Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Yrittäjänainen -lehdessä 3/2007

NAISTEN YRITTÄJYYTTÄ ON KANNUSTETTAVA


Teksti: Seija Estlander
Kuvat: Pekka Sipola

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mielestä naisten yrittäjyyttä on kannustettava yrityksen alkutaipaleella miesten yrittäjyyttä enemmän.

Noin kolmannes yrittäjistä on Eläketurvakeskuksen mukaan naisia. Halonen toteaa suomalaisten yrittäjänaisten olevan tänään hyvin koulutettuja oman alansa ammattilaisia.
– Naisilla on suuri vastuu omasta perheestä ja yrityksen toiminnasta ja tämän vuoksi naisia on kannustettava yrittämisen alussa sekä taloudellisesti että muilla keinoin miehiä enemmän.

Etäisyys opettaa

Halosen mukaan joskus pitää käydä kaukana nähdäkseen kotona. Hän kertoo tätä näkökulmaa valottavana esimerkkinä suomalaisten käyttäneen kehitysyhteistyössä naisten arkea lähellä olevia kannustimia.
– Esimerkiksi Afrikassa ja Keski-Amerikassa kannustimena on käytetty lehmää, jotta naiset voisivat huolehtia paremmin perheensä toimeentulosta. Lehmän hankkimiseksi naisille myönneltiin mikrolainoja, jolloin kävi ilmi, että naiset ovat hyviä maksamaan velkansa takaisin eikä rahoituksessa ollut riskiä. Huomattiin myös, että monet naiset osaavat ja uskaltavat, minkä lisäksi he ovat solidaarisia toisiaan kohtaan, toisin kuin aluksi epäiltiin.

Suomessa konkreettisena kannustimena on toiminut naisyrittäjyyslaina, josta on saatu hyviä kokemuksia. Tämän lisäksi Halonen toteaa merkittäviä askelia otetun työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sosiaalilainsäädännön puolella, joskin osa tästä savotasta on vielä kesken.
– Toinen toisiltaan oppiminen ja naisten keskinäinen verkottuminen ovat myös tärkeitä asioita ja vaikka takavuosina joskus arvosteltiin miesten traditionaalisia hyvä veli –seuroja, niin näissä verkostoissa on myös paljon varteenotettavaa, hän toteaa.

Yli 90 prosenttia naisten luotsaamista yrityksistä on Tilastokeskuksen mukaan pienyrityksiä. Naiset ovat usein yksinyrittäjiä, minkä vuoksi naisia tulisi rohkaista Halosen mielestä yritystoiminnan kasvuun, työnantajiksi ja kansainvälistymään.
– Yksinyrittäjyyden taustalla voi olla miehiä vähäisempi halukkuus ottaa riskiä, mutta voi olla myös niin, etteivät käytössä olevat rahoitusjärjestelmät kohdennu naisten suosimille aloille, kuten palvelusektorille.

Lisäksi Halonen toteaa miesten toimivan pitkälti aloilla, joilla bisnestä tehdään yritysten kesken, kun naiset toimivat puolestaan aloilla, joissa myynti tapahtuu suoraan kuluttajalle.
– Yritysten kansainvälistyminen voi alkaa tänään heti yritystoiminnan käynnistyttyä eikä se välttämättä liity enää yrityksen laajenemiseen ja kasvuun. Jotkut huippuyritykset, jotka toimivat tietyillä erityisaloilla toimivat alusta alkaen globaaleilla markkinoilla, Halonen tähdentää.

Vanhemmuuden kustannukset jakoon

Tarja Halonen on seurannut vanhemmuuden kustannuksista käytävää puintia vuosia. Hänestä vanhemmuuden kustannusten jakaminen laajalta pohjalta vaatii edelleen lisää tuulta purjeisiin.
– Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa pitäisi olla jo maailman selvin asia, että uusien suomalaisten aikaansaamiseen tarvitaan miehiä ja naisia. Tämän vuoksi taloudellisen vastuun pitäisi myös jakautua. Olisi kannustavaa ja reilua ponnistella ratkaisu tähän kysymykseen, sillä lapsi on isän ja äidin yhteinen lapsi, Halonen painottaa.

Oman vaikuttajan mallin presidentti kertoo saaneensa omasta äidistään, joka toimi monissa ammateissa ja osallistui aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan muun muassa luottamusnaisena.
– Totuin jo kotona siihen, että yhteisiä asioita tulee hoitaa ja kun minusta tuli äiti, niin oma äitini kertoi tyttärelleni, että hyvä äiti huolehtii omista lapsistaan, mutta myös muitten lapsista.
– Tässä näkyy yksilöllinen ja yhteisöllinen vastuu ja sekä miehillä että naisilla on mielestäni oikeus ja vastuu niistä lapsista, jotka istuvat kodin ruokapöytään sekä yhteinen vastuu kaikista maailman lapsista.

Tämän sisäistäminen vaatii Halosen mielestä sen, että on opittava huumorintajua ja siedettävä sekä kotona että työssä se, ettei töitä voi aina tehdä perfektionistina.

Haasteena globalisaatio

Globalisaatio nähtiin Halosen sanoin pitkään yksisilmäisesti joko kielteisenä tai myönteisenä. Mutta hänen mielestään kyseessä on sekä uhka että mahdollisuus. Lisäksi hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että aiheen tiimoilta käytävää kansainvälistä keskustelua vietiin 2000-luvun alussa uusille uomille.

