Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 15.1.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Merkkivuoden 1809 juhlaillallisella Tukholmassa 15.1.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli ruotsi)

Suomen ja Ruotsin ainutlaatuista suhdetta kuvastaa hyvin Teidän Majesteettinne lämpimät tervehdyssanat sekä se, että me kaikki olemme kokoontuneet tänne Tukholmaan tänään. On aiheellista pohtia, mitä haluamme muistaa ja osoittaa Merkkivuodella 1809. Runeberg, yksi merkittävimmistä ruotsinkielisistä runoilijoistamme, sanoo Vänrikki Stoolin tarinoissa: ”Murheell’ ei saa muistoasi viettää”.

Kenraali von Döbeln piti jäähyväispuheen joukoilleen Uumajan torilla 8. päivänä lokakuuta 1809. Hän sanoi olevansa varma, ettei suomalaisista voi koskaan tulla ruotsalaisen emämaansa vihollisia. Hän kehotti pysymään kaikkina aikoina sen ystävänä. Hänen sanansa ovat toteutuneet. Tänä päivänä Suomen ja Ruotsin suhteet ovat poikkeuksellisen monipuoliset ja läheiset. Pohjoismaiden yhteistyö on sille luonteva jatko.

Merkkivuosi muistuttaa meitä siitä, että Ruotsi ja Suomi olivat yli 600 vuotta yksi valtakunta. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomi on tänä päivänä demokraattinen pohjoismainen hyvinvointivaltio. Suomalainen identiteetti ja yhteiskunta alkoivat muotoutua jo Ruotsin vallan aikana. Mikael Agricola kehitti suomen kirjakielen, ja ilmaus ”oma kieli, oma mieli” oli monelle suomenkieliselle merkityksellinen.

Vuonna 1809 Suomen tulevaisuus näytti epävarmalta. Itsenäisyyteen johtava tie oli pitkä, ja taistelu sen säilyttämiseksi kova. Tänään Suomi ja Ruotsi kuuluvat maailman kehittyneimpiin maihin. Osallistumme molemmat kansainväliseen yhteistyöhön samoin edellytyksin ja tavoittein. Maamme ovat menestyneet hyvin vaikean vuoden 1809 jälkeen.

Merkkivuosi myös kannustaa kääntämään katseet tulevaisuuteen. Miten voimme parhaiten kehittää ja hyödyntää Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita? Yhteistyötä on edelleen vahvistettava tutkimus- ja kehitystoiminnan alalla, ja opiskelija- ja tutkijavaihtoa voisi lisätä. Turvallisuuspoliittisesti olemme nyt entistä lähempänä toisiamme, ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on molemmille hyötyä. Läheistä yhteistyötä voisi myös syventää entisestään talouselämän alueella.

Olisi tärkeää, että merkkivuosi todellakin huomioitaisiin, jotta kansalaisten ja etenkin koululaisten keskuudessa heräisi kiinnostus tutustua lähimpään naapurimaahansa. Edellytyksenä tälle on, että vaalitaan ruotsalaista kulttuuria Suomessa ja suomalaista kulttuuria Ruotsissa. Tässäkin suhteessa maamme voivat olla Euroopassa edelläkävijöitä.

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että meitä yhdistää myös läheinen suhde luontoon. Tulevien sukupolvien on voitava nauttia elävistä metsistä ja puhtaista järvistä. Tämä koskee erityisesti Itämerta, joka on ollut ja tulee aina olemaan yhteinen meremme. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin määrätietoista kansainvälistä ympäristötyötä, jossa Suomen ja Ruotsin tuleekin olla edelläkävijämaita.

* * *

Sata vuotta sitten, vuonna 1909, merkkivuotta ei luonnollisista syistä ollut mahdollista huomioida. Mutta maailma on muuttunut, ja tänään meillä on mahdollisuus yhdessä muistaa merkkivuotta arvokkain menoin. Runebergin runo Pilven veikko päättyykin kehotukseen katsoa eteenpäin: ”toivoin uuden aamun syleilystä.”

Pyydän saada nostaa maljan maidemme ja kansojemme välisille läheisille suhteille ja Teidän Majesteettienne henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 15.1.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi