Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tšekin presidentti Václav Klausin ja rouva Klausován kunniaksi järjestetyillä juhlapäivällisillä Helsingissä 2. kesäkuuta 2005

Minulla ja puolisollani on erityinen ilo ja kunnia toivottaa teidät, herra presidentti ja rouva Klausová, tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne on ensimmäinen Tšekin presidentin valtiovierailu Suomeen. Vierailunne Suomeen on omalta osaltaan osoitus maidemme välisistä erinomaisista suhteista.

Teidän maallanne ja kansallanne on aina ollut erityinen paikkansa meidän suomalaisten sydämissä. Kaunis ja historiallinen Praha on monille meistä tuttu kaupunki. Rikkaalla kulttuurillanne on monia ihailijoita Suomessa. Säveltäjät Bedøich Smetana ja Antonin Dvoøak sekä kirjailijat Franz Kafka ja Milan Kundera ovat maailmankuuluja. Jaroslav Hašekin satiirinen mestariteos ”Kunnon sotamies Švejk” on monen suomalaisen lempilukemistoa. Urheilussa yhteinen kiinnostuksen kohteemme on jääkiekko ja monet muutkin urheilulajit. Muistamme myös, kuinka Emil Zatopek teki historiaa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Suomessa seurattiin tiiviisti vuoden 1968 tapahtumia ja kehitystä, joka johti samettivallankumoukseen vuonna 1989. Siitä lähtien Tšekin kehitys onkin ollut nopeaa niin taloudessa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Maanne liittyi nopeassa tahdissa Euroopan neuvoston, NATOn ja Euroopan unionin jäseneksi. Olette saavuttaneet tärkeät tavoitteet erittäin lyhyessä ajassa. Meitä kiinnostaakin kuulla teidän näkemyksenne tästä kehityksestä ja maanne tulevaisuudesta.

Kahdenväliset suhteemme talouden, kulttuurin, teknologian ja muun yhteiskunnallisen kanssakäymisen alalla kehittyvät hyvin, kuten kahden EU-maan kesken kuuluukin. Maidemme välinen matkailu ja opiskelijavaihto ovat myös ilahduttavasti lisääntyneet viime vuosien aikana.

Suomalaiset yritykset ovat investoineet Tšekkiin sekä perustamalla tytäryrityksiä että myös yritysostoin. Varsinainen tavarakauppamme on kuitenkin vielä varsin vaatimatonta. Toivon, että vierailuanne seuraavat liikemiehet saavat matkastanne runsaasti uusia ideoita ja kontakteja. Mahdollisuuksia lisätä kauppaa on varmasti monella sektorilla.

***

Suomelle Euroopan unionin jäsenyys on poliittisesti ja taloudellisesti merkittävää. Runsas 10 vuotta EU-jäsenenä on sujunut hyvin, ja jäsenyytemme kokonaisarvio on selvästi positiivinen. Olemme hyötyneet monin tavoin kuulumisestamme unioniin. Olemme koko jäsenyytemme ajan halunneet toimia myös antavana osapuolena ja tuoda oman panoksemme unionin kehittämiseen.

EU-jäsenyys ei ole merkinnyt suomalaisesta identiteetistä luopumista — se on päinvastoin selkeytynyt ja vahvistunut — eikä pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskuntamallista luopumista. Hyvinvointiyhteiskunta on mahdollisimman oikeudenmukainen yksityiselle ihmiselle ja samalla myös tehokas yhteisönä. Tämä näkyy mm. tavoitteena sijoittaa maksimaalisesti väestön koulutukseen. Suomi on monien arvioiden mukaan koulutuksen ja osaamisen sekä kilpailukyvyn kansainvälistä huippua. Kärkisijoilla pysyminen edellyttää kattavaa ja tehokasta koulutusjärjestelmää sekä kannustamista elinikäiseen oppimiseen.

***

Yksittäisten kansallisvaltioiden toimenpiteiden lisäksi EU:n ja kansainvälisten järjestöjen pitää työskennellä entistä tiiviimmin yhdessä turvallisuusuhkien torjumiseksi sekä sen turvaamiseksi, että globalisaation hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisemmin. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, yhteisvastuuta ja todellista sitoutumista. Tätä korosti myös globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsitellyt maailmankomissio, jonka rinnakkaispuheenjohtajana minulla oli kunnia toimia. Keskeinen foorumi maailmankomission työn edistämiselle on Yhdistyneet kansakunnat.

Euroopan unioni on keskeinen toimija globalisaation maailmassa. EU:n on osoitettava olevansa vahva ja vastuullinen toimija YK:ssa. Tämä on erityisen tärkeää valmistauduttaessa syyskuun YK:n huippukokoukseen.

***

Euroopan unionia on kehitettävä sekä jäsenvaltioiden että kansalaisten yhteisönä, joka perustuu yhteisille arvoille. On tärkeää, että unioni toimii yhtenäisesti ja että sen institutionaalinen järjestelmä on tehokas ja toimintakykyinen. Olemme korostaneet jäsenvaltioiden välistä tasa-arvoa, toimielinten välistä tasapainoa ja yhteisömenetelmän käyttöä sekä tukeneet komission itsenäistä asemaa ja keskeisen roolin säilyttämistä.

Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tulos oli vakava takaisku perustuslakisopimukselle ja voi vaikuttaa koko integraatioprosessiin. Meidän ei tule tehdä tästä hätiköityjä johtopäätöksiä. Keskustelemme varmasti tästä tilanteesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa ja alamme analysoida sitä. Kansanäänestysten tulos osoittaa, että kansalaisten tuki on ensiarvoisen tärkeää integraation onnistumiselle. Asiantuntijoiden — siis poliitikkojen, akateemikkojen ja tiedotusvälineiden — ja kansalaisten välillä ei saa olla kuilua. Meidän on kaikkien toimittava yhdessä EU:n tulevaisuuden edistämiseksi.

***

Olen vakuuttunut siitä, että vierailunne tulee entisestään lähentämään maitamme toisiinsa. Toivotan teidät vielä kerran sydämellisesti tervetulleiksi, ja kohotan maljani Teidän ja arvoisan puolisonne sekä maidemme välisen ystävyyden kunniaksi!