkinajärjestöt ja valpas lehdistö, on välttämätön nykyaikaisen ja menestyvän valtion kannalta. Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu on joskus erittäin värikästä, mutta se tukee myös kehitystä.

Suomessa ollaan kuitenkin hyvin tietoisia siitä, että nykymenestys ei anna takeita tulevaisuudelle. Tästä johtuen korostamme kaikille avoimen korkeatasoisen koulutuksen merkitystä. Kehitämme elinikäistä oppimista ja investoimme jopa 3,5 prosenttia BKT:stä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Innovaatio on myös yksi niistä sektoreista, joilla Suomi ja Venäjä etsivät uusia yhteistoimintamuotoja.

* * *

Viime vuosikymmenen aikana globalisaatio on muuttanut maailman talousmaantiedettä ja se on saanut valtiot kilpailemaan keskenään investoinneista. Eräät nousevat markkina-alueet kuten ns. BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) ovat houkutelleet erityisen paljon investointeja. On tärkeää huomata, että globaalit yritykset tekevät investointipäätöksensä itsenäisesti. Tuotannon osatekijät kuten rahoitus, teknologia, työvoima, raaka-aineet ja alihankkijat kootaan yhteen eri puolilta maailmaa saatavuudesta, hinnasta, logistiikasta sekä monista muista tekijöistä riippuen. Hallitusten tahdosta riippumaton tosiasia on, että tässä kilpailussa säilyttävät asemansa ne maat, jotka pystyvät tarjoamaan yrityksille ennakoitavuutta luovan oikeudellisen ympäristön, yhtäläisiä kilpailumahdollisuuksia ja investointitakuita.

Vaikka kaikilla mailla on omat suhdanneherkät taloussektorinsa, voidaan väittää, että markkinatalous on yleensä ollut hyödyllinen talouskehityksen kannalta. Se sallii uusimman teknologian ja tietotaidon siirtymisen markkinoille, ja se luo kilpailua. Samalla on kuitenkin tarpeellista hallita sopeuttamisprosessin kielteisiä seurauksia. Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä käydyt neuvottelut sallivat kaikkien osapuolten osallistumisen prosessiin oman kehitystasonsa mukaisesti. Dohan kehityskierros on nyt siirtymässä ratkaisevaan vaiheeseen ja konsensus toivottavasti saadaan aikaan. Tämä edistäisi globaalin talouden vakautta ja vahvistaisi monenkeskistä kauppajärjestelmää. Suomi ja muut EU-maat odottavat toiveikkaana Venäjän mukaantuloa tämän tärkeän päättävän elimen jäseneksi.

* * *

Olemme kokoontuneet Pietariin hetkellä, jolloin kaupunki valmistautuu isännöimään ensi kuussa järjestettävää G8-kokousta. Pietari on selkeästi suurin ja monin tavoin hyvin merkittävä Suomen lähialueen kaupunki. Olemme aidosti kiinnostuneita Pietarin kehityksestä ja tahdomme olla osa tätä kehitystä, koskee se sitten uusia teknologiakeskuksia, jäteveden puhdistusta, matkailua, kulttuuria tai jotakin muuta elämän osa-aluetta.

Venäjä on huomattava kumppani sekä meille eurooppalaisille että ystävillemme muualla maailmassa. Seuraavat kaksi päivää tarjoavat tähän huomattavaan tapahtumaan osallistuville erityisen hyvän tilaisuuden saada laajempi näkemys Venäjän taloudesta ja ehkäpä löytää ideoita uusiin yhteistyömalleihin. Toivotan teille antoisaa ja miellyttävää oleskelua Pietarissa.