Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Säästöpankkiliiton 100-vuotisjuhlassa 9.6.2006

Useat suomalaiset instituutiot täyttävät näinä aikoina sata vuotta. Viime viikolla juhlistimme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja yksikamarisen eduskunnan satavuotisjuhlaa. Suomen suuriruhtinaskunnassa oli 1900-luvun alkuvuosina meneillään yhteiskunnallinen murros. Tuon aikakauden poliittiset muutokset olivat huomattavia: koko suomalainen yhteiskunta oli kehittymässä kohti itsenäisyyttä, kansanvaltaa, puolueineen ja etujärjestöineen ja myös nykyaikainen markkinatalous oli muodostumassa. Tuolloin syntyivät monet yhä tänäkin päivänä toimivat instituutiot, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Yksi niistä on tänään 100-vuotisjuhlaansa viettävä Säästöpankkiliitto.

Säästöpankeilla on yhteistä liittoaan huomattavasti pitempi - yli 180-vuotinen – historia takanaan. Ne olivat Suomen ensimmäinen yksityinen pankki-instituutio, sillä niiden toiminta alkoi 1820-luvulla eli lähes neljä vuosikymmentä ennen ensimmäisen liikepankin perustamista.

Olimme jo pari sataa vuotta sitten osa laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta: säästöpankkitoiminnan kehittyminen Suomessa oli kansainvälinen ilmiö. Säästöpankkiaate ja -liike levisi Keski-Euroopassa 1800-luvun alussa. Säästöpankkitoiminta ulottui nopeasti 1800-luvun alkuvuosikymmeninä kaikkiin Pohjoismaihin. Kehitys kertoo kansainvälisestä aatteiden ja niiden pohjalle rakentuvien innovaatioiden nopeasta ulottumisesta yli rajojen.

Ensimmäiset säästöpankit olivat luonteeltaan säästökassoja, joiden tavoitteena oli vähäväkisten aseman parantaminen. Tähän pyrittiin lisäämällä työtätekevän väestönosan säästämistä ja myöntämällä sille luottoja. Maaseudun tilaton väestö ja kaupunkien vähävaraiset eivät aikaisemmin voineet varautua kausityöttömyyden aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon. Säästöpankit ovat olleet siis alusta alkaen – kuten yhä nykyäänkin – erityisesti tallettajien pankkeja. Talletustoiminnan edistäminen on ollut säästöpankkiliikkeen perustavoite.

Säästöpankkien syntyhistoria heijastelee suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Kieliriidat, maaseudun ja kaupunkiväestön erilaiset intressit sekä poliittisen työväenliikkeen syntyminen wrightiläisen työväenliikkeen sijaan, näkyivät uusien pankkien perustamisena. Esimerkiksi Helsingin työväenyhdistys perusti säästöpankin rahoittaakseen työväentalon rakentamista ja sanomalehden kustantamista, kun muiden pankkien suhtautuminen siihen muuttui kielteiseksi suurlakon jälkeen.

Säästöpankkiliiton perustamisen aikaan Suomessa oli säästöpankkeja parisen sataa. Suomeen oli 1900-luvun alkuun mennessä perustettu useita liikepankkeja ja osuuskassoja. Säästöpankkien keskinäisen yhteistoiminnan tärkeys korostui entistä enemmän. Nähtiin, että esiintymällä yhtenäisenä ryhmänä säästöpankit pystyisivät parhaiten vastaamaan kiristyneeseen kilpailuun. Toinen osoitus konkreettisesta yhteistyöstä oli oman osakeyhtiömuotoisen keskuspankin, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin perustaminen.

Säästöpankkiliiton vastuulla ovat perustamisesta lähtien olleet ryhmän edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet, pankkitoimihenkilöiden koulutus sekä tiedotus ja tutkimus. Liitolla on ollut keskeinen rooli säästöpankkien yhteistyön kehittäjänä sekä asiakkaiden valistajana.

Lähes kahtena vuosisatana säästöpankkiliikkeen toiminta on ollut jatkuvan muutoksen kohteena. Perustajien ja myöhemmin tallettajien valitsemien luottamusmiesten hoitamista talletuskassoista kehittyi aikaa myöten täyden palvelun pankkiyrityksiä. Säästöpankit ovat olleet kansainvälisessä yhteistyössä aktiivisesti mukana jo 1900-luvun alusta lähtien. Säästöpankkien kansainvälinen ja erityisesti pohjoismainen yhteistyö on ollut tehokasta ja innovatiivista. Paikallispankkien yhteistyön tärkeyttä ei voi liikaa korostaa nykyajan integroituvassa ja globalisoituvassa maailmassa.

Tänä päivänä Suomen rahoitussektori on varsin kansainvälistä ja kansainvälisen yhteistyön merkitys on kasvanut suuresti. Kehitys jatkunee saman suuntaisena, sillä rahoitusmarkkinoiden integraatio on Euroopan unionin politiikassa keskeistä ja siinä on paljon tehtävää. Lisäksi kansainväliset rahoitusmarkkinat ja pääomien vapaa ja nopea liikkuminen ovat keskeinen tekijä nykyisen globalisaation synnyssä ja kehittymisessä.

* * *

Laaja talous- ja pankkikriisi koetteli Suomea 1990-luvun alkuvuosina. Syyt kriisiin olivat moninaiset: osin ne liittyvät makrotalouteen, finanssi- ja rahapolitiikkaan, pankkitoimintaa, mutta myös eurooppalaisen ympäristön muuttumiseen mukaan lukien Neuvostoliiton kaupan romahtaminen. Käsitykset syistä ja harjoitetun politiikan onnistuneisuudesta 90-luvulla poikkeavat edelleen toisistaan. Joka tapauksessa pankkijärjestelmämme ja sen osana myös säästöpankkiryhmä ajautui kriisiin ja se pelastettiin siitä. Tuo ajanjakso oli säästöpankkien ja koko suomalaisen pankkijärjestelmän ja valitettavan usein myös yksittäisen ihmisen kannalta hyvin vaikea.

Tämä maamme pankkisektorin rakennemuutos on ollut poikkeuksellisen suuri kansainvälisestikin vertaillen. Säästöpankkien väliset fuusiot olivat alkaneet toki jo paljon aikaisemmin. Enimmillään säästöpankkeja oli juuri ennen sotaa v. 1939, jolloin niitä oli 485. Vuonna 1990 säästöpankkeja oli enää 150 ja pankkikriisin jälkeen 40. Myös suurpankit ovat fuusioituneet, pankki- ja vakuutusalat ovat yhdistyneet ja pohjoismainen integraatio on edennyt voimakkaasti.

Säästöpankit ovat rakennemuutoksensa jälkeen menestyneet pankkikilpailussa. Säästöpankkien toiminta on kohdistunut erityisesti tavallisiin henkilöasiakkaisiin, kotitalouksiin, maatalouteen – nykyisin maaseutuyrittäjyyteen - sekä pienyritystoimintaan. Se on luonut pohjaa asiakaskunnan hyvinvoinnille ja mahdollistanut säästöpankkien vakaan ja myönteisen kehityksen. Tästä toimintaperiaatteesta poikettiin 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun välisenä aikana, jolloin suuri osa säästöpankkiryhmästