Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Suomen kannalta on tärkeää, että keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä vallitsee laaja yksituumaisuus. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekomenettelyä on hänen mukaansa hyvä jatkaa jossain muodossa, sillä turvallisuuspolitiikka on vaalikausien yli menevää pitkäjänteistä työtä, presidentti Halonen sanoi valtiopäivien avauspuheessaan eduskunnassa 4. helmikuuta 2009. Presidentti Halonen puhui myös taloustilanteesta: ”Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta ihmiset pysyvät kiinni työssä ja työelämässä. Lomautukset ja irtisanomiset voivat auttaa yrityksen pahimman yli, mutta ne eivät auta meitä ulos tästä syvästä taloustaantumasta”, presidentti Halonen sanoi.
Lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa käsitellään presidentti Halosen mukaan aikaisempaa laajemmin Natoon liittyviä kysymyksiä. ”Varsinainen linjaus vahvistaa kantamme, jonka mukaan pidämme itsellämme mahdollisuuden hakea jäsenyyttä liittokunnassa. Hallituksen kanssa käymässäni keskustelussa olimme täsmälleen yhtä mieltä siitä, että muuttuneesta sanamuodosta huolimatta politiikka ei muutu”, presidentti Halonen sanoi. ”Selonteko ei siis tuo Nato-jäsenyyttä yhtään lähemmäksi tai siirrä sitä yhtään kauemmaksi, vaan pitää jäsenyyden hakemisen samanlaisena mahdollisuutena kuin aiemminkin”.
Selonteossa todetaan myös, että Suomi vahvistaa osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Se on presidentin mukaan osa kansainvälistä vastuunkantoa. Kriisinhallintaan osallistuminen vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyä ja on Suomelle tärkeä ulkopoliittisen vaikuttamisen keino.
Talouskriisi ei saa jakaa kansaa kahtia
Monessa kodissa vallitsee presidentti Halosen mukaan täydellä syyllä suuri huoli huomisesta. ”Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta ihmiset pysyvät kiinni työssä ja työelämässä. Lomautukset ja irtisanomiset voivat auttaa yrityksen pahimman yli, mutta ne eivät auta meitä ulos tästä syvästä taloustaantumasta”, presidentti Halonen painotti.
Taloutta on elvytettävä yhteiskunnallisesti eheyttävällä tavalla. ”Oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja solidaarisuus ovat periaatteita, joiden tulee näkyä käytännön työssä. Viisailla päätöksillä voidaan ehkäistä kansan edelleen jakautumista kahtia ja sijoittaa uuteen osaamiseen kansakuntamme tulevaisuutta varten”.
”Hyvän talouskasvun aikana otettiin käyttöön epäterveitä kannustusjärjestelmiä, jotka eivät luoneet kestävää kasvua talouteen eivätkä työelämään yhteistyötä ja luottamusta”, presidentti Halonen sanoi. Järjestelmän heikkoudet tulee korjata kansainvälisellä yhteistyöllä. Markkinavoimat eivät presidentti Halosen mukaan pysty aiheuttamaansa tilannetta korjaamaan, eivät kansainvälisesti eivätkä kansallisesti.
Kieli on mielen koti
Valtiopäivien avajaispuheensa lopuksi presidentti Halonen painotti samanlaisia perusteita suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisessa. Äidinkielellä on ihmiselle presidentti Halosen mukaan perustavanlaatuinen merkitys. ”Kieli on mielen koti. Kielelliset perusoikeudet ovat myös usein ihmisen muiden perusoikeuksien toteutumisen edellytys”.