Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 29.3.2008

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe saamelaiskäräjien avajaisissa 29.3.2008

(muutosvarauksin)

Arvoisa saamelaiskäräjien puheenjohtaja,
Hyvät saamelaisten edustajat,

Teillä on arvokas ja vaativa tehtävä hoitaessanne saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita.

Edustuksellisen demokratian toimivuus perustuu kaikilla tasoilla ihmisten omaehtoiseen haluun osallistua. Äänestysaktiivisuuden laskeminen ja väestön vähenevä mielenkiinto politiikkaa kohtaan on yleinen huolenaihe. Suomessa on edelleen monia muita maita korkeammat äänestysprosentit, mutta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kysymys ei ole vain vaaleista ja vaalikampanjoista, vaan yhteiskunnallisen toiminnan arvostamisesta sinänsä. Nyt avattavilla saamelaiskäräjillä on sekä kokemusta että uutta innostusta. Uusia jäseniä on yli puolet kaikista edustajista ja naisia on ennätysmäärä.

Pitkään vireillä ollut saamelaiskulttuurikeskushanke on nyt vihdoinkin edennyt, kun rahoitusratkaisut on tehty. Talo on tärkeä, onhan kyse paitsi saamelaisten omasta parlamenttitalosta, myös saamelaista kulttuuria, tutkimusta ja koulutusta yhdistävästä rakennuksesta. Saamelaiskulttuurikeskuksen on alustavasti arvioitu valmistuvan vuonna 2012. Toivon, että seuraavat saamelaiskäräjien avajaiset voitaisiin jo viettää omassa talossa.

Viime vuonna vietettiin Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan juhlavuotta. Juhlavuoden teema: Oma kieli, oma mieli, kertoo kaikkein olennaisimman kielen merkityksestä. Opimme jo koulussa, kuinka suuri merkitys Agricolan elämäntyöllä on suomalaiselle kulttuurille. Tämän opin pitäisi antaa meille valmiudet kunnioittaa kaikkien ihmisten äidinkieltä ja ymmärrystä, että vähemmistökielet tarvitsevat tukea säilyäkseen ja kehittyäkseen elävinä kielinä.

Perustuslaissa säädetään saamelaisille alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää oma kieltään ja kulttuuriaan. Väestömme suomenkielinen enemmistö ei arkielämässään välttämättä aina huomaa, kuinka suuri merkitys kielellisillä perusoikeuksilla on. Kielelliset oikeudet ovat usein ihmisen muiden perusoikeuksien toteutumisen edellytys. Vuonna 2004 voimaan tulleen saamen kielilain tarkoituksena on toteuttaa perustuslain saamelaisille takaamat kielelliset oikeudet.

Lainsäädäntömme onkin hyvin ajan tasalla. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä, vaikka edistymistä on viime vuosina saavutettu. Esimerkiksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on ongelmia. Niiden ratkaiseminen edellyttää taloudellisia voimavaroja, joita eivät alueen kunnat pysty ilman valtion vahvaa osallisuutta antamaan.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi viime vuoden lopulla suosituksia saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Nämä antavat hyviä suuntaviivoja kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi. Saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tarvittaisiin yhä enemmän tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Erityisen uhanalaisiin kieliin kuuluvien inarin- ja koltansaamen osalta tarvitaan pikaisia toimia näiden kielten suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Saamelaiskulttuurin tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että lapset ja nuoret voivat oppia saamen kieltä. Heille saamen kieli voi olla peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä opetuskielenä että oppiaineena.

Saamenkielisessä ja saamen kielen opetuksessa on otettu aimo harppaus eteenpäin 1970-luvun alun tilanteesta, jolloin saamenkielinen opetus aloitettiin. Tarve saamenkieliseen opetukseen ei rajoitu vain saamelaisten kotiseutualueelle. Tänä päivänä valtaosa perusopetusikäisistä saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. He jäävät usein sen vuoksi vaille oman kielen ja omakielistä opetusta. Tähän olisi saatava parannus.

