Tasavallan presidentin haastattelu Sunnuntaisuomalaisessa 18.3.2001

Jukka Löytömäki/ Sunnuntaisuomalainen


Tarja Halosen haastatteleminen Suomen puolustusratkaisuista jätti tunnun, että uusi presidentti on sisäistänyt roolinsa myös ylipäällikkönä. Hänestä on tullut asevelvollisuusarmeijan ylin puolustaja. Henki Linnassa oli se, että minä ja kenraalit kyllä hoidamme tehtävämme, kunhan hallitus antaa rahat. Halosen rauhantausta näkyy siinä, että hän kaavailee asepalveluksen ja siviilipalveluksen välisen rajan madaltamista. Yhteisenä nimittäjänä on presidentille rakas aihe, kriisinhallinta, joka kuulostaakin paljon mukavammalta kuin sotiminen. Alueellisen tasa-arvon ongelmiin presidentti tarjoaa Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa avuksi lähinnä itsetunnon ja tunnelman kohentamista.

*****

Ylipäällikön kauppalistalla helikoptereita ja jugurttia



Presidentti Tarja Halonen miettii puolustusvoimien ylipäällikkönä, mihin uusiin aseisiin Suomen rahat riittävät. Ruokakaupassa hän käy tsekkaamassa hinnat ja ostamassa Arajärvelle ja itselleen pari purkkia uutta jugurttia.


****


Tarja Halosella on menossa jo toinen vuosi tasavallan presidenttinä. Vaihdos ulkoministerin paikalta maan ykkösvirkaan oli niin nopea, että hän saa vieläkin välillä muistutella itselleen, missä roolissa on.
Vaikka entisellä sosiaaliministerillä olisi mielipide esimerkiksi hallituksen köyhyyspaketin koosta, se on vallanjaon nimissä parasta pitää omana tietonaan.
- Nimenomaan tällä puolella minun pitää sanoa aina itselleni, että Halonen, olet nyt presidentti! Etten mene hallituksen ja eduskunnan sinänsä mielenkiintoisiin keskusteluihin kovin voimakkaasti mukaan.
Sisäpolitiikassa presidentin on pidettävä uuden perustuslain oloissa jarruja päällä, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hänen suorastaan kuuluu johtaa, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

PRESIDENTTI on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Tätä ennen rauhantyö on ollut Haloselle tutumpi alue. Ylipäällikkönä hän ratkoo parhaillaan yhdessä hallituksen kanssa, kuinka Suomen puolustusmäärärahat saadaan riittämään kasvaneisiin tarpeisiin.
Yhtälö on vaikea. Hallitus on lupaillut antavansa tarkistetun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle maalis-huhtikuussa, mutta se saattaa lykkääntyä. Halosen mukaan seuraavat kokoukset näyttävät, kyetäänkö asiat sopimaan tänä keväänä.
- Mitään paniikkiahan tässä ei ole, mutta jos se saadaan kevään aikana valmiiksi, niin hyvä on.
Ovatko asiat osoittautuneet vaikeammiksi kuin aluksi kuviteltiin?
- Raha ei kasva puussa. Ei siinä oikeastaan mitään muuta ole, presidentti toteaa.

HALONEN pitää tarpeellisena, että Suomessa keskustellaan asevelvollisuusarmeijan ja reservin laajuudesta.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kysyi viime viikolla, kuinka paljon Suomen kannattaa panostaa perinteiseen alueelliseen puolustukseen laajamittaista hyökkäystä vastaan, kun sellaisen uhka uhka on vähentynyt.
Halonen huomauttaa, että monet muut EU-maat varautuvat nykyään enemmän vaarallisten konfliktien ja niiden leviämisen torjumiseen kuin suureen sotaan.
Puututaanko reservin määrään tässä tarkistuksessa vai vasta seuraavassa varsinaisessa selonteossa?
- Uskoisin että vasta seuraavassa. On kuitenkin hyvä heittää joitakin kysymyksiä ilmaan jo nyt, koska tässä myllyt jauhavat hitaasti.
Ylipäällikkö kannustaa keskusteluun myös asevelvollisuuden kestosta ja muodoista, mutta pitää kiinni sen perusperiaatteesta.
- Ehkä hiukan odottamatonta minun taustallani, mutta minä puollan sitä, että jonkinasteinen, jonkinkokoinen yleinen asevelvollisuus ja siten suuren osan väestöä koulutetuksi tuleminen on ihan mielekästä siviilikriisinhallintaakin silmällä pitäen, Halonen linjaa.
- Asevelvollisuusarmeijalla on erittäin suuret hyvät puolensa, ja sen takia olen ollut ja olen edelleenkin sen kannattaja.
Asevelvollisuuden eduiksi presidentti katsoo yleisen kansalaiskasvatuksen ja sen, että maanpuolustus säilyy valtiovallan toimintana eikä siirry kansalaisjärjestöjen vastuulle.

