Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Suomen ja Intian taloussuhteita koskevassa keskustelutilaisuudessa (”CEO Round Table”) 23.1.2007

(puheen kieli englanti, muutosvarauksin)

Minulle on aina suuri ilo ja kunnia vierailla Intiassa ja olen tyytyväinen voidessani puhua tässä Suomen ja Intian taloussuhteita koskevassa keskustelutilaisuudessa (”CEO Round Table”). Seurueeseemme kuuluva suomalainen yritysjohtajien valtuuskunta edustaa omien alojensa hyvin merkittäviä ja jopa maailman johtavia yrityksiä.

Olen täysin samaa mieltä ministeri Pekkarisen kanssa siitä, että taloudelliset suhteemme ovat erittäin hyvät. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme molempia hyödyttävällä tavalla. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomea kutsutaan usein Euroopan ja Aasian väliseksi portiksi. Tämä voi myös tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Useat intialaiset yritykset ovat hiljattain aloittaneet toimintansa Suomessa, ja uskon, että tässä suhteessa on yhä paljon mahdollisuuksia toiminnan edelleen laajentamiseen.

Suorat lentoyhteydet tulevat varmasti edesauttamaan yritystason ja myös yksittäisten kontaktien lisääntymistä. Maanne rikkaalla kulttuurilla ja kauneudella on paljon ihailijoita Suomessa.

* * *

Osallistuin eilen Delhin kestävän kehityksen huippukokouksen avajaisiin. Kävimme mielenkiintoisen keskustelun kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, energiaan ja teknologiaan liittyvistä aiheista. Keskustelun painopisto oli erityisesti globaalissa vastuussa. Yksi johtopäätös on selvä: tarvitsemme monenkeskistä yhteistyötä oikeudenmukaisemman globalisaation turvaamiseksi sekä hyvinvoinnin ja vaurauden tasapuolisemman jakautumisen varmistamiseksi ihmisten ja maiden välillä.

Suomen kokemukset globalisoituvasta taloudesta ja keskinäisen riippuvuuden kasvusta ovat vahvistaneet käsitystämme siitä, että reilut ja toimivat pelisäännöt sekä menettelytapojen selkeys edistävät niin poliittisten kuin taloudellisten päämäärien saavuttamista. On tärkeää, että myös taloudellisessa päätöksenteossa pidämme kiinni demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä oikeusvaltioperiaatteesta. Yrityksillä on oma yhteiskuntavastuunsa, jota on noudatettava niin kotona kuin ulkomaillakin.

Intian kehitystahti on ollut huomattavaa – lämpimät onnitteluni etenemisestänne. Olette sitoutuneet viemään eteenpäin uudistuksia, jotka ovat edesauttaneet nykyisen merkittävän taloudellisen dynamiikan synnyttämistä maassanne. Tämä tarjoaa erittäin hyvän pohjan työn jatkamiselle.

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa, joten emme voi kilpailla niinkään määrällä kuin laadulla. Merkittävä tekijä Suomen ”menestystarinassa” on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu koulutusta, tiedettä ja tutkimusta, ja niistä on siten tullut poliittisia prioriteetteja. Myös julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia on muodostettu usein. Maassamme ei ole käytännössä lainkaan korruptiota, mikä tarkoittaa, että nämä kumppanuudet ovat toimineet hyvin.

Suomi on yksi maailman avoimimmista talouksista, ja kuuluu myös johtaviin tietoon pohjautuviin talouksiin. Suomi sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa koskien esimerkiksi kilpailukykyä, ympäristön kestävyyttä, teknologiaa, teollisuuden ja tieteen välisiä suhteita sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettävää rahoitusta. Maassamme on annettu erityinen arvo elinikäiselle oppimiselle. Ilman hyvin koulutettua työvoimaa Suomen elinkeinoelämä ei ole kilpailukykyinen eikä julkinen sektori pysty tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti palveluitaan. Koulutus on siis keino yhteiskunnalle ja sen eri sektoreille vastata muutoksiin – ja yksilöille itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja menestykseen.

Koulujärjestelmämme lähtökohtana on tarjota koulutusmahdollisuudet kaikille asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisista lähtökohdista, kulttuuritaustasta tai äidinkielestä riippumatta.

Hyvinvointiyhteiskunta ja kilpailukyky tukevat toisiaan. Uskon lujasti, että maamme menestykseen tietoyhteiskuntana on vaikuttanut se, että Suomi on perustanut järjestelmänsä niin kutsuttuun pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, joka perustuu vahvaan demokratiaan, yhteisvastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Tämä hyvinvointimalli edistää maani kykyä tehdä tarvittavia poliittisia linjauksia vastaamaan erilaisiin haasteisiin. Se on tärkeää niin valtiolle, liike-elämälle kuin yksilöille. Ihmiset tarvitsevat työtä ja mahdollisuuksia parantaa koulutustaan itsensä ja perheensä elättämiseksi sekä yhteiskunnan hyväksi.

Toinen merkittävä tekijä Suomessa on työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyön pitkä perinne. Meille on tavanomaista se, että tapaamme, keskustelemme ja yritämme löytää yhteisymmärryksen, konsensuksen, monissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hallitus tukee omin voimin pitkäaikaisia tulosopimuksia. Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi kehittää yhteiskuntaa ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa. Yrityssektorin näkemyksiä arvostetaan ja niitä huomioidaan hallituksen päätöksissä. Sama koskee tietysti ammattiyhdistyksiä, jotka ovat samalla tavalla välttämättömiä yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä.

Olen iloinen voidessani todeta, että Suomen viimeaikainen talouskasvu on ollut EU-alueen korkeimpia. Myös Suomen talousnäkymät ja työllisyystilanne seuraavien vuosien ajalle ovat myönteiset.

* * *

Suomi on aina kannattanut maailmankaupan asteittaista vapauttamista. Kestävä kannattavuus sisältää kuitenkin välttämättä sosiaalista tietoisuutta ja ympäristötietoisuutta sekä vastuuta että sitoutumista ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistukseen.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Maailman kauppajärjestö WTO:n Doha-kierros toisi merkittäviä etuja maailmantaloudelle, niin kehittyneille maille kuin kehitysmaille. WTO-neuvottelut voivat auttaa maita vähitellen avaamaan markkinansa kilpailulle kaikkia palvelevalla tavalla. Kaikilta osapuolilta vaaditaan ennen kaikkea joustavuutta ja poliittista tahtoa Dohan kierroksen uudelleen aloittamiseksi ja sen saattamiseen onnistuneesti päätökseen.

Ministeri Pekkarinen jo viittasikin Helsingissä viime lokakuussa järjestettyyn seitsemänteen EU-Intia -huippukokoukseen. Euroopan unionin ja Intian on määrä aloittaa neuvottelut laajasta kahdenvälisestä kauppa- ja investointisopimuksesta tänä keväänä.

Kahdenkeskiset vapaakauppasopimukset eivät voi korvata WTO:ta ja sen instrumentteja, mutta ne voivat täydentää globaalia järjestelmää tärkeällä tavalla. Intian ja EU:n välinen kahdenkeskinen yhteistyö laajentaa ja syventää talouksien välistä taloudellista integraatiota ja siten luo uusia investointimahdollisuuksia suomalaisille ja intialaisille yrityksille. Toivon, että maamme voivat syventää yhteistyötään erityisesti tutkimuksen ja kehityksen saralla.

* * *

Tulevaisuuden haasteita koskevissa keskusteluissa ei voida jättää huomiotta energiaa. Kestävän energiansaannin turvaaminen on tärkeää kaikille maille. Meidän tulee kuitenkin hyväksyä se, että lisääntyvät energiaan liittyvät päästöt ja saaste edellyttävät nopeita toimia. Keskeisiin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi teknologian siirtämisen edistäminen sekä tehokkaan ja puhtaan energiatekniikan käyttö.

Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon, energian siirtämisen ja sen loppukäyttöön liittyvän teknologian kehittämisessä. Suomalaiset yritykset etsivät tällä sektorilla liiketoimintamahdollisuuksia myös kasvavilla Intian markkinoilla.

* * *

Olen erittäin iloinen kahdenvälisten suhteidemme viimeaikaisesta kehittymisestä. Poliittiset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet Suomen ja Intian välillä vahvistuvat päivä päivältä ja olen varma, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan.

Haluan lopuksi esittää kiitokset kaikille keskustelutilaisuuden osallistujille. Haluan erityisesti kiittää Assochamia ja kaikkia tämän erinomaisen tilaisuuden järjestämiseen osallistuneita. Kiitos.