Saamelaiskulttuuria kohtaa on yhä laajenevaa kiinnostusta myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Minulla oli tässä kuussa kunnia avata saamelaistaiteen näyttely Espanjan Cádizissa. Sámi Duodji -näyttely, joka esittelee perinteisiin pohjautuvaa saamelaista käsityötä, on Suomen lisäksi ollut aikaisemmin esillä Virossa. Näyttely antaa erityisesti ulkomaiselle kävijälle käsityksen maamme kulttuuriperinteen rikkaudesta. Kulttuurien moninaisuus on myös Euroopan rikkaus ja sen luovuuden lähde. On upeaa nähdä, miten ihmisten kiinnostus tätä kohtaan kasvaa.

Olin edellisen kerran täällä Utsjoella avaamassa saamelaiskäräjiä kahdeksan vuotta sitten. Puhuin silloin muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevasta yleissopimuksesta nro 169 ja saamelaisten maaoikeuksien selvittämisestä. Aikaa on kulunut ja työtä on tehty, mutta päämäärää ei ole vielä saavutettu.

Pääministeri Vanhasen hallitus on ottanut edellisen hallituksen tavoin tavoitteekseen löytää kuluvan hallituskauden aikana ratkaisu, jonka turvin Suomi voisi ratifioida ILO:n yleissopimuksen. Hallituksenkin keskuudessa on esiintynyt erilaisia näkemyksiä tarvittavan ratkaisun sisällöstä. Tämän vuoksi oikeusministeriö on ryhtynyt yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa selvittämään ratkaisuehdotusta saamelaisten kotiseutualueen valtionmaiden hallinnosta ja saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen tukemisesta. Ehdotus voisi olla pohja saamelaiskäräjien kanssa tehtävälle jatkovalmistelulle.

YK:n ihmisoikeuskomitea on viimeksi viime vuonna esittänyt huolestuneisuutensa siitä, ettei kysymystä maanomistuksesta ja -käytöstä saamelaisten kotiseutualueella ole kyetty ratkaisemaan. Komitea kehotti neuvoteltuaan asiasta kaikkien osapuolten kanssa, saamelaiskäräjät mukaan lukien, löytämään asianmukaisen ratkaisun näihin kysymyksiin sekä ratifioimaan pikaisesti mainitun ILO:n yleissopimuksen.

Saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistaminen on edennyt edelleen kansainvälisillä forumeilla. Viime syksynä YK:n yleiskokous hyväksyi alkuperäiskansojen julistuksen. Hyväksyminen oli todellinen työvoitto yli kaksi kymmentä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

Julistus on poliittinen asiakirja, jonka asettamiin tavoitteisiin tulee pyrkiä hallitusten ja alkuperäiskansojen välisen yhteistyön avulla. Julistus vahvistaa alkuperäiskansojen osallistumista päätöksentekoon ja korostaa kumppanuutta sekä keskinäistä luottamusta.

Toinen merkittävä edistysaskel otettiin vuonna 2005, jolloin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen tavoitteena on parantaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Sopimus sisältäisi säännöksiä mm. saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista, oikeudesta maahan ja veteen, elinkeinojen harjoittamisesta sekä saamelaiskäräjien ja julkisen vallan välisestä yhteistyöstä. Sopimushankkeen käsittelyä tullaan jatkamaan keväällä 2008. Siihen mennessä laaditaan selvitys kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden suhteesta luonnoksen sopimusmääräyksiin.

Suomi on toiminut kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja koskevien oikeuksien edistämiseksi. Samaa aktiivisuutta tarvitaan myös kotimaassa. Pidän tärkeänä, että saamelaisten maaoikeuksiin liittyvät kysymykset ratkaistaan hallituksen ja saamelaisten edustajien yhteistyöllä. Ratkaisun pitää olla kaikkien osapuolten hyväksyttävissä, jotta estetään nykyisten, pitkään kestäneiden kiistojen jatkuminen.

Kannustan eri osapuolia yhteisen ratkaisun löytämiseen.

Hyvät saamelaisten edustajat,

Näillä sanoilla julistan saamelaiskäräjät avatuiksi ja toivotan teille menestystä vaativassa työssänne.

Saamelaiskäräjät

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 29.3.2008

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi