Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe yritysseminaarissa Bakussa 30.9.2005

Minulla on suuri ilo avata Bakussa suomalainen yritysseminaari yhdessä Azerbaidzhanin presidentin Alijevin kanssa. Kun eilen saavuin Bakuun, olin hämmästynyt siitä kehityksestä, joka täällä on tapahtunut. Siitä kun edellisen kerran vierailin Azerbaidzhanissa lähes kymmenen vuotta sitten, on Baku muuttunut dramaattisesti. Mieleeni ei tule mitään toista kaupunkia, jossa kehitys olisi ollut näin nopeata.

Tämä seminaari on hyvä osoitus siitä uudesta yhteistyöstä, joka maidemme välillä on kehittymässä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi jo vanhastaan yhteyksiä, päinvastoin. Olen tyytyväisenä pannut merkille, että suomalainen laatu on täällä entuudestaan tunnettua. Yritykset luonnollisesti hoitavat itse oman menestyksensä, mutta presidenttinä voin kertoa teille enemmän Suomesta ja voin taata, että yritykset tulevat ”hyvästä perheestä”. Olen myös vakuuttunut, että kansakuntien välinen kanssakäyminen edistää myös niiden yritysten toimintaa.

Suomi on ollut kymmenen vuotta Euroopan unionin jäsen. Nyt EU:n laajennuttua on Azerbaidzhan tullut entistä lähemmäksi meitä. Ensi vuoden jälkipuoliskolla Suomi johtaa puheenjohtajana koko unionia, ja Azerbaidzhanin ja koko alueen merkitys on mielessämme myös tuolloin.

Keskinäisissä kauppasuhteissa meillä on runsaasti tehtävää. Suotuisa liiketoimintaympäristö on taloudellisen yhteistyön kannalta olennainen, ja sitä edistävät maiden välillä solmittu sopimus investointien suojasta ja eilen allekirjoitettu verosopimus. Odotamme, että saamme myös lento- ja maaliikennettä koskevat sopimukset pian valmiiksi.

Globalisoituneessa maailmassa kaikki tarvitsevat kumppaneita. Nopeasti kehittyvä Azerbaidzhan kiinnostaa Suomea entistä enemmän, mikä näkyy myös tästä seminaarista. Tässä yhteydessä maidemme teollisuuden edustajilla on mahdollisuus tavata toisiaan. Ja uskon, että täällä on edustettuna vain pieni – vaikka toki erinomainen – osa niistä yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita liiketoiminnasta täällä Azerbaidzhanissa.

Suomelle ulkomaankauppa on erittäin tärkeätä. Suomi on onneksemme menestynyt kansainvälisessä kilpailussa: talouskehitys on ollut EU-maiden kärkeä ja Suomi on pitkään listattu kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa koko maailman kärkeen.

Minulta on usein kysytty syitä Suomen menestykseen. Maailman talousfoorumi (WEF) on kilpailukykyvertailussaan listannut Suomen ykköseksi jo kolme kertaa viimeisten neljän vuoden aikana. WEF:n mukaan Suomen vahvuuksia ovat koulujärjestelmä, valmius ja panostukset teknologian hyödyntämiseen, julkisen hallinnon ja lainsäädäntöympäristön toimivuus sekä rikollisuuden ja korruption vähäisyys. Tämä osoittaa jälleen sen, että demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio sekä korruption vastainen taistelu on syytä ottaa vakavasti.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemuksen perusteella voi sanoa, että kattavien julkisten koulutuspalveluiden ja sosiaaliturvan maat ovat olleet kilpailukykymittausten kärjessä. Yhteiskunnan tuki kansalaisille on siis kannattanut myös taloudellisesti ja uskon, että sama pätee myös Azerbaidzhaniin. Itse olen varma, että Suomen ja suomalaisten yritysten tähänastinen menestyminen perustuu juuri kansallisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen koulutuksessa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on olennaista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lasten ja nuorten koulutus. Suomen perusopetuksen tulokset ovat ilokseni OECD:n tuoreen tutkimuksen kärjessä.

Ministeri Pekkarinen käsittelee puheessaan tarkemmin suomalaista taloutta ja teollisuutta, mutta haluan jo nyt itsekin todeta tapaamisten ja käymieni keskustelujen pohjalta, että edellytykset Suomen ja Azerbaidzhanin kasvavalle yhteistyölle ovat erinomaiset. Toivon, että tämä seminaari osaltaan auttaa näiden hyvien edellytysten konkretisoimisessa.