Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Kalevassa 4.3.2007

NYT ON OTETTAVA KOPPI Teksti: Pirjo Kukko-Liedes Sivustakatsomisen aika on ohi. Uuden hallituksen ja EU:n on oltava aktiivisia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, presidentti Tarja Halonen patistaa.

Presidentti Tarja Halosen mielestä on globaalisti erittäin tärkeää, että EU ottaa voimakkaan johtavan roolin ilmastokysymysten eteenpäin viemisessä.

"Uskon, että ilmastokysymykset tulevat pysymään nyt sekä Suomen että EU:n esityslistalla”, Halonen sanoo

Kotimaassa ne nousevat seuraavan hallituksen työlistalla entistä keskeisemmiksi.

”Sekaantumatta muutoin mitenkään eduskunnassa tehtäviin päätöksiin, ilmastokysymykset tulevat minkä väriselle ja näköiselle hallitukselle tahansa eteen kahdesta syystä: on tehty jo sitoumuksia ja tilanne vaatii nopeaa ja tehokasta eteenpäin menoa”, tasavallan presidentti sanoo.

Samalla Halosen mukaan pitää tarkkaan katsoa, mitä erilaisia seuraamuksia toimenpiteillä on.

“Pitää pystyä yhtä aikaa hoitamaan teollisuuden energiatarpeita ja pitämään huoli työllisyydestä sekä ekologiasta. Esityslistalta ei voi poistaa muita tekijöitä, jos ne häiritsevät yhden ison päätöksen tekemistä. Pitää löytää sopiva yhteissumma.

”Tavoite 20 miinus”

Erittäin tärkeänä presidentti Tarja Halonen pitää sitä, että Euroopan unioni pääsee maaliskuun huippukokouksessaan sopimukseen päästöjen vähentämisestä.

Presidentti itse ei lähde Eurooppa-neuvoston kokoukseen vauhdittamaan sopimuksen syntyä.

Ilmastokysymyksistä Halonen kyllä on matkoillaan valmis puhumaan ja lobbaamaan maita niin EU:n päästösopimuksen kuin Kioton ilmastosopimuksen ja sen jatkon taakse. “Näin olen tehnytkin, viimeksi Intiassa ja Australiassa.”

Halonen korostaa, että suurin uhka ilmastonmuutokselle on se, että ei tehdä ajoissa mitään.

“Mitääntekemättömyys ilmastouhan suhteen ei ole halpa ratkaisu. Se ei ole ratkaisu ollenkaan. Mitä tehokkaammin ja aikaisemmin ryhdytään toimenpiteisiin, sitä halvempia ja tehokkaampia vaikeatkin ratkaisut pitkässä juoksussa ovat “, Halonen sanoo ja hoputtaa: ”nyt pitää siirtyä toimintaan”.

EU:n tavoite vähentää kasvihuonepäästöjä yksipuolisesti vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä on synnyttänyt Suomessa pelkoa työpaikkojen katoamisesta. Muun muassa Metalli jyrisi, että unionin ilmastotavoitteet ovat uhka Suomen teollisuudelle.

Hallitus kuitenkin muutti vikkelästi kantansa päästöleikkauksiin. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) takki kääntyi yhdessä yössä vastustuksesta EU:n ympäristöministerien alustavan sovun ylistykseksi.

Mikä käänsi näin nopeasti pään? Kovisteliko kenties presidentti?

“Eiköhän hallitus ole parempi vastaamaan omista tekemisistään yleensäkin ja näin vaalien alla erityisesti”, Halonen naurahtaa.

Yhtä tärkeää kuin EU:n sopu päästöleikkauksista on presidentin mielestä se, miten taakka unionin jäsenmaiden kesken jaetaan. Jatkoneuvotteluissa Suomi hakee omaan osuuteensa helpotusta.

“EU:n sisäinen taakanjako riittävällä konkreettisuudella on tärkeää. Pitää myös katsoa, miten 20 prosentin tavoite eri jäsenmaita kohtelee”, Halonen painottaa.

Suomi lähtee jatkoneuvotteluissa hakemaan prosenttirajaan helpotusta. Halosen mielestä esillä ollut 20 miinus -linja on Suomelle oikea.

“Meille hieman pienempää prosenttia puoltavia tekijöitä on useita. Osa niistä on sellaisia, jotka eivät muutu missään aikavälissä: maantieteellinen sijainti pohjoisessa sekä se, että olemme suhteellisen suuri ja vähäväkinen maa. Meillä on myös paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta. Tämä on erittäin tärkeä asia”, Halonen sanoo.

