Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe Ulkosuomalaisparlamentin istunnossa Helsingin ritarihuoneella 6.11.2000

(muutosvarauksin)

Minulla on ilo puhua teille, maailman - väittäisin - kattavimmalle suomalaiselle kuulijakunnalle. Teillä on täällä yli 250 edustajaa ja tarkkailijaa peräti 200 suomalaisyhteisöstä eri puolilta maailmaa. Olette nähneet paljon vaivaa saapuaksenne tänne Helsinkiin ketkä verraten läheltä, ketkä taas kaukaisilta mantereilta. Osallistumisenne ulkosuomalaisparlamentin työskentelyyn kuvastaa hyvin yhteenkuuluvuuden tunnettanne Suomeen ja haluanne aktiivisesti vaikuttaa ulkosuomalaisille tärkeisiin asioihin. On hyvä havaita, että suomalaisuus elää maailmalla.

Suomen kansainvälistymisen nopeuden näemme siitä, mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun ulkosuomalaisparlamentin ensimmäinen varsinainen istunto tässä samassa salissa pidettiin. Suomi on liittynyt mukaan Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja hoitanut tehokkaasti ensimmäisen puheenjohtajuutensa Euroopan unionissa. Suomalaiset yritykset ovat lisänneet ja laajentaneet toimintojaan ulkomailla, ja Suomen kansainvälinen taloudellinen kilpailukyky on noussut maailman terävimpään kärkeen. Suomalaisten asema informaatioteknologian huipulla niin tuottajina kuin käyttäjinäkin on korostunut entisestään.

Kansainvälistyminen näkyy myös ihmisten lisääntyneenä liikkuvuutena. Suomesta mennään ja Suomeen tullaan työtehtäviin, opiskelemaan, eläkepäiviä viettämään. Liikkuvuutta on elämänkaaren jokaisessa vaiheessa.

Te, suomalaiset maailmalla, olette keskeisessä asemassa vaikuttamassa siihen, millainen kuva Suomesta vinhasti kiitävässä ajassamme muodostuu. Riippumatta siitä oletteko pysyvästi asettuneet ulkomaille vai määräaikaisissa tehtävissä vaikkapa Brysselissä, te teette kaikki korvaamatonta työtä Suomen ja suomalaisuuden lähettiläinä. Te myös välitätte Suomeen ulkomailla saamianne vaikutteita ja rikastutatte näin suomalaisuutta. Teidän tekemäänne työtä tai luomianne verkostoja ei ole mahdollista korvata millään muulla.

Monet -luultavasti useimmat - teistä elävät yhteiskunnissa, joille on ominaista monenlaisten ja keskenään hyvinkin erilaisten kulttuurien rinnakkaisuus ja kansalliselta alkuperältään hyvinkin erilaiset kansalaiset. Kaikki te elätte, työskentelette ja toimitte kansallisina, etnisinä vähemmistöinä omissa maissanne ja omissa ympäristöissänne. Toivon teidän voivan tässä ominaisuudessa kertoa kokemuksistanne Suomelle, joka on yhä maailman mitassa ja eurooppalaisittainkin varsin yhtenäisen kulttuurin maa hyvin pienine etnisine vähemmistöineen, mutta joka vääjäämättömästi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi. Te olette tuttuja ongelmien kanssa, joita on monikulttuurisissa ja monikansallisissa yhteiskunnissa.

Tunnette myös noiden yhteiskuntien voiman ja mahdollisuudet, sen panoksen, jonka taustaltaan erilaiset ihmiset yhteiskunnalle voivat antaa. Meillä täällä Suomessa voisi olla siitä opittavaa.

Suomalainen yhteiskunta on muuttumassa monikulttuurisemmaksi monesta syystä. Yksi syy on voimakas kansainvälistyminen, joka väistämättä - ja toivottavasti - vie Suomen yhä laajempaan kansainväliseen tietoisuuteen. Toinen syy on johdettavissa siitä tilastollisesta tosiasiasta, että väestö Suomessa vanhenee vauhdilla, joka ei ole tasapainotettavissa syntyvyydellä Suomessa. Tästä seuraa, että tulevina vuosikymmeninä saatamme tarvita työikäistä väkeä muualta . Voidaksemme kohdata turvallisesti tämän kehityksen suomalaisen yhteiskunnan on oltava samanaikaisesti sekä vahva että suvaitseva. Ulkomaalaisviha ja kansallisuuskiihkoilu eivät kuulu tällaiseen yhteiskuntaan.

Myös ulkomailla asuvien suomalaisten vanheneminen muodostaa uusia haasteita, jotka saattavat vaatia erityishuomiota myös Suomen taholta. Ihmiset saattavat iän myötä muistin heiketessä unohtaa nykyisen kotimaansa kielen, jota ovat kenties vuosikymmenet puhuneet. Tällöin vanhan kotimaan kieli on tuollaisessa vaiheessa heille ainoa viestintäväline. Suomenkielisten palvelujen turvaaminen näille pitkän päivätyön tehneille suomalaisille on yhteinen huolenaiheemme.

Ulkosuomalaisparlamentti - ja sen istuntojen välillä parlamentin puhemiehistö - on merkittävällä tavalla lyhentänyt ulkosuomalaisten ja Suomen välistä etäisyyttä. Parlamentista on muodostunut väylä, jonka kautta maailmalla asuvat suomalaiset voivat saada äänensä kuuluviin ja konkreettisella tavalla vaikuttaa päätöksentekoon Suomessa niissä asioissa, jotka ovat heitä lähellä. Konkreettisena ja vaikuttavana esimerkkinä oli ulkosuomalaisparlamentin yhdessä suomalais-yhteisöjen kanssa organisoima maailmanlaajuinen allekirjoituskampanja kaksoiskansalaisuuden sallimisesta nykyistä laajemmin ulkomailla asuville suomalaisille.

Vaikutusmahdollisuuksiin kuuluu keskeisesti äänioikeuden käyttäminen. Olisikin mitä toivottavinta, että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset edes jossain määrin vilkkaammin kuin tähän asti käyttäisivät äänioikeuttaan Suomen vaaleissa. Teillä, arvoisat ulkosuomalaiset, ja teidän aktiivisilla yhteisöillänne on varmaan mahdollisuuksia vaikuttaa tässä tärkeässä asiassa. Meidän täällä Suomessa on puolestamme pohdittava keinoja, joilla ulkomailla äänestämisen teknisiä ja maantieteellisiä esteitä voitaisiin poistaa.

Hyvät ulkosuomalaisten valtuutetut edustajat! Toivotan ulkosuomalais-parlamentin toiselle varsinaiselle täysistunnolle mitä parhainta menestystä.