Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Norjan kuninkaan ja kuningattaren valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 5.6.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli ruotsi)

Omasta ja puolisoni puolesta haluan toivottaa Kuninkaan ja Kuningattaren lämpimästi tervetulleeksi. Se tosiasia, että tämä on Teidän toinen valtiovierailunne Suomeen, symboloi pohjoisten maidemme ja kansojemme välistä erityistä lämpöä ja läheisyyttä. Olemme muutenkin tavanneet usein – viimeksi ikimuistettavilla syntymäpäiväillallisilla Oslon kuninkaallisessa linnassa tämän vuoden helmikuussa.

Tämä valtiovierailu runsassisältöisine ohjelmineen suo meille ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia yhdessä yhteisiä haasteita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Globalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös uusia haasteita. Kehitys on ollut nopeaa ja laajaa myös Euroopassa, varsinkin Euroopan unionin laajentumisen myötä.

Norja osallistuu aktiivisesti Eurooppa-yhteistyöhön ETA-sopimuksen ja Schengenin sopimuksen sekä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan myötä. Ensi vuoden alusta alkaen EU:n pohjoismaiset nopean toiminnan joukot ovat valmiudessa. Joukkoihin osallistuu miehistöä Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Virosta ja Irlannista. Norja on tärkeä kumppani myös Pohjoisessa ulottuvuudessa. Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö antaa meille myös mahdollisuuden yhteisiin toimenpiteisiin Itämeren tilan parantamiseksi.

Norjan yhteistyötä EU:n kanssa voidaan verrata Suomen yhteistyöhön Naton kanssa rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Meillä on joukkoja Naton johtamissa operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa. Puolustusasioissa olemme kiinnostuneita laajemmasta yhteistyöstä pohjoismaiden kanssa.

Sekä Norja että Suomi ovat pystyneet tarjoamaan kansainväliselle yhteisölle arvokasta apua kansainvälisten konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Tämä koskee yhä useammin valtioita, joissa on syviä sisäisiä konflikteja. Jos humanisti ja rauhanedistäjä Edvard Grieg eläisi tänään, olisi hän varmasti hyvin tyytyväinen Norjan aktiiviseen rauhanpolitiikkaan. Edvard Grieg oli sekä periaatteiltaan että toiminnassaan vapauden, demokratian, oikeudenmukaisuuden ja lainkuuliaisuuden esitaistelija.

Minulla on itselläni ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä norjalaisten kanssa kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Tämä yhteistyö on tiivistynyt viime vuonna perustetun Oslon rauhan ja ihmisoikeuksien keskuksen myötä. Osallistun keskuksen toimintaan yhdessä mm. Thorbjörn Jaglandin ja Kjell Magne Bondevikin kanssa.

Norja panostaa suurella asiantuntemuksella ja hyvillä resursseilla pitkäjänteisiin toimiin rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi esim. Lähi-idässä, Afganistanissa, Sri Lankassa, Sudanissa, Somaliassa ja Nepalissa. Haluan ilmaista syvän kunnioitukseni tätä työtä kohtaan. Samalla haluan kiittää Norjaa vakaasta tuesta, jonka presidentti Martti Ahtisaari on saanut vaativassa työssään Kosovon tilanteen ratkaisemiseksi ja Länsi-Balkanin vakauden turvaamiseksi.

Tämän valtiovierailun aikana huomiomme kohdistuu erityisesti naisten ja lasten oikeuksiin konfliktialueilla. YK:n päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” edellyttää, että naisten asemaa vahvistetaan konfliktien ehkäisyssä sekä rauhanrakentamisessa. Maanne ja päätöslauselman kansallinen toimeenpano-ohjelmanne ovat toimineet meille esimerkkinä oman ohjelmamme muotoilemisessa. Suomi tekee aktiivisesti työtä päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

* * *

Suomella ja Norjalla on yhteisiä naapureita, yhteisiä maarajoja sekä Ruotsin että Venäjän kanssa. Rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa on antanut sekä Ruijalle että Suomen itäisille ja pohjoisille alueille suurta toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Pohjoinen ulottuvuus voi edistää toiveidemme toteutumista.

Venäjä on yksi Suomen kolmesta suuresta kauppakumppanista. Arktisten merialueiden venäläiset ja norjalaiset öljy- ja kaasuvarat ovat keskeisiä Euroopan tulevaa energiahuoltoa ajatellen. Suomessa toivotaan laajempaa Norjan ja Venäjän välistä yhteistyötä öljyn ja kaasun talteenotossa ja kuljetuksessa. Tämä toisi mukanaan houkuttelevia tehtäviä myös omalle elinkeinoelämällemme.

Suomi päättää tulevana syksynä tehtävänsä Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana. Tuloksista voidaan mainita sopimus Kirkkoniemessä sijaitsevasta kansainvälisestä Barents-sihteeristöstä, joka hyödyttää koko Barentsin aluetta.

Arktinen neuvosto, jossa Norja kahden vuoden ajan toimii puheenjohtajana, on ollut ilmastopolitiikassa edelläkävijä. Sekä norjalaiset että suomalaiset tutkijat antoivat panoksensa arktiseen ilmastoraporttiin, Arctic Climate Impact Assessment, joka YK:n uusia ilmastoraportteja odotettaessa oli selvä askel parempaan ilmastotietoisuuteen monissa maissa. YK:n ilmastopaneeli loi viime talvena poliittisen momentumin EU:lle olla taas globaalisti etulinjassa tuhoisien, maapallon ilmastoon vaikuttavien muutoksien ehkäisemisessä. Norjan hallitus on sitoutunut vähintään yhtä määrätietoiseen ilmastopolitiikkaan. Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on nimittänyt Gro Harlem Brundtlandin yhdeksi ilmastokysymysten lähettilääkseen.

Kulttuuri on tärkeä vastapaino ylenpalttiselle aineellisten arvojen korostamiselle. Sekä Norjassa että Suomessa kuvataiteella ja musiikilla on ollut tärkeä rooli kansakunnan rakentamisessa sekä yhteenkuuluvuuden tunteen ja identiteetin luomisessa. Tänä vuonna meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus samanaikaisesti kunnioittaa sekä Jean Sibeliusta että Edvard Griegiä.

Maidemme suhteita ei voi kuvailla mainitsematta urheilua, erityisesti talviurheilua. Molemmissa maissa urheilutapahtumia seurataan suurella mielenkiinnolla, ja usein suomalaiset ja norjalaiset urheilijat ovat toistensa kovimpia kilpakumppaneita. Samalla voidaan ilolla todeta, että yhteistyö on läheistä urheilun saralla. Suomalaisia hiihtäjiä valmentaa norjalainen, kun taas norjalaisia mäkihyppääjiä valmentaa suomalainen. Ja mikä parasta: molemmat ovat saavuttaneet maailmanluokan tuloksia.

Olemme nyt valtiovierailunne ensimmäisen päivän illassa. Vierailunne jatkuu myös pääkaupungin ulkopuolella. Olemme iloisia, että voimme esitellä teille maatamme ja yhteiskuntaamme laajemminkin.

Teidän Majesteettinne,

Haluan kohottaa maljani Teidän ja perheenne terveydeksi sekä kansojemme välisen ystävyyden edelleen kehittymiselle ja syventymiselle.