Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuheenvuoro Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssin avajaisissa Genevessä 1.6.2011

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, perustamiseen vuonna 1919 johti poliittinen halu luoda yhteiset kansainväliset säännöt, joilla voidaan vähentää valtioiden välistä epätervettä kilpailua työoloilla ja työehdoilla. Tässä työssä kolmikantainen järjestelmä on osoittanut vahvuutensa ja elinkelpoisuutensa. Ennen tänään työnsä aloittavaa 100. työkonferenssia, ILO on jo hyväksynyt 188 yleissopimusta.

Järjestön periaatteet periytyvät Philadelphian julistuksesta. Nämä periaatteet ovat globaalissa maailmantaloudessa nykyään vieläkin ajankohtaisempia kuin yli 60 vuotta sitten.

Philadelphian julistuksessa todettiin, että ILOn tulee edistää sosiaaliturvaohjelmia, joiden tarkoituksena on turvata perustoimeentulo kaikille sosiaaliturvaa tarvitseville. Tämän vuoden työkonferenssissa tullaan käsittelemään keinoja, joilla oikeus sosiaaliturvaan voidaan taata kaikille – ei vain niille, jotka ovat perinteisessä ansiotyössä vaan myös niille miljoonille ihmisille, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä tai jotka ovat muuten jääneet globaalin talouden harmaille vyöhykkeille.

2000-luvun alussa Te, pääjohtaja Somavia, päätitte asettaa kansainvälisen komission käsittelemään globalisaation sosiaalista ulottuvuutta. Minulla oli ilo – ja haaste – toimia tämän maailmankomission toisena puheenjohtajana yhdessä silloisen Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa. Maailmankomission jäsenet edustivat – ILOn periaatteiden tavoin – yhteiskunnan eri laitoja. Juuri nämä erilaiset lähtökohdat tunnustaen, ja toinen toisiamme kuunnellen, saimme aikaan vuonna 2004 julkaistun yksimielisen raportin.

Olen iloinen, että työmme johti tuloksiin myös YK:n vuosituhatkokouksessa vuonna 2005. Ja ILOn työkonferenssissa vuonna 2008 hyväksyttiin julistus sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta. Julistus määrittelee ILO:n strategiset tavoitteet.

Näiden yhteisten linjausten pohjalta globalisaation vaikutuksia on voitu käsitellä ottamalla huomioon säällisen työn vaatimukset. ILO on toiminut tehokkaasti nostamalla työelämän kysymykset myös maailmantaloutta koskeviin keskusteluihin, ja myös maailman johtavien talouksien G-20 -työhön.

* * *

Viime kuukausien tapahtumat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat jälleen avanneet meidän silmät huomaamaan, että konfliktitilanteita lisäävät ei vain demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen laiminlyönti vaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteet.

Te, pääjohtaja Somavia, korostattekin raportissa tälle työkonferenssille, että järjestön arvoja ja politiikkaa tarvitaan vielä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toteatte, että ILOn politiikka edistää maailmaa, jossa on vähemmän jännitteitä, enemmän oikeudenmukaisuutta ja vahvempi turvallisuus.

Kestävän kehityksen kolmiyhteyden – eli sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen – toteuttaminen olisi erittäin tehokasta turvallisuustyötä. YK on pyrkinyt globaalilla tasolla vahvistamaan myönteisen kehityksen tukemista, vaikka ratkaistavaksi työntyvien ja työnnettyjen konfliktien määrä tuntuukin jatkuvasti kasvavan. Kestävän kehityksen aikaansaaminen olisi kuitenkin monta kertaa parempi vaihtoehto – niin inhimillisen kärsimyksen poistamiseksi kuin taloudellisestikin.

YK:n kestävän kehityksen paneeli, jonka rinnakkaispuheenjohtajana parhaillaan toimin yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa, pyrkii löytämään malleja globaalille yhteistyölle. Me haluamme, että kestävä kehitys voisi todella näkyä ihmisten arjessa mahdollisimman pian tulevaisuudessa.

Kansainvälisellä työjärjestöllä on globaali rooli ihmisoikeuksien, turvallisempien sosiaalisten ja työelämän normien luomisessa. Järjestön hyväksymät ydinsopimukset ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Mutta niiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa on vielä tehtävää – monella suunnalla maailmaa. Erityisesti pakkotyön ja lapsityövoiman pahimpien muotojen poistamiseksi vaaditaan vielä paljon työtä. Myös työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta on edelleen pidettävä esillä. Maailmantalouden edistämiseen tähtäävillä toimilla ei saa uhata tätä perusoikeutta.

* * *

Konferenssi tulee tänä vuonna keskustelemaan myös työelämän tasa-arvoa koskevasta raportista. Raportti osoittaa, että julkisella, poliittisella ja institutionaalisella sektorilla ilahduttavan monissa maissa edistytään tasa-arvon lujittamisessa. Mutta edelleen aivan liian usein naiset – ja varsinkin erilaisiin vähemmistöihin tai maahanmuuttajaryhmiin kuuluvat naiset – kohtaavat ensimmäisinä erilaisten kriisien ja konfliktien kielteiset vaikutukset.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa palkkaa koskevan yleissopimuksen nro 100 hyväksymisestä. Tämä vuosi on myös kansainvälisen naisten päivän 100. juhlavuosi. Kuluneista vuosista huolimatta naisten tasa-arvoinen asema ja palkka työelämässä vaativat täyden huomiomme. Ja kuitenkin, kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää – aivan yksinkertaisesti – että otamme kaikkien ihmisten kyvyt ja voimavarat täysimääräisesti käyttöön.

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen on ihmisoikeuksien toteutumista. Samoin kuin ovat myös työsyrjinnän poistaminen ja rasismin torjuminen. Nämäkin aiheet ovat tänä vuonna työnkonferenssin asialistalla.

Pelkästään hallitusten toimin ei päästä ILOn asettamiin tavoitteisiin. Järjestön erityispiirre ja vahvuus on kolmikantaisuudessa. Kun päätökset on tehty yhdessä, kaikkien osapuolten on helpompi tukea ja edistää yksimielisten päätöksien toimeenpanoa kotimaissaan.

ILOn globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen maailmankomission raportissa oli monia johtopäätöksiä. Yksi niistä oli, että globalisaation hallinta alkaa kotona. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat rakentaneet yhteiskuntaansa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin pohjalle. Kaikki Pohjoismaat ovat kuitenkin maailman kilpailukykyisimpiä valtioita.

Hallitusten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten kumppanien tulee sopia ohjelmista, joilla taataan sekä globalisaation antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen että sen aiheuttamien ongelmien hoitaminen. Ellei ratkaisuja tehdä riittävästi kotona, ei voida odottaa edistystä kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälisten järjestöjen tiivis yhteistyö on myös välttämätöntä, jotta voimme luoda vahvan suunnan kehitykselle. Uskon, että järjestöjen, kuten ILOn, UNCTADin ja WTOn vuorovaikutus loisi vahvan pohjan globaaleille ratkaisuille. Globaalilla tasolla tavoitteiden ja toimien välillä olisi oltava parempi yhteensopivuus, ja tulisi myös olla yhteisymmärrys siitä, miten asetetut päämäärät ovat saavutettavissa.

* * *

Haluan toivottaa tänään alkavalle ILOn 100. työkonferenssille ja sen osallistujille menestystä tulevien päivien ja viikkojen työssänne. Kansainvälisen työjärjestön rooli maailmanjärjestömme perheessä on oleellinen – teidän työssänne ihminen ja ihmisarvoinen työ ovat etusijalla.