Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puoliso : Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puolison haastattelut, 11.11.2002

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven haastattelu Kalevassa isänpäivänä 10.11.2002

ARAJÄRVI KOROSTAA ISÄN LÄSNÄOLOA LAPSEN ARJESSA Pirjo Kukko-Liedes Kaleva Helsinki

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi (54) toivoo, että isätkin voisivat olla enemmän lastensa kanssa ja ennen kaikkea mukana lapsen arjen elämässä. "Ei lapsen kanssa yhdessäolo voi olla pelkkää Linnanmäkeä. Se on myös liukumäkeä", Arajärvi korostaa.

Tasavallan presidentin Tarja Halosen puoliso on itse isä ja uusperheen isä. Hän ottaa luontevasti muumipapan kainaloonsa ja naureskelee: "Tässä on maailman tunnetuin suomalainen pappa." Arajärvi tarkoittaa muumia eikä itseään.

Rakkaus ja rajat sekä läsnäolo ovat valiokuntaneuvos Arajärven mielestä tärkeintä, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa. Arjessa myös isän aika ja syli ovat tarpeellisia. "Kyllä minä olen aina tykännyt pitää lapsia sylissä. Se on yksi tapa osoittaa lapselle kiintymystä. Fyysinen läheisyys on tärkeä osa rakkautta."

Laatu ei kovaa aikaa

Arajärvi ei yhdy niihin näkemyksiin, että laatu korvaa lapselle annetun ajan. Hän ei halua syyllistää vanhempia, jotka ajattelevat näin. "Ei minusta voi. Mitkään tutkimuksetkaan eivät tue sitä, että joku erityisen hyvä 15 minuuttinen tai tunti lapsen kanssa voisi kuitata jotain. Näkemys siitä, että laatu korvaa ajan, on enemmän oman huonon omantunnon selitysyritys", Arajärvi sanoo.

Hän korostaa, että lapsen kanssa yhdessä oleminen on tärkeintä. "Eletään lapsen kanssa, tehdään hyviä asioita ja myös ongelmia on voitava käsitellä sekä otetaan vastuuta lapsesta. Kokemukseni mukaan lapsi arvostaa sitä, että hänen kanssaan ollaan, jutellaan ja tehdään jotain. Ei sen tekemisen tarvitse olla niin erikoista. Kun kysytään, mitä lapsi muistaa isän kanssa olemisesta, kyllä se usein on joku ongella olo, yhteinen nikkarointi tai hiihtoretki", Arajärvi toteaa.

Mikä muisto hänelle itselleen nousee mieleen? "Muistan ihan pienenä juosseeni isän kanssa kilpaa ja ihmettelin, että isä antoi minulle niin hirveästi etumatkaa. Olin mielestäni kova juoksemaan. Olin tuolloin kolme-nelivuotias."

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven oma isä Tauno Arajärvi on nyt eläkkeellä oleva juristi. Siihen, millaiset ajatukset nousevat päällimmäisenä mieleen oman isän "opeista" Arajärvi vastaa: "Samaa mitä voin koko perheessä sanoa esillä olleen. Koulutuksen hankkiminen oli varmasti asia, joka monella tavalla oli tärkeää ja asioittensa hoitaminen. Vaikeampi on puhua arvoista. Kaipa ne ovat tavallisia keskivertosuomalaisia 1950- ja 60 -lukujen arvoja, rehellisyys jne."

Kun Arajärvestä itsestään tuli isä ei hän kertomansa mukaan antanut mitään erityistä "isäjulistusta" tai laatinut ohjelmaa siitä, kuinka aikoo isänä toimia.

"Isyys on asia, jossa joka päivä tulee esiin uusia tilanteita, jotka täytyy sillä hetkellä osata ratkaista. Tietysti täytyy olla jotkut omat arvot takana. Niiden kanssa pitäisi jaksaa olla johdonmukainen. Se minusta on ehkä tärkeinkin asia, että lapsen kanssa on johdonmukainen ja luottaa lapseen sekä on itse luotettava. Se on myös rehellisyyttä lapseen nähden", Pentti Arajärvi muotoilee.

