Tasavallan presidentti Tarja Halosen onnittelusanat Arjen turvaaja –palkintojen jakotilaisuudessa 12.2.2008

(muutosvarauksin)

Olen todella mielelläni mukana jaettaessa Arjen turvaaja -palkintoa.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkinähän on demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi ihmisten arjen turvaaminen palveluin. Arjen turvaaja -palkinto tekee näkyviksi meille suurelle yleisölle niitä ihmisiä ja kokonaisia henkilöstöryhmiä, jotka vastaavat kuntien palveluista ja paljon puhutusta hallinnosta. Palkinto on samalla myös kiitos meiltä kaikilta – myös työnantajalta ja työtovereilta – aivan erityisestä työpanoksesta.

Tämän vuoden palkinnonsaajat edustavat monipuolisella tavalla eri henkilöstöryhmiä ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnista huolehtimalla rakennamme tulevaisuutta ja kannamme vastuuta niistä, jotka ovat avun ja hoivan tarpeessa. Maksuton kirjasto on arvokas osa kulttuuriyhteiskuntaa. Kirjastoauton avulla kirjastopalvelut pystytään viemään myös kuntakeskusten ulkopuolella asuville kuntalaisille. Huippuosaaminen merkitsee nykyaikaisessa hallinnossa myös inhimillistä kosketusta.

* * *

Hyvinvoinnin kasvu näkyy lisääntyvinä elinvuosina. Kun syntyvyys ei ole kasvanut samassa suhteessa, on tuloksena väestön ikääntyminen. Se asettaa meidät monien uusien haasteiden – ehkä myös mahdollisuuksien eteen.

Menojen hillintää ja tuottavuuden kasvua pyritään tekemään monin eri tavoin. Hyvinvointipalveluiden tuottavuuden arviointi ja kustannusten vertailu on vaikeaa. Asiakkaiden kannalta keskeisintä on palveluiden laatu, johon usein olennaisena osana kuuluu inhimillinen kanssakäyminen ja huolehtiminen.

Kuntapäättäjät tarvitsevat yhteiskuntapoliittisen päätöksentekonsa tueksi tutkimustietoa, jossa pystytään avoimesti ja monipuolisesti vertailemaan eri vaihtoehtojen keskinäistä paremmuutta. Oikeaa tietoa haluavat sekä päättäjät, tekijät että asiakkaat – siis kuntalaiset eri muodoissaan. Tänä vuonna tälle tiedolle on erityinen kysyntä, onhan kyseessä vaalivuosi.

* * *

Kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa. Lisäksi vuoden lopulla tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit. Juuri päättynyt sisällissota seurauksineen aiheutti toki sen, että tuolloin monelta hävinneiden puolella olleelta ihmiseltä oli suljettu pois äänioikeus ja ehdokkuus

Kunnallisvaalien soisi olevan vielä nykyistä paljon suositumman, sillä niin tärkeä on kunnallinen päätösvalta. Silmiin pistävät sekä alueelliset erot äänitysaktiivisuudessa että kunnanvaltuustojen jäsenten ikäjakauma. Esimerkiksi 2000-luvun alussa alle 30-vuotiaita kunnanvaltuutettuja oli alle viisi prosenttia. Naisvaltuutettujen osuus on vähitellen noussut, mutta jää vielä selkeästi alle puoleen.

Me tiedämme, että kunnat ovat käymässä parhaillaan läpi kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on Suomen historian suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus. Mutta huomaavatko äänestäjät, että nyt tehdään todella tärkeitä päätöksiä mm. kuntien yhdistämisestä ja uusista palvelujen tuotantotavoista. Kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan huolissaan identiteetistään, palveluista ja kustannuksista. Huoli ei kuitenkaan tunnu muuttuvan kovin helposti toiminnaksi, oli sitten kyse äänestämisestä tai toiminnasta vaalien välillä.

Kuntalaisilla on valtaa, jos he sitä käyttävät. Toivon, että me kaikki voimme johdattaa ja kannustaa ihmisiä vallan lähteille.

* * *

Haluan lämpimästi onnitella teitä tämänvuotisen Arjen turvaaja – palkinnon saajia. Olette upeita esikuvia meille kaikille. Toivon, että saamanne tunnustukset kannustavat työyhteisöjänne ja kaikkia arjen turvaajia työssään kuntalaisten parhaaksi.