Rehellisyyttä puheisiin

Halonen ei täysin allekirjoita uhkaa siitä, että teollisuus siirtää Suomesta tuotantoaan maihin, joissa ei päästörajoituksia ole. “Oma kyyninen huomautukseni on ollut se, että maapallolle haitallinen kehitys vaikuttaa koko planeetalla.”

Halosen mielestä pitäisi olla mahdollisimman rehellinen siinä keskustelussa, millä tavalla energian merkitys teollisuuden ja liike-elämän sijoituspäätöksissä tulevaisuudessa vaikuttaa. “Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi raaka-aineen saanti ja se, missä päin asiakkaat ovat.”

Presidentti uskoo, että unionissa syntyy nykyistä laajempaa keskustelua “hiilivuodosta” eli siitä meneekö EU:n alueelta päästöpäätöksen myötä työpaikkoja yleensä ja miten paljon eri maista.

“Meidän etujemme mukaista on, että esimerkiksi puujalostusteollisuudessa käytetään hyväksi kaikki mahdolliset kilpailutekijät vastuullisella, mutta tehokkaalla tavalla. Energiatehokkuuden, jota olemme kehittäneet, pitäisi olla tärkeä asia teollisuudelle itselleen, kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle.”

Presidentti Tarja Halosen mielestä on hyvin myönteistä, että haitallinen ilmastonmuutos tunnustetaan laajasti. “Nyt on tärkeää käyttää poliittista myönteistä ilmapiiriä hyväksi ja viedä asioita konkreettisesti eteenpäin.”

Halonen muistuttaa, että EU:lla on ollut kaksi tavoitetta: toimia maailmannäyttämöllä ja jakaa vastuuta unionin sisällä sekä pyrkiä Kioton sopimuksen jälkeen kattavaan sopimusjärjestelmään ja osoittaa oma-aloitteista aktiivisuutta, josta näkyy, että tehdään itse tarvittavia toimia.

“Nyt ollaan ratkaisuvaiheessa, miten käytännössä toimitaan näitten vetoomusten eteenpäin viemisessä”, presidentti sanoo.

Ekologisen lopputuloksen kannalta Halosen mielestä on tavattoman tärkeää, että Kioton sopimuksen jälkeen saataisiin globaalisti kattava, tehokas ilmastosopimus. Tähän tähdätään monen rintaman strategialla.

“Jos emme saa USA:ta ja sellaisia nousevia suuria maita, kuten Intia, Brasilia tai Kiina, mukaan sopimukseen, on vaara, että vaikka niin sanotusti pitäisimme hanat kiinni, ei maapallon kannalta saada riittävää lopputulosta aikaisesti”, Halonen toteaa.

Hän lisää, että kukaan ei voi varata itselleen pientä osaa maapallosta ja olla kaikkien ilmastonmuutoksen vaatimien toimien ulkopuolella.

“Maapallo on yhteinen. Ilmastonmuutos on globaali uhka ja sen estämiseksi tarvitaan globaalit ratkaisut. Jokaisen pitää toimia sekä kotona että kansainvälisesti. Näin saadaan nopeimmin kestävät ratkaisut. On myös inhimillisesti reiluinta, että kaikki kantavat vastuunsa”, presidentti Tarja Halonen painottaa.

KESKUSTELUSSA YDINVOIMALASTA PRESIDENTTI VOI OLLA MIELIPIDEJOHTAJA

Turvallisuus, jäteongelma ja ydinvoiman yhteys aseteollisuuteen määrittelevät Halosen suhteen kuudenteen ydinvoimalaan

Ydinvoiman mannekiiniksi tasavallan presidentti Tarja Halonen ei lähde. Tuore esimerkki tästä saatiin, kun Halonen vertasi ydinvoimaa aspiriiniin ja sanoi, ettei se ole mikään ratkaisun avain ilmasto-ongelmiin.

Halonen ei laita ydinvoimassa suuta suppuun. Hän puolustaa presidentin oikeutta sanoa oma mielipiteensä siinä, missä tavallisen kansalaisenkin. Keskusteluun osallistuminen on Halosen mukaan juuri sitä presidentiltä kaivattua mielipidejohtajuutta.

Halosen äskettäisestä australialaislehdelle antamasta haastattelu nousi kohu. Presidentin katsottiin asettuneen jo vastustamaan kuudetta ydinvoimalaa.

