Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Kriisinhallintakeskuksen avajaisissa 1.2.2007

(muutosvarauksin)

Ihminen kaipaa turvaa. Sotien ja muiden aseellisten konfliktien lisäksi monet muutkin ihmisen tai luonnon aiheuttamat kriisit koettelevat ihmisen elämää. Kaikissa näissä tilanteissa tarvitaan nopeita toimenpiteitä ja hyvin organisoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä auttaaksemme ihmisiä ja heidän yhteisöjään palaamaan vakaisiin oloihin. Demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioitukseen ja tasa-arvoon perustuva oikeusvaltio luo puitteet myönteiselle taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja toimii näin ennaltaehkäisevänä lääkkeenä ihmisen aiheuttamia kriisejä vastaan. Se on myös tehokkain pohja korjata luonnonkatastrofien tuhoja.

Me suomalaiset voimme olla tyytyväisiä tähänastiseen työhömme. Kansallista siviilikriisinhallintoa koskevaa lainsäädäntöämme on uudistettu ja hallinnollista yhteistyötä tehostettu. Asiantuntevien ihmistemme taitoja osataan arvostaa sekä Suomessa että maailmalla. Suomalaiset naiset ovat osoittaneet kiinnostuksensa kriisinhallinnan tehtäviin ja uskon heidän panoksensa lisääntyvän. Myös kansalaisjärjestöjen merkitys on voimakkaassa kasvussa. On toimittava yhdessä ja kehitettävä valtiollisten toimijoiden ja järjestöjen yhteistyötä.

Kansainvälisessä yhteistyössä onkin alettu ymmärtää siviilikriisinhallinnan merkitys aivan uudella tavalla verrattuna esimerkiksi edelliseen EU:n puheenjohtajuuskauteemme. Silloin oli juuri astunut voimaan niin kutsuttu Amsterdamin sopimus, jossa Suomen ja Ruotsin aloitteesta oli ensimmäistä kertaa koko kriisinhallinta mukana.

Tänä päivänä kriisinhallinta on kokonaisuus, jossa kansainvälisellä yhteisöllä on käytössään laaja keinovalikoima. Sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta tukevat toisiaan. Kansainvälisiä toimijoita on paljon. YK:n, ETYJ:n, Euroopan neuvoston sekä tietysti Euroopan unionin sekä Naton ja muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteenliittymien on pystyttävä yhdistämään erilaiset toimintamuotonsa. Vain näin voidaan tehokkaasti edistää ja tukea kriisialueiden vakautta ja myönteistä kehitystä sekä ennaltaehkäistä konflikteja.

Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin siviilikriisinhallinnan kehittämiseen. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti toimimme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseksi ja osallistumme täysimääräisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Suomi kehittää omia kykyjään ja valmiuksiaan osallistua EU:n siviilikriisinhallintatoimintaan. Tällä pyrimme omalta osaltamme vastaamaan Euroopan unionin vuonna 2003 hyväksytyssä turvallisuusstrategiassa kuvattuihin uusiin uhkiin ja edistämään demokratiaa.

Siviilikriisinhallinnan kehittämistyö Euroopan unionissa jatkuu; samalla operaatioiden määrä kasvaa ja operaatioista tulee aiempaa monimuotoisempia. EU:n siviilikriisinhallinta tukeutuu pääsääntöisesti jäsenmaiden kansallisiin voimavaroihin. Tästä syystä jäsenmailla – siis myös meillä - tulee olla valmiuksia tarjota kansainvälisen yhteisön käyttöön riittävästi tarvittavaa asiantuntemusta. Vaikka EU:n pyrkimyksenä ei ole yhdenmukaistaa jäsenmaiden siviilikriisinhallinnan järjestelmiä, kansainvälisen yhteistyön tarpeet kannattaa jo nyt ottaa huomioon.