Tuolloin presidentti veti puheenjohtajana maailmankomissiota, joka käsitteli globalisaation sosiaalista ulottuvuutta. Kyseessä oli Kansainvälisen työjärjestön ILOn rahoittama ohjelma, johon osallistui eri puolilta maailmaa työnantajien, työntekijöiden, valtioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
– Edustajat koottiin sananmukaisesti barrikadien eri puolilta ja oli kiinnostavaa seurata, kuinka eteläafrikkalainen ammattiyhdistysaktivisti ja japanilainen suuryrityksen pääjohtaja käsittelivät globalisaation ongelmia yhdessä.
– Tuolloin kävi myös selväksi, että kaikki käsitykset globalisaatiosta muodostavat yhdessä globalisaation kokonaiskuvan.

Sittemmin kansainvälisellä tasolla ja Suomessa on pyritty vahvistamaan globalisaation hyviä puolia ja kamppailemaan huonoja puolia vastaan demokraattisin keinon. Halonen alleviivaa sanoja demokraattisin keinoin, minkä lisäksi hän tuo esiin sen, ettei globalisaatio koske vain suuryrityksiä ja vientibisnestä.
– Globalisaatio on läsnä kaikkialla ja määrittelee esimerkiksi työvoiman, palvelujen ja ruoan hinnan. Globalisaatiossa on kyse resurssien, mahdollisuuksien ja uhkien uusjaosta.
– Maailman naiset ovat globaalilla tasolla miehiä heikommassa asemassa. Globalisaatio itsessään ei tuo parannuksia, mutta monille naisille se tuo uusia mahdollisuuksia, Tarja Halonen painottaa.


SUOMALAISEN NAISEN ASEMA ON MONIEN TAVOITE

Teksti: Seija Estlander
Kuvat: Pekka Sipola

Suomi kuuluu tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan viiden pohjoismaisen sisaren joukkoon, joiden saavuttama asema edustaa monille maailman naisille tavoitetilaa.

Halonen toteaa suomalaisen naisen aseman nousseen viime aikoina valokeilaan niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin kentillä. Näin siksi, että paraikaa vietetään eduskunnan 100-vuotisjuhlavuotta ja viime vuonna juhlittiin naisten 100 vuotta sitten saavuttamaa äänioikeutta.

Presidentti Halonen luonnehtii suomalaista naista uranuurtajaksi ja pioneeriksi naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden johdosta. Hän toteaa naisten perusasioiden olevan meillä kunnossa.
– Olemme saavuttaneet vuosien mittaan paljon sellaista, mistä voimme olla ylpeitä, mutta horisontti ei tule koskaan lähemmäksi, vaikka sitä kohti kuljetaan.

Tässä yhteydessä hän ottaa esille naisten arkea kampittavia ongelmia, joista keskeisin on työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. – Naisilla on yhä usein kaksinkertainen työtaakka ja naisen euro on 80 senttiä. Lisäksi monet naiset törmäävät urallaan lasikattoilmiöön.

Halosen mielestä Suomen tulee pysyä maailman kärkikaartissa naisen aseman osalta myös jatkossa. – Tähän meillä on hyvät edellytykset, sillä suomalaiset naiset ovat hyvin koulutettuja, minkä lisäksi naiset ovat poliittisesti aktiivisia. He käyvät äänestämässä ja asettuvat ehdokkaiksi. Naiset ovat myös ammatillisesti järjestäytyneitä ja toimivat aktiivisesti järjestökentällä, hän summaa.

Oppia ikä kaikki

Peräti 62 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista on Tilastokeskuksen mukaan naisten suorittamia. Halonen sanoo kannustuksella ja koulutuksella olevan tärkeä merkitys, jotta naiset menestyvät työelämässä yhtä hyvin kuin miehet.
– Kun taannoin huomattiin, että pojat pärjäävät tyttöjä heikommin nuorisoasteen koulutuksessa, niin esiin nostettiin käsitys, että tytöt pärjäävät ahkeruudella, mutta pidemmän päälle miehet menestyvät naisia paremmin työelämässä.
– Myöhemmin huomattiin, että naisten elämässä perheen perustaminen ja työuran yhdistäminen hankaloittaa työssä etenemistä.

Halosen mielestä nyt on aika lopettaa hyssyttely, että pojat ovat poikia. – Niin pojille kuin tytöille on tehtävä selväksi, että Suomi on kaupungistunut ja maailma on muuttunut ja nuoret asuvat ja elävät nyt sellaisessa maailmassa, jossa on opiskeltava ja opittava uutta koko elämän ajan.

Toisaalta nyt pitäisi katsoa, mitä voitaisiin tehdä sille, että pojat ovat jäämässä opintiellä tyttöjen kannoille. Hän sanoo perinteiselle miehen roolille olevan nyky-yhteiskunnassa enää vähän tilaa ja poikien jatkuvalla ”ymmärtämisellä” pojille tehdään karhunpalvelus.

Halonen tuo myös selvästi esiin, ettei tyttöjen koulutusrintamalla saaman yliotteen takana ole suinkaan se, että tytöt olisivat poikia fiksumpia. – Mutta tytöt opiskelevat poikia enemmän, koska naisten tilanne on niin meillä kuin muuallakin sellainen, että tytöillä ja naisilla on koulutuksen kautta enemmän voitettavaa yhteiskunnallisena hyväksyntänä ja menestyksenä.

Se, etteivät miehet hakeudu sankoin joukoin naisille luonnollisesti lankeaviin hoivatehtäviin, signaloi Halosen mielestä siihen suuntaan, ettei hoivaamista arvosteta sanallisen kiitoksen lisäksi riittävällä rahallisella korvauksella. Hän on sitä mieltä, että hoiva-alan töitä ei tehdä pelkästä rahasta, mutta rahalla on näissäkin töissä oma merkityksensä. – Ja pitäisihän kutsumustyönkin elättää tekijänsä, Tarja Halonen vahvistaa.