Halosen mukaan koti-Suomessa vedetty tulkinta on liian yksioikoinen.

Presidentti oikoo, että hän ei sanonut haastattelussa vastustavansa kuudetta ydinvoimalaa. Tämän tulkinnan teki haastattelija.

Halosen mielestä presidentillä voi ja pitää olla oikeus ottaa osaa keskusteluun tulevista energialinjauksista.

“Jokaisella on oikeus ottaa osaa kysymyksenasetteluun siitä, minkälaiset energiaratkaisut ovat kestäviä. Ydinvoimaankin presidentti saa ottaa kantaa silloin, kun ei olla vielä missään päätöksentekovaiheessa. Se on sitä paljon puhuttua mielipidejohtajuutta”, Halonen huomauttaa.

Raja kulkee Halosen mukaan siinä, millä tarkkuudella ja yksityiskohtaisuudella presidentti tuo kantansa julki.

“Presidentille ei olisi ihan luontevaa puoltaa vain yhtä vaihtoehtoa, oli se sitten ydinvoimala tai joku muu projekti. Se on hallituksen ja eduskunnan asia”, Halonen piirtää rajaviivan.

“Kun meilläkin nyt keskustellaan uudesta ydinvoimalasta, minun huolenaiheeni on ollut ainoastaan se, että pitäisi puhua kokonaisuudesta.”

“Tietysti minulla aina on vahvat varaumat ydinvoimasta”, Halonen myöntää.

Presidentti erittelee empivään ydinvoimalinjaansa vaikuttavia syitä näin:

“Se edellyttää turvallista yhteiskuntaa. Sellaista maailmassa ei suinkaan ole kaikkialla. Jätekysymystäkään ei ole ratkaistu niin, että jokainen sukupolvi voisi ottaa siitä itse vastuun. Tässä tiedemiehillä on edelleen tehtävää. Lisäksi on ydinvoiman yhteys aseteollisuuteen.”

Olen seisonut hyvinkin” Suomen tekemien energiapäätösten kannalla, Halonen sanoo.

Tärkeää hänen mukaansa on se, että samalla kun otamme huomioon energian käyttötarpeet pyrimme kaikin keinoin kestävään tasapainoiseen kehitykseen ja laajaan energiavalikoimaan.

Tämä on oikea ja kestävä linja Suomelle jatkossakin. “Vain ydinvoimaa lisäämällä ei ilmastonmuutosta pysäytetä.”

“Lisäksi pitää pystyä säästämään energiaa, pyrkiä energiatehokkuuteen sekä käyttämään ja kehittämään haittavaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisiä uusiutuvia energiaresursseja. Nämä kaikki yhdessä tuovat varmemman tulevaisuuden, mutta tälläkään ilmastonmuutoksen uhka ei ole ohitse”, presidentti Halonen sanoo.

HALONEN HYVÄKSYY RYPÄLEPOMMIT

Suomen maine ei presidentin mielestä saa kolhua, vaikka maamiinat vaihdetaan rypälepommeihin

Presidentti Tarja Halosen mielestä Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla. Tästä ei koidu mitään haittaa Suomen kansainväliselle maineelle, vaikka liityimme juuri Oslossa hyväksyttyyn kansainväliseen sopuun rypälepommien kieltämisestä.

”Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin”, Halonen sanoo Kalevalle.

Presidentti kertoo keskustelleensa viimeksi muutama päivä sitten puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) ja puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan kanssa asiasta, ja näkemys on yhteinen.

”Tietysti joudutaan koko ajan seuraamaan kehitystä, sekä teknistä kehitystä että asekieltosopimuksia. Hankittavat pommit ovat itsetuhoutuvia, joten siinäkään mielessä ei ole mitään hälyttävää”, presidentti Halonen toteaa.

Hänen mielestään Suomen tulevan asehankinnan ja Oslon sopimuksen välillä ei ole ristiriitaa.

”Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia”, Halonen sanoo.

Suomi on luvannut liittyä miinakieltosopimukseen vuonna 2012. Miinoista on määrä luopua vuoteen 2016 mennessä. Neuvottelut rypälepommien kieltämiseksi aloitetaan ensi vuoden aikana.

Presidentti Tarja Halonen peräänkuuluttaa Kalevan haastattelussa sekä Suomen uudelta hallitukselta että EU:lta ripeitä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.