Arajärven mukaan siinä taas kysytään tervettä tasapainoista aikuisuutta, miten lapsen elämä järjestyy uusperheissä.
"Minulla on aika vahva käsitys siitä, että sosiaalinen isyys on varsin tärkeätä. Se, joka on lapsen arjessa, on varmaan lapsen kannalta eniten isä oli biologia mikä vaan. Toisaalta on tärkeää, että lapsi voi aina pitää suhteen myös muihin aikuisiin miehiin, joiden kanssa on asunut tai jotka ovat hänelle biologisesti sukua", Arajärvi sanoo.
Jos erilaisten perhemallien haitarissa käsitykset vaihtelevat kovasti siitä, miten lapseen suhtaudutaan lapsi voi olla epävarmassa tilanteessa, Arajärvi jatkaa.

Rakkautta ja rajoja

"Rakkaus ja rajat ovat tärkeintä, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa", sanoo valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi äitiään lastenpsykiatrian professori Terttu Arajärveä siteeraten.
"Lapselle pitää osoittaa, että hänestä pitää riippumatta siitä, mitä lapsi tekee. Voi tietysti kertoa sen, että ei pidä siitä mitä lapsi tekee, mutta silti rakastaa lasta." Arajärvi tähdentää, että kuhunkin lapsen ikäkauteen sopivien rajojen asettaminen on osa rakkautta. Hän lisää, ettei itse esimerkiksi hyväksy alkoholin antamista alaikäisille.

"Vanhempien pitää kyetä arvioimaan, mitä minkin ikäiselle lapselle voidaan sallia. Lasta on tietysti kuultava. Ei vanhempien puolelta voi olla vain sanelua, mutta vanhempien täytyy päättää. Ei lasta rakasta sillä, että hänen antaa - esimerkiksi hyvin nuoren - olla öitä ulkona tai ei vaikkapa vaadi kumisaappaita jalkaan sadekelillä."

Se, että rajoja ei haluta tai osata asettaa on Arajärven mielestä osa hukassa olevaa vanhemmuutta. Lisäksi varsinkin  monen miehen katse on nykyisin hyvin tiukasti työelämässä tai urassa.

"Lapsi on pieni vain hyvin lyhyen aikaa. Vanhemmuus on elämänikäinen tehtävä ja kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla", Arajärvi sanoo. Perään hän korostaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa.

Työelämään lisää joustoja

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi toivoo myös, että työelämään saataisiin paremmat joustot lapsiperheille. Tätä edellyttäisivät hänen mukaansa paitsi yleiset inhimilliset näkökohdat etenkin lasten etu. Selkeitä neuvoja siitä, mitä pitäisi tehdä Arajärvi ei lähde työmarkkinaneuvottelijoille osoittamaan, vaikka tutkimustenkin mukaan juuri pienten lasten isät tekevät eniten ylitöitä.

Pakollinen isyysloma on Arajärvestä hyvä, mutta vaikea kysymys. "Voisi ajatella olisi joku vastaavan tyyppinen jakso", hän arvelee varovaisesti ja lisää: "Voitaisiin ehkä ajatella, että molemmilla olisi vanhempainlomaa yhtä paljon. Raju ratkaisu enkä tiedä onko yhteiskunta valmis sellaiseen tai olisiko se kaikilta osin järkevää ja toivottavaa, mutta radikaaleja ratkaisuja pitäisi miettiä ja selvittää."

Pentti Arajärvi sanoo pitävänsä tärkeänä, että työkin joustaisi eikä pelkästään perhe. "Tavat varmasti vaihtelevat työpaikoittain. Nämä ovat myös asioita, joista pitäisi työmarkkinaosapuolten kesken sopia, kehittää ja katsoa kohtuulliset näkökohdat", Arajärvi toteaa.
Pitkällä aikavälillä työ- ja perhe-elämän parempi joustavuus on Arajärven mukaan hyödyllistä yhteiskunnalle ja jollakin aikavälillä myös työnantajille ja yrityksille. Perheet hyötyisivät välittömästi.
Yksi isänpäivän merkitys valiokuntaneuvos Pentti Arajärven mielestä onkin, että se antaa myös mahdollisuuden pohtia asioita ja arvoja, joita isyyteen ja vanhemmuuteen liittyy. Isyyttä ei kuitenkaan yhdellä päivällä kuitata.

Tulosta
Bookmark and Share

Päivitetty 18.2.2003

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi