Tasavallan presidentti Tarja Halosen avajaissanat Helsingin yliopiston kirjaston Aarteet-näyttelyn avajaisissa 8.3.2005

Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä minulla on suuri ilo avata sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä näyttely Aarteet – vanhimmat, kauneimmat, ainutlaatuisimmat kansalliskirjaston kokoelmista. Näyttelyn aikajana kattaa 2100 vuotta alkaen 200 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Näyttelyn vanhimpia dokumentteja on papyruskäsikirjoitus vuodelta 163 ennen ajanlaskumme alkua. Tämä ”Naisen veroilmoitus hedelmäpuista” kertoo siitä, että Ptolemaiosten Egyptissä myös naiset hallitsivat omaisuuttaan ja jättivät itse veroilmoituksensa.

Tämän näyttelyn keskeinen lähtökohta on esitellä kirjallisen kulttuurimme vuorovaikutusta muun maailman kulttuurien kanssa. Kansallinen kulttuurimme ei ole syntynyt erillisenä saarekkeena vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa idän ja lännen kulttuurien kanssa. Suomella on pitkä historia ja monet siteet eurooppalaisuuteen, kuten tämän näyttelyn varhaisimmat keskiaikaiset dokumentit osoittavat.

Ennen kuin yliopisto oli perustettu suomalaiset hakivat oppinsa Euroopasta. Esimerkiksi kirjakielemme luoja Mikael Agricola opiskeli Wittenbergissä. Tästä on muistona näyttelyssä Agricolan vuonna 1537 yhdellä Reinin guldenilla hankkima Diogenes Laertiuksen filosofien elämäkertateos. Myös tutkimusmatkailijat ja tiedemiehet aina Pehr Kalmista Adolf Erik Nordenskiöldiin ovat tuoneet mukanaan kansainvälisiä vaikutuksia kirjakulttuuriimme.

Näyttelyssä edetään muinaisesta Egyptistä ja Kaukoidästä Eurooppaan, varhaisimpiin keskiaikaisiin käsikirjoituksiin ja 1400-luvun kirjapainotuotteisiin. Esillä on kirjapainotaidon ja typografian mestarinäytteitä, kauneimpia sidoksia, loistopainoksia ja -kuvituksia. Samalla näkyy myös miten kirjapainotaidon myötä maailmankuva avartuu, tiede ja tutkimus monimuotoistuvat ja tieto leviää vähitellen kirjojen ja lehtien välityksellä koko kansalle. Kirjaston kokoelmien synty heijastaa myös maamme historiaa Ruotsin vallan ajoilta autonomiaan ja kohti itsenäistyvää valtiota.

Helsingin yliopiston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 365 vuotta. Tänä vuonna vietetään myös kirkon 850-vuotisjuhlavuotta, Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400- ja suomenkielisen almanakan 300-vuotisjuhlavuotta. Tunnettu lintumaalarimme, ornitologi Magnus von Wright täyttäisi 200 vuotta. Kiitokset järjestäjille: Aarteet-näyttelyssä on huomioitu kaikki vuoden juhlittavat.

On upea asia, että nämä kansalliskirjaston aarteet, jotka yleensä ovat vain erikoisluvalla tutkijoiden käytössä erikoislukusalissa, ovat nyt kaikkien kansalaisten nähtävänä. Samanaikaisesti galleriassa esillä olevat näyttelyt osoittavat, millainen merkitys kokoelmilla on sekä tieteelliselle tutkimustyölle että kansainväliselle tutkimukselle. Kaikki Euroopan maat kattava palimpsestiprojektin loppunäyttely on osoitus siitä, mitä nykytutkimus voi uusiokäytetyistä kirjoitusmateriaaleista löytää.

Aarteet-näyttelyn valintakriteeri ”vanhimmat” on selkeä: vanhimmat käsikirjoitukset, vanhin kokonaisena säilynyt kirja, ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, ensimmäiset suomen kielellä painetut teokset, ensimmäiset almanakat, ensimmäinen sanakirja, sanomalehti, naistenlehti jne. ”Ainutlaatuisuus” merkitsee harvinaisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. ”Kauneimmat” on esteettinen kysymys, jossa myös näyttelyn asiantuntijoilla on ollut oikeus tuoda esiin mielipiteensä.

Mitä aika merkitsee, esimerkiksi sata vuotta? Ehkä on syytä miettiä, että jopa postiluukuista pudotetut ilmaismainokset voivat sadan vuoden kuluttua olla merkittävä tämän aikakauden heijastin tutkijoille. Kauneimpia ja ainutlaatuisimpia kirjoja valitaan ja palkitaan nykyisin joka vuosi yhä kiihtyvämpään tahtiin. Mutta aika tekee tehtävänsä. Todelliset aarteet, ne jotka jäävät elämään, arvioidaan tulevaisuudessa – ehkä 100 vuoden päästä kansalliskirjaston Aarteet-näyttelyssä.

Tämä näyttely päättyy 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kansainvälisen naisten päivän merkeissä voidaan todeta, että juuri tuo taite merkitsi suomalaisen naisen varsinaista rynnistystä niin kouluttautumisen, kirjallisen kulttuurin kuin tieteen ja taiteen aloilla. Siitä on esimerkkinä näyttelyssä Helene Schjerfbeckin originaali grafiikan lehti, joka kuuluu kirjaston kokoelmiin.

Kaiken kaikkiaan kiitos upeasta näyttelystä! Julistan Aarteet-näyttelyn avatuksi!