- EN SANO, että siviilikriisinhallinnan pitäisi olla osa armeijaa. Osa siitä varmaan on. Mutta kun kansalaisia kerran koulutetaan tällaisen järjestelmän kautta, ja käytännössä lähes kaikki miehet ja osa naisista oppivat toimimaan tällaisissa tilanteissa, niin sen päälle voi rakentaa muitakin malleja.
Tarkoitatteko, että nuoret miehet kävisivät tulevaisuudessakin jonkinlaisen "yhteiskuntakurssin", mutta se ei välttämättä olisi näin laajasti yhteydessä sotilastehtäviin kuin tällä hetkellä?
- Juuri näin. Se olisi osa suurempaa kokonaisuutta.
Tähän kokonaisuuteen kuuluisi myös siviilipalvelus. Presidentti haluaisi kehittää siviilipalvelusmiesten tehtäviä.
- Jos siviilikriisinhallintaa pidetään tärkeänä - niin kuin minun mielestäni pitäisi pitää - niin myös tätä toimintalohkoa kannattaisi miettiä siltä kannalta.
- Siviilipalvelusmiesten koulutukseen voisi panostaa enemmän, niin että se olisi todella osa, joka osaisi suojelutehtäviä siviilikriisinhallinnassa.
Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan konfliktien, luonnonkatastrofien ja suuronnettomuuksien yhteydessä tapahtuvaa toimintaa, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ylläpitämään järjestystä ja tukemaan yhteiskunnan toimintakyvyn palauttamista. Esimerkiksi Kosovossa sitä ovat tehneet siviilipoliisit.
Aiemmin siviilipalvelusmiehiä on kaavailtu muun muassa kehitysyhteistyötehtäviin, mutta tämä ajatus ei Halosen mukaan ole enää niin ajankohtainen.

PUOLUSTUSRAHOJEN lisäämistä ajettiin alkuvuodesta kovaan ääneen. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) sai tulitukea ministeriön uudelta kansliapäälliköltä Matti Aholalta ja puolustusvoimien komentajalta Gustav Hägglundilta. Uhkakuvat olivat kovia: jos puolustusbudjettiin ei tule kunnon korotusta, joutuu Suomi luopumaan kuljetuskoptereiden hankinnasta tai jopa lakkauttamaan ilmavoimat.
Hallitus päätti vastikään, ettei puolustusmäärärahoihin tule ensi vuonna minkäänlaista tasokorotusta. Menikö Suomen puolustukselta uskottavuus?
- Ei siinä uskottavuus mennyt. Olemme keskustelleet paljon siitä, että mikä tahansa hallinnon sektori puhuu omasta puolestaan, ja sen pitääkin puhua. Mielestäni on oikein ja aiheellista tuoda esille myös se, millä tavalla resurssien mitoitus on suorassa yhteydessä siihen, mitä sitten voidaan toteuttaa, Halonen ymmärtää kenraaleita.
- Hallitus kertoo, paljonko heillä on varaa. Minua, niin kuin armeijan komentajaa ja muita armeijasta vastuussa olevia henkilöitä, kiinnostaa se, mitä sillä rahamäärällä voi hankkia.
Kuljetuskoptereiden suojaajiksi harkitaan taistelukoptereita. Jalkaväkimiinoista haluttaisiin luopua, mutta se maksaa miljardeja. Kriisinhallintayhteistyö taas edellyttää liikkuvuuden lisäämistä.
- Tässä ei ole hyvä asia huonoa vastassa, vaan on erilaisia tarpeita, Halonen korostaa.

ASTUESSAAN tasavallan presidentin virkaan Tarja Halonen lupasi tehdä parhaansa, jotta suomalaiset voisivat kuuden vuoden päästä tuntea elävänsä tasa-arvoisemmassa maassa.
Alku näyttää huonolta, sillä Evan tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset ovat nyt kaikkein eniten huolissaan alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä.
Presidentti jakaa tämän huolen. Hän pitää tärkeänä, että syrjäytymisen tunnetta saataisiin vähennetyksi.
- Eräiltä osin väittäisin, että vaikka muuttoliikettä on olemassa ja kunnalliset päättäjät ovat siitä ihan oikein huolissaan, niin kai siinä on myös tunnelmasta kyse.
- Olisi luotava tunnelma, että ei se tästä aina vaan huonommaksi mene. Että me voimme vaikuttaa kehitykseen ja että siihen pitää voida vaikuttaa. Tässä itsetunnon kasvattamisessa pitäisi jollakin tavalla pystyä olemaan mukana, Halonen miettii.

SINIKKA SALON valinta Suomen Pankkiin oli Halosen viime vuoden kohutuin teko. Poliitikot esittivät johtokuntaan kahta uutta jäsentä, mutta tyytyivät presidentin yllätysratkaisun jälkeen yhteen. Vaikka eduskunnan pankkivaltuusto periaatteessa päättää johtokunnan koon, ei lisäesityksiä haluttu heti tehdä.
Joko nyt uskaltaisi?
- Se on täysin pankkivaltuusmiesten päätettävissä. Mehän olemme nyt minimimäärällä. Jos he haluavat lisätä sitä, niin he pohtivat ja sitten esittävät. Yksi tai kaksi voi tulla lisää, Halonen sanoo.
- Minä en puutu siihen. Se kuuluu valtuutetuille. He varmaan nyt ryhtyvät toimenpiteisiin, jos katsovat sen aiheelliseksi.
Suomen Pankin tilintarkastajat kiinnittivät äskettäin huomiota johtokunnan pienuuteen. Myös oikeuskansleri on nähnyt ongelmaa siinä, että pankin johdossa on vain kolme parlamentaarisen prosessin kautta valittua henkilöä. Päätökset kyllä syntyvät, mutta johtajien paikalla istuvat tarvittaessa talon muut virkamiehet.
- Olisi varmaan hyvä, että säännöt olisivat sellaiset, että minimimääräkään ei tuota mitään riskejä. Pitäähän minimin ja maksimin olla sellaisia, että kummallakin voi toimia, Halonen huomauttaa.

ARVOSANAT ensimmäisestä presidenttivuodestanne ovat olleet hyviä ja tunnutte viihtyvän tehtävässä. Mitä ajattelette nyt toisen kauden mahdollisuudesta?
- Kukin tehtävä kerrallaan. Olen nyt vasta ajamassa presidenttiyttä sisään sekä omana tehtävänäni että uuden perustuslain mukaisesti. Mielestäni kysymys on ennenaikainen, koska ei tiedetä, miten minä tai miten ihmiset tulevat suhtautumaan. Tehdään nyt työtä rauhassa ja katsotaan, Halonen vastaa.


****************************



Presidenttikipsi murtuu kaupassa



Presidentti Tarja Halonen käy kaupassa pitääkseen arjentajun tallessa, ja koska hänen mielestään ostoksilla käyminen kuuluu täysikasvuisen ihmisen elämään.



Marja-Riitta Vuorela/ Sunnuntaisuomalainen


Hakaniemeläisen kaupan juomahyllyjen ääressä seisova mies vilkaisee toisenkin kerran viereensä osunutta naista.
- Rouva presidenttikös se siinä, hän tunnistaa.
- Juu, mistäs vissystä te tykkäätte, tasavallan presidentti vastaa.

PRESIDENTTI Tarja Halonen tapaa mielellään ihmisiä, mutta hän harmittelee sitä, että luontevaa kohtaamista usein jäykistää presidenttikipsi. Kipsi vie presidentin tapaavalta kansalaiselta sanat suusta, vaikka valmiiksi oli ollut mietittynä jo monta asiaa.
- Ihmisten tapaaminen yllättäen, kuten juuri kaupassa, toimii mutkattomammin, Halonen on huomannut.
Presidentillä on myös muutama muu syy pistäytyä silloin tällöin itse ostoksilla.
- Presidenttikauden jälkeenkin on elämää. Presidentin on myös hyvä muistaa, että eletään sitä presidentinlinnan ulkopuolellakin. Lisäksi minua oikeasti kiinnostaa käydä katsomassa minkä hintaisia tuotteita kaupoissa on ja mitä uutta löytyy.
- Enhän minä tietenkään mene kori kainalossa ostamaan vierailevan maan presidentille ruokaa kutsuja varten, mutta saatan ohimennen ostaa Arajärvelle ja itselleni uudenlaista jugurttia. Minusta se kuuluu täysikasvuisen ihmisen elämään.
Hän kiittelee ammattitaitoisia turvamiehiään, jotka presidentin kauppakäyntien aikana tekevät työnsä niin näkymättömästi, etteivät ihmiset huomaa tilanteessa mitään erikoista.

TURVAMIEHET ovat kuitenkin eläviä muistutuksia siitä, että presidentin yksityisyys on lähes julkista.
Vuosi sitten muutama viikko vaalien jälkeen presidentti Tarja Halonen tajusi, että turvajärjestelyissä ei olekaan kyse mistään kokeilusta, vaan järjestelyt ovat jäädäkseen.
- Kun vaalien ja muuttohälinän jälkeen tuli ensimmäinen hengähdystauko, tuumasin että jospa tästä lähtisin Arajärven kanssa kahden kaupungille. Turvamies totesi siihen, että ei, rouva presidentti, me olemme tässä nyt ja hamaan tulevaisuuteen.
- Kyllähän siinä tuli hiukan sellainen teinitytön olo, että aina on joku aikuinen joka vahtii.
Vaikka presidentti Tarja Halosella on vieläkin tunne, että eiköhän vähemmätkin turvajärjestelyt riittäisi, on hän tyytynyt osaansa, kuten muutkin presidentit.
- Presidentti Kekkonen on tosin sanonut, ettei siihen koskaan totu, että hiekka rahisee takana.

TASAVALLAN presidentin henkilökohtaiseen yksityisyyteen voi myös eksyä, kuten presidentille ja hänen puolisolleen, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvelle kävi Mäntyniemessä asumisen ensimmäisinä viikkoina. Asuinkumppani meinasi kadota virka-asunnon sokkeloihin.
- Meillä olikin aluksi kännykät käytössä. Nyt me olemme jo tottuneet siihen missä toinen todennäköisesti on. Lainatakseni Arajärven sanoja, tiedämme missä kissa ja kaveri kulkevat.
Pariskunnalla on Mäntyniemen yksityisellä puolella tilaa vähän yli 600 neliötä. Kalliossa asuessaan Tarja Halosella oli toista sataa neliötä ja Pentti Arajärvellä naapuriasunnossa 50 neliötä.
Mäntyniemessä on tilaa asua, mutta kuulemma hiukan syrjässä asunto on, ainakin Pentti Arajärven mielestä?
- Niin, ymmärrän Arajärveä sikäli, että hänhän on syntynyt Fredrikinkadulla ja oppinut hiihtämään Vanhan kirkon puistossa. Minä puolestani olen syntynyt Kalliossa ja oppinut hiihtämään Eläintarhan kentällä. Näiltä nurkilta katsottuna Mäntyniemi ja Meilahti ovat hieman syrjässä.
- Tyttäreni soitti minulle viime kesänä ihmetellen, että mihin äiti sinä oikein olet muuttanut. Hän kertoi kävelleensä 20 minuuttia Mäntyniemestä keskustaan päin, eikä ollut löytänyt vielä ensimmäistäkään maitokauppaa.
- Kyse on paljolti psyykkisistä tekijöistä, siitä että jos on oppinut olemaan keskellä kaikkea vilinää, tuntuu pienikin välimatka äkkiä syrjäisyydeltä.

VÄLIMATKAN presidentti ottaa vertaukseksi myös palatessaan puhumaan ihmisistä. Hän korostaa, ettei toisen ihmisen kunnioittaminen ja arvostaminen ole kiinni teitittelemisestä tai sinuttelemisesta tai siitä, miten pitkä on henkinen välimatka.
- Mielestäni keskinäistä arvostamista kannattaa kehittää, koska siitähän on loppujen lopuksi kyse demokratiassakin, presidentti Tarja Halonen sanoo.