Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kutsuvierastilaisuudessa Zagrebissa 2.9.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On ilo vierailla Kroatiassa. Maanne kehitystä seurataan Suomessa suurella mielenkiinnolla. Kroatia on viime vuosina tiivistänyt eurooppalaista ja transatlantista yhteistyötään. Nato-jäsenyys toteutui tämän vuoden huhtikuussa ja neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä ovat varsin pitkällä.

Euroopan maita yhdistävät yhteiset arvot: demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio. Suomi haluaa edistää aktiivisesti näitä arvoja Euroopan unionissa, Euroopan neuvostossa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.

Hyvin toimivalla EU:lla on keskeinen merkitys Euroopan vakaudelle, demokratialle ja hyvinvoinnille. Kehittyvä ja laajentuva unioni pystyy myös paremmin vastaamaan globaaleihin haasteisiin kuten maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja ilmastonmuutokseen.

Suomi tukee EU:n laajentumista. Lähdemme siitä, että uudet jäsenmaat täyttävät yhteisesti sovitut jäsenyyskriteerit.

Kroatia on neuvotellut Euroopan unionin kanssa jäsenyydestä lokakuusta 2005 lähtien. Toivomme, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman pian.

Kroatia on edistynyt hyvin EU-jäsenyyden edellyttämien uudistusten toteuttamisessa. Taloudellisten rakenteiden lisäksi keskeisessä asemassa on hallinnon ja oikeuslaitoksen uudistaminen. Uudistukset ovat välttämättömiä myös Kroatian omien kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tärkeä poliittinen ehto Kroatian EU-jäsenyydelle on täyden yhteistyön jatkuminen entisen Jugoslavian alueen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Kyse on oikeusvaltion toimivuudesta ja myös menneisyyden avoimesta käsittelystä.

Hyvät naapuruussuhteet ovat yksi EU-jäsenyyden toteutumisen lähtökohdista. Ristiriitatilanteet pitää ratkaista avoimen vuoropuhelun avulla. On tärkeää, että Kroatia ja Slovenia pyrkivät sopimaan rajakiistansa rakentavassa eurooppalaisessa hengessä.

Alueellisella yhteistyöllä on kasvava merkitys koko Euroopassa. Meillä Suomessa on pitkä kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka kattaa niin hallitusten, parlamenttien kuin kansalaisjärjestöjen yhteistyön. Pohjoismainen yhteistyö on luonteeltaan käytännönläheistä. Suomi osallistuu myös kaikkien Itämeren alueen valtioiden yhteistyöhön. Sen yhtenä tavoitteena on Itämeren ympäristön suojelun tehostaminen. Uskon, että Pohjoismaiden ja Itämeren maiden yhteistyö voisi toimia esimerkkinä myös Kaakkois-Euroopassa.

* * *

Sekä Suomi että Kroatia osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Kroatia toimii parhaillaan YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä. Tämä on merkittävä tunnustus Kroatian kansainväliselle asemalle. Suomi pyrkii turvallisuusneuvostoon kaudelle 2013–2014.

Juuri 60 vuotta täyttäneellä Euroopan neuvostolla on ollut keskeinen rooli demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioajattelun edistämisessä maanosassamme. Vähemmistöjen aseman turvaaminen on tärkeä osa Euroopan neuvoston työtä. EN:n yhteydessä toimii myös romanifoorumi, jossa lähes kaikkien Euroopan maiden romanit ovat edustettuina.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön asiantuntemus on auttanut Euroopan maita kriisinhallinnassa ja demokratian rakentamisessa. ETYJ on tehnyt arvokasta työtä myös täällä Kroatiassa.

* * *

Ajankohtainen talouskriisi vaikuttaa useimpien maailman maiden ja myös Suomen ja Kroatian talouteen. Meidän on löydettävä keinot kehittää kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ja mietittävä ratkaisujen vaikutusta pitkällä tähtäimellä. Sekä globaalisti että kansallisella tasolla on pyrittävä tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Talouskriisi ei saa viivyttää ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Ihmiskunnan tulevaisuus on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista. Kaikkien maiden on työskenneltävä yhdessä, jotta joulukuussa pidettävässä YK:n Kööpenhaminan konferenssissa päästäisiin kattavaan maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen.

On tärkeää sisällyttää myös vahva tasa-arvonäkökulma kaikkiin ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin. Naisten pitää voida osallistua ilmastoneuvotteluihin. Pitkävaikutteinen työ ilmastokriisin välttämiseksi voi onnistua vain naisten osallistuessa siihen aktiivisesti. He huolehtivat arkielämästä ja heillä on edelleen päävastuu seuraavan sukupolven kasvattamisesta ympäristötietoisuuteen.

Maamme osallistuvat kansainväliseen kriisinhallintaan rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Naiset ja tytöt ovat kriisitilanteissa erityisen haavoittuvassa asemassa. Heidän ihmisoikeuksiaan poljetaan usein raa'asti ja systemaattisesti. Monet naiset joutuvat kriisitilanteissa raiskausten ja väkivallan kohteeksi. Olen tehnyt aloitteen siitä, että järjestelmälliset raiskaukset tulisi luokitella sota-aseeksi.

Suomi ja Liberia järjestävät myöhemmin tässä kuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä tapahtuman, jossa käsitellään sekä naisten osallistumista ilmastonmuutoksen torjuntaan että heidän asemaa konfliktitilanteissa. Työllämme on YK:n pääsihteerin täysi tuki.

* * *

Suomen ja Kroatian kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Vierailuvaihto eri tasoilla on vilkastunut. Kummankin maan parlamentissa toimii aktiivinen ystävyysryhmä ja suomalaisia kansanedustajia on tulossa vierailulle Kroatiaan aivan lähiaikoina. Myös kauppasuhteemme ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina.

Suomi tunnetaan Kroatiassa modernina Pohjoismaana. Suomalaisella arkkitehtuurilla ja muotoilulla on perinteisesti paljon ystäviä Kroatiassa. Viime aikoina myös suomalainen elokuva, musiikki ja muut taiteen lajit ovat olleet täällä hyvin esillä. Suomalaiset taas tuntevat Kroatian ennen kaikkea kauniina matkailukohteena sekä menestyvien urheilijoiden kotimaana.

Uskon, että voimme entisestään laajentaa ja monipuolistaa Suomen ja Kroatian välistä hyvää yhteistyötä sekä yhdessä osallistua Euroopan rakentamiseen.