Liettuan presidentti vieraili Suomessa

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ja tasavallan presidentti Tarja Halonen keskustelivat Presidentinlinnassa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite oli työvierailulla Suomessa lauantaina 29. lokakuuta 2011. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kävi viralliset keskustelut presidentti Grybauskaiten kanssa sekä tarjosi lounaan Presidentinlinnassa. Presidenttien välisissä keskusteluissa esillä olivat mm. Suomen ja Liettuan kahdenväliset suhteet sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueellinen yhteistyö. Lisäksi keskusteltiin ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä sekä tasa-arvon edistämisestä.

Tasa-arvo ja naisten asema olivat esillä myös iltapäivällä, kun molemmat presidentit osallistuivat Naisjärjestöjen keskusliiton 100-vuotisjuhlaan Finlandia-talossa. Presidentti Halonen totesi tervehdyspuheessaan, että suomalaiset naiset ovat olleet monessa tasa-arvoasiassa kansainvälisesti ensimmäisiä ja siten tienraivaajia. Työtä riittää kuitenkin edelleen. ”Monella alalla vallitsee edelleen jyrkkä jako naisten ja miesten töihin, ja työmarkkinoiden jakautuminen näkyy myös palkkauksessa. Meidän täytyy yhteiskuntana kysyä itseltämme, millainen työ on arvokasta. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite naisten ja miesten palkkaeron kaventamisesta 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä – hyvä. Sitä tulee kuitenkin pitää vain välitavoitteena: 15 prosentinkin palkkaero on vielä huomattava”, presidentti Halonen sanoi.

Toinen suuri työelämän tasa-arvokysymys liittyy naisten mahdollisuuksiin edetä urallaan. ”Vaikka naisten hallituspaikat ovat lisääntyneet, on yritysten toimitusjohtajina ja liiketoimintojen johdossa edelleen hyvin vähän naisia. Tulos on surullinen sekä naisten että yritysten kannalta. Se kertoo, että kaikkea osaamista ei ole otettu käyttöön. Tällainen voimavarojen tuhlaaminen on erityisen turhauttavaa taloudellisesti haastavina aikoina.”

Presidentti Halosen mukaan naisten aseman parantamisessa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä monet vakavista maailmanlaajuisista haasteista, kuten äärimmäinen köyhyys ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamat ongelmat, vaikuttavat eniten naisten elämään ja mahdollisuuksiin. Myös aseellisissa konflikteissa siviilien, käytännössä juuri naisten ja lasten, asema on heikko, ja he joutuvat usein julman väkivallan kohteeksi. ”Naisia ei kuitenkaan tule nähdä uhreina ja auttamisen kohteina. Naisten on voitava osallistua täysimittaisesti yhteiskuntiensa rakentamiseen. Sukupuolten välinen tasa-arvo on edellytys aidolle demokratialle”, presidentti Halonen muistutti.

Kuvia