Suomi on ollut – jälleen kerran - edelläkävijänä unionissa. Maamme oli viime vuonna yksi niistä jäsenvaltiosta, jotka järjestivät koulutusta - juuri täällä Kuopiossa - unionin nopean valmiuden siviiliasiantuntijaryhmiä luotaessa. Suomessa on selkeän työnjaon pohjalle rakentuva tiivis koordinaatio keskeisten toimijoiden välillä, joustava ja tarvittaessa nopea päätöksentekojärjestelmä sekä yhdenmukainen säännöstö kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön palvelussuhteen ehdoista.

Suomen järjestelmä mahdollistaa tavoitteellisen ja johdonmukaisen toiminnan eri kansainvälisissä yhteyksissä. Sillä voidaan myös varmistaa, että Suomen yksittäiset osallistumispäätökset ovat linjassa siviilikriisinhallinnalle asetettujen yleisten tavoitteiden kanssa.

Suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat jo nyt varsin aktiivisesti siviilikriisinhallinnan tehtäviin ympäri maailmaa kuten sisäministeri Rajamäki varmasti hetken päästä tulee juhlapuheessaan kertomaan. Haluan kuitenkin ottaa esille yhden konkreettisen esimerkin - Kosovon. Presidentti Ahtisaari on toistuvasti hoitanut alueella vaikeita diplomaattisia neuvotteluja. Suomalaiset sotilaat ovat edelleenkin rauhanturvaajina Balkanilla. Olemme antaneet jo nyt sekä valtion varoin että kansalaisjärjestöjen kautta siviiliapua. Olemme ottaneet vastaan pakolaisia. Nyt suunnitteilla oleva oikeusvaltiota kehittävä ja poliisitointa tukeva operaatio tulee olemaan mittasuhteiltaan tähän mennessä suurin unionin siviilikriisinhallintatehtävä. Suomalaiset asiantuntijat ovat jo vahvasti mukana operaation suunnittelussa.

Vietimme viime vuonna suomalaisen rauhanturvaamistoiminnan 50-vuotisjuhlaa. Siviilikriisinhallinnasta voidaan tehdä samanlainen vahva osaamisalamme. Siihen tarvitaan riittävät voimavarat, myös taloudelliset, jotta pystymme täysipainoisesti vastaamaan avuntarpeisiin. Kokemus on osoittanut, että toimivan yhteiskunnan rakentaminen konfliktialueelle onnistuu vain pitkäaikaisella sitoutumisella. Tällaisten tehtävien vastaanottaminen ja täyttäminen vaatii osaamista, kalustoa ja koulutettuja henkilöitä.

Vuonna 2008 on Suomen vuoro toimia ETYJ:n puheenjohtajavaltiona. Järjestön toiminta keskittyy nykyisin konfliktien kokonaisvaltaiseen hallintaan. Sillä on tärkeä rooli demokratia- ja ihmisoikeuskehityksen vakiinnuttamisessa toimialueellaan. ETYJ:n johtaminen ja erityisesti niin sanottujen jäätyneiden konfliktien ratkaisupyrkimykset tulevat olemaan haasteellisia tehtäviä. Hyvä käytännön tuki puheenjohtajuudellemme olisi suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden saaminen erilaisiin kenttätehtäviin.

* * *

Esitän tässä kiitokseni teille kaikille, jotka ovat palvelleet ja palvelevat siviilikriisinhallintatehtävissä ympäri maailmaa. Tehtävät ovat usein vaativia ja usein vaarallisiakin. Suomalaiset asiantuntijat tekevät erinomaista työtä rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi. Suomi voi olla ylpeä teistä. Toivotan heille menestystä tärkeissä tehtävissään.

Nyt virallisesti avattavan Kriisinhallintakeskuksen koulutustoiminta tulee varmasti vahvistamaan ja kehittämään alan osaamista. Toivotan Kriisinhallintakeskukselle ja sen kaikille toimintaan osallistuville mitä parhainta menestystä.