Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe yritysseminaarissa Luxemburgin kauppakamarilla 25. marraskuuta 2008

(muutosvarauksin)

Olen vaikean haasteen edessä. Suomalainen perinne edellyttää vaatimattomuutta, mutta pyrin kuitenkin vakuuttamaan teidät siitä, että olemme erittäin hyvä yhteistyökumppani.

Suomi on menestynyt hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa koskien kilpailukykyä, koulutusta, tutkimusta ja teknologiaa. Nämä neljä alaa kytkeytyvät hyvin tiiviisti yhteen: hyvä koulutus, osaaminen ja tietotaito ovat maamme kilpailukyvyn perusta.

Olemme lähteneet siitä, että ihmisten hyvinvointi ja kilpailukyky eivät sulje toisiaan pois. Uskon vahvasti pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa markkinatalouden dynamiikka yhdistyy vahvaan vastuuntuntoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Koulutuksella on pitkä perinne Suomessa. Olemme luoneet menestystä ja hyvinvointia hyödyntämällä kaikkia saatavilla olevia voimavaroja, erityisesti inhimillisiä voimavaroja. Tästä syystä aloitimme koulutusjärjestelmämme systemaattisen kehittämisen.

Ahkeruutemme on kantanut hedelmää. Esimerkkinä tästä on suomalaisnuorten menestyminen OECD:n PISA-tutkimuksissa, joilla mitataan 15-vuotiaiden koululaisten oppimissuorituksia. Tähän mennessä on tehty kolme PISA-tutkimusta, jotka kukin ovat syventyneet eri taitojen arvioimiseen: lukemiseen, matematiikkaan ja luonnontieteisiin – ja joka kerta suomalaiset oppilaat ovat olleet aivan kärkipäässä.

Olennainen osuus tässä on yhdeksänvuotisella peruskoulullamme, johon koko ikäluokan tytöt ja pojat osallistuvat tasavertaisesti ja joka tarjoaa maksuttoman perusopetuksen kaikille. On merkillepantavaa, että koulumme ovat korkeatasoisia ja koulujen väliset erot eri puolilla Suomea ovat maailman pienimmät. Kaikilla opettajilla, myös lastentarhanopettajilla, on korkeakoulututkinto. Opettajan ammatti on erittäin arvostettu, mutta palkkakiistat ovat myös meille tuttuja.

Tulevaisuutta ajatellen Suomessa on edelleen edistettävä elinikäistä oppimista ja autettava ihmisiä säilyttämään oppimisen ilo läpi koko elämän. Meillä on yhä paljon haasteita aikuiskoulutuksen alalla. Koulutus lisää kykyä elämänhallintaan ja valintoihin. Työelämässä hyvä koulutus on perinteisesti tarjonnut varsin vahvan suojan työttömyyttä vastaan.

Olemme jo pitkään kehittäneet määrätietoisesti innovaatiojärjestelmäämme. Uusien talouden toiminta-alojen kehittäminen tieteen ja teknologian avulla on ollut meille itsestään selvää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 3,47 prosenttia eli toiseksi eniten Euroopassa.

Meidän on löydettävä keinot sen varmistamiseksi, että Suomi menestyy yhä kiivaammassa maailmanlaajuisessa kilpailussa jatkossakin – myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Olemmekin nyt asettaneet maassamme innovaatiojärjestelmän ja korkea-asteen koulutuksen uudistamiselle kunnianhimoiset tavoitteet. On tärkeää kannustaa ja tukea kaikenlaista luovuutta taiteista teknologiaan. Voidaksemme hyödyntää tutkimuksen todellisia hyötyjä meidän on oltava kaukokatseisia ja investoitava kestävällä tavalla koulutukseen, tieteeseen ja tekniseen kehitykseen.

Suomen innovaatiojärjestelmä perustuu useiden toimijoiden – sekä julkisten että yksityisten – tiiviiseen keskinäiseen yhteistyöhön. Siihen osallistuu huipputason tutkimuslaitoksia ja korkeakouluverkostoja sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka haluavat tutkia uusia liiketoimintakanavia sekä erilaisten julkisten ja yksityisten lähteiden tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Nokian nousu yhdeksi johtavista maailmanlaajuisista yrityksistä on hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä.

Globaalissa maailmassa jokainen tarvitsee hyviä kumppaneita. Mekin haluamme edelleen lisätä kansainvälisiä suhteitamme ja yhteistyötämme. Olen iloinen siitä, että useat suomalaisyritykset ovat mukanani tällä valtiovierailulla Luxemburgissa ja ovat halukkaita selvittämään yritysten yhteistyömahdollisuuksia.

* * *

Ilmastonmuutos on nykyisin yksi maailmanlaajuisen kestävän kehityksen suurimmista haasteista. Meidän on saavutettava yhteinen tavoite uudesta kattavasta ilmastosopimusjärjestelmästä. Kööpenhaminan ilmastokonferenssi järjestetään jo ensi vuoden joulukuussa. Emme saa hukata aikaa valmistelussa.

Suomessa uskotaan vakaasti, että yhteistyöstä on hyötyä meille kaikille. Jokainen kansakunta voi tehdä osuutensa. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kaikki suurimmat taloudet osallistuvat tehokkaasti maailmanlaajuisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lisäksi tasa-arvonäkökohdat on otettava huomioon toiminnassamme. Ilmastonmuutoksella on vakavimmat seuraukset köyhille, ja köyhistä 70 prosenttia on naisia. Auttamalla naisia selviytymään arkielämässä edistämme yleisiä kehitystavoitteita.

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan kilpailukyky ja ympäristönsuojelutoimet ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Suomi on sijoittunut maailman kilpailukykyisimpien talouksien kärkipäähän, ja lisäksi se on menestynyt hyvin ympäristösuorituskykyä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa.

Investoimalla puhtaampaan teknologiaan lisäämme käytännön mahdollisuuksia täyttää tulevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteet. Energiatehokkuus ja uusiutuvaan energiaan liittyvä teknologia ovat tässä suhteessa keskeisiä aloja.

Suomi on sähkön ja lämmön yhteistuotannon edelläkävijä. Vuosikymmenten ajan sellu- ja paperitehtaamme ovat kehittäneet uutta teknologiaa sekä teollisuuden energiantuotantoa että kaupunkialueiden kattavia lämpöverkkoja varten. Pohjolan kylmässä ilmastossa tämä on merkinnyt huomattavia energiansäästöjä. Nykyisin kolmasosa sähköstämme saadaan kotimaiseen biomassaan perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon avulla. Suomalaista biomassapoltinteknologiaa on myynnissä kaikkialla maailmassa.

Euroopassa rakennusten osuus energiankulutuksesta on jopa 40 prosenttia. Siksi valinnat, joita teemme nyt, vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Sekä Luxemburg että Suomi ovat hiljattain asettaneet tavoitteekseen rakennusten energiatehokkuuden parantamisen. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös tulevaisuutta ajatteleville yrityksille.

* * *

Rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden nykyiset tapahtumat vaikuttavat meihin kaikkiin. Me voimme ja tulemme selviämään nykyisestä kriisistä konkreettisilla toimilla ja tiiviimmällä keskinäisellä yhteistyöllä.

Teollisuusmaiden on osoitettava solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan. Meidän on toimittava oikeudenmukaisemman globalisaation puolesta ja varmistettava, ettei köyhien ja rikkaiden maiden välinen kuilu kasva entisestään. Kehitysrahoitusta käsittelevä Dohan tarkistuskonferenssi, joka pidetään ensi viikonloppuna, on tässä suhteessa tärkeä tapahtuma. Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistus ja vuosituhannen kehitystavoitteet ovat yhteinen lupauksemme luoda parempi tulevaisuus meille kaikille.

Emme myöskään saa laskea ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden tasoa nykyisen hidastuneen talouskasvun takia. Meidän on noudatettava sitoumuksiamme ja pidettävä kiinni päästötavoitteistamme myös tulevien sukupolvien ja heidän taloudellisen vaurauden ja hyvinvoinnin takia.

* * *

Toivotan teille antoisia ja valaisevia keskusteluja tänä aamuna ja toivon, että solmitte uusia suhteita ja tulevia yhteistyökumppanuuksia.