Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan ihmisarvoiseen vanhuuden pyrittäessä on ihminen nähtävä kokonaisuutena. Elämää ei pidä yksipuolisesti hahmottaa koulutus- työ- tai varastovaiheina. ”Meillä on taipumus nähdä oman ikäluokkamme ihmiset yksilöinä, mutta muut ikäluokat näemme helposti vain joukkona. Olemme kuitenkin yksilöitä kaikissa ikävaiheissamme”, presidentti Halonen sanoi Presidenttifoorumissa tiistaina 30. lokakuuta 2007.
Presidentinlinnan Valtiosalissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa oli osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, mm. poliittisia päättäjiä, virkamiehiä ja tutkijoita, hoito- ja vapaaehtoistyön ammattilaisia sekä kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden edustajia. Neljättä kertaa pidetyn Presidenttifoorumin teemana oli Vanhustenhuollon tulevaisuus Suomessa. Tunnin mittainen kooste Presidenttifoorumista on nähtävillä YLE:n verkkosivuilla.
Vilkkaan keskustelun aiheina oli mm. priorisointi vanhustenhuollossa, julkisen talouden kestävyys ja työvoiman saanti ikääntyneiden määrän kasvaessa. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että vanhusten kotihoidon tärkeys kasvaa entisestään ja omaishoidolle riittää haastetta. ”Iäkkäät puolisot hoitavat toisiaan, myös miehet vaimojaan. Näin saadaan vanhustenhuoltoon uudenlaisia voimavaroja, joita ei ennen ole ollut”, Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale sanoi omassa puheenvuorossaan. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan vanhustenhuollon tuottavuuden arviointi ei riitä, vaan on arvioitava vaikuttavuutta.
Vanhuus on rikkaus ja voimavara
Presidentti Halosen mukaan vanhuuden korostaminen voimavarana ei ole pelkkä fraasi. Hänen mukaansa on kiinnostava nähdä, miten hiljainen tieto – muistitieto ja kokemukset – vaikuttaa tulevaisuudessa. Suomalaisten pidemmän eliniän myötä hiljainen tieto on ensimmäisen kerran todella siirtynyt sukupolvelta toiselle ja myös merkki yhteiskunnan kehittymisestä.
Arkkiatri Risto Pelkonen käytti omien sanojensa mukaan ”yhdenlaisen vanhuuden puolustuspuheen”. Vanhuus ei ole jakojäännös, vaan suuri rikkaus ja korvaamattoman arvokas pääoma. ”Monet perheet voivat huonosti, kun isovanhempien tuki puuttuu. On pötyä, että kokemus on menettänyt merkitytyksensä informaatioteknologian keskellä”, arkkiatri Pelkonen sanoi.
Presidentti Halonen oli myös toiveikas sen suhteen, että Suomi joutuu ”ladunavaajana” kohtaamaan ensimmäisten joukossa suuren ikääntyneen väestöluokan haasteen. Pienenä ja kehittyneenä maana olemme kuitenkin nopeita siirtämään oivallukset käytäntöön. Tästä on presidentti Halosen mukaan osoituksena suomalaisten nopea informaatioteknologian omaksuminen. Samanlaista innovointia teknologiakylien tapaan presidentti Halonen kaipasi myös palvelupuolelle. ”Tämän parempaa porukkaa ei Euroopasta ainakaan löydy.”
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voi tehdä myös vanhusten kohdalla eikä pelkästään lasten. ”Aloitetaan se yksinäisyyden hoitaminen heti”, presidentti Halonen kannusti loppusanoissaan.
Tilaisuus oli jatkoa Presidenttifoorumeille, joita järjestettiin kaksi kertaa syksyllä 2006 ja kerran keväällä 2007. Edellisten Presidenttifoorumeiden teemoina olivat Suomalaisen työn kilpailukyky, Osaava ja innovatiivinen Suomi sekä Suomi, Eurooppa ja maailma – Suomen ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii toimittaja Tarmo Ropponen.
Yleisradio lähetti Presidenttifoorumin suorana internetissä sekä tunnin mittaisen koosteen TV1:ssä.