Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 29.5.2007

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Chilen presidentin valtiovierailun illallisella 29.5.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Toivotan teidät, arvoisa Presidentti, ja seurueenne sydämellisesti tervetulleiksi keväiseen Suomeen. Minulle on henkilökohtaisesti erityisen mieluisaa saada isännöidä jälleen kerran Chilen presidentin vierailua maahamme.

Kulttuuri on ihmisten sielu. Me kaikki pidämme kovasti maanne kulttuurista. Kukaan toinen ei ole antanut täydellisempää ääntä kulttuurillenne, sielullenne, kuin kuuluisa runoilija Pablo Neruda. Puheessaan Nobel-palkintojen jakotilaisuudessa Pablo Neruda sanoi, että hänen tehtävänsä kirjailijana oli tulla julkiseksi ääneksi, ei pelkästään oman maansa kansalaisten, vaan koko maanosan. Paljon käännettynä kirjailijana Neruda on saavuttanut runsaasti lukijoita maanosanne ulkopuolella, jopa täällä pohjoisessa.

Kulttuurisuhteet maidemme välillä ovat viime vuosina edelleen vahvistuneet. Viime vuosilta muistan muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien ja Santiago de Chilen Teatro Municipalin vastavuoroiset vierailut. Nyttemmin kuvaan ovat tulleet yhä enemmän jazz ja rock ja muu rytmimusiikki, sekä elokuva. Vuodenvaihteessa 2004–05 pidettiin Santiagossa kuuluisan suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon asunto- ja muotoilutöitä esitellyt näyttely. Olen kuullut, että Santiagossa on myös tarkoitus pitää suomalaisten nykykuvataiteilijoiden näyttely ensi vuonna.

Chile kiehtoi jo suomalaisia tutkimusmatkailijoita. 1800-luvulla suomalainen merenkulkija ja seikkailija Carl Edward Bladh teki kirjallaan Chileä tunnetuksi Suomessa. Argentiinassa asunut suomalainen professori ja geologi Väinö Auer teki lukuisia tutkimusmatkoja Chilen Patagoniaan ja Tulimaahan 1920-luvulla. Kuulemani mukaan Auerin elämäntyötä on määrä kunnioittaa myöhemmin tänä vuonna Punta Arenasissa järjestettävällä tapahtumalla.

Meillä on ja tulee olemaan yhteisiä intressejä ympäristökysymyksissä. Maitamme yhdistää napoja lähellä olevat herkät ja helposti haavoittuvat luonnonalueet. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisinä juuri tämänlaisilla alueilla. Henkilökohtainen näkemykseni on, että meidän tulisikin tiivistää yhteistyötään napa-alueiden suojelemiseksi ja osallistua aktiivisesti globaaliin yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

* * *

Diktatuurin vaikeiden vuosien aikana monet suomalaiset tunsivat voimakasta solidaarisuutta Chilen kansaa kohtaan. Nämä surulliset tapahtumat johtivat myös joihinkin onnellisiin tapahtumiin. Suomeen tulleet chileläiset pakolaiset olivat erinomaisia lähettiläitä maallenne, kulttuurillenne ja demokratiatoiveillenne. Olen erittäin iloinen siitä, että Chilen ja sen kansan vaikeat ajat ovat jo kaukana takanapäin ja voimme nyt keskittyä tulevaisuuteen eikä menneisyyteen.

Tänään Chile on demokraattinen, innovatiivinen ja kansainvälisesti suuntautunut valtio. Maanne hallituksella on kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen suuntautuva ohjelma, joka painottaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden merkitystä. Samalla pyritte myös vahvistamaan kansalaisten sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa. Tässä me jaamme yhteiset arvot ja tavoitteet, ja toivon, että Suomi voi olla teille hyvä kumppani näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Globalisaatiossa menestyminen edellyttää demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Sekä Chile että Suomi ovat valinneet tämän lähestymistavan.

Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyö, jota siivitti Suomen korkeakoulujen rehtorien vierailu Chilessä 1999, on jatkuvasti monipuolistunut ja tiivistynyt. Tieteen ja teknologian alalla Suomen Akatemia ja vastaava chileläinen organisaatio CONICYT ovat päässeet hyvään alkuun yhteistyössä ja tulevaa yhteistyötä koskeva tiekartta tullaan allekirjoittamaan huomenna. Suomen VTT (Technical Research Centre of Finland) ja Chilen kaivos- ja mineraalitutkimuslaitos CIMM ovat aiemmin tänä keväänä jo solmineet oman yhteistyösopimuksensa. Haluan tässä yhteydessä tuoda esille, että maassamme on parhaillaan opintomatkalla yli 20 chileläistä metsähallinnon virkamiestä. Keskusteluissamme tänään olemme käsitelleet aloja, joilla voisimme vahvistaa edelleen tieteellistä ja teknistä yhteistyötä.

Maidemme väliset kauppasuhteet ovat viime vuosina kehittyneet ripeästi. Chile on kokonaiskauppavaihdolla mitaten Brasilian jälkeen toiseksi suurin kumppanimme Latinalaisessa Amerikassa. Suomen viennin vaihtelut vuodesta toiseen voivat olla suuriakin, koska vientimme liittyy oleellisesti Chilen teollisuuden investointeihin, erityisesti kaivos- ja metsäalalla. Kasvava suuntaus on kuitenkin selvä. Tuonnissamme ovat perinteisen kuparin rinnalla asemaansa jatkuvasti vahvistaneet Chilen hedelmät ja viinit.

* * *

Chile ja Suomi toimivat kumpikin aktiivisesti YK:n aseman edistämiseksi ja maailmanjärjestön uudistusprosessin tukemiseksi. Chilen toiminta turvallisuusneuvoston reformin fasilitaattoriryhmässä saa täyden tukemme ja Chile on ollut rakentava jäsen YK:n rauhanrakentamiskomissiossa.

Minulla on ollut henkilökohtaisesti ilo tehdä yhteistyötä useiden chileläisten kanssa kansainvälisissä yhteyksissä. Esimerkiksi ILO:n pääjohtaja Juan Somavia tuki merkittävästi globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työtä – jonka rinnakkaispuheenjohtajana minulla oli kunnia toimia. Olen myös iloinen Chilen entisen presidentin ja ystäväni Ricardo Lagosin äskettäistä nimityksestä yhdeksi YK:n pääsihteerin ilmastonmuutoksen erityislähettilääksi.

Chile on tärkeä kumppani Euroopan unionille. Unionin ja Chilen välinen assosiaatiosopimus on siten myös kahdenvälisten suhteidemme kannalta keskeinen instrumentti. Haluamme kehittää edelleen EU:n ja Chilen poliittista dialogia sekä syventää Chilen ja EU:n välistä kumppanuutta – samoin kuin EU:n ja koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden alueen välillä. Katsomme, että Chilellä voi olla erittäin merkittävä rooli koko maanosan poliittisen ja taloudellisen vakauden varmistamisessa.

Arvoisa Presidentti,

Täällä Suomessa olette todella ystävien joukossa. Aguí en Finlandia, está realmente entre amigos. Haluan kohottaa maljan Teidän kunniaksi ja Chilen kansan onneksi ja menestykseksi sekä Suomen ja Chilen väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 29.5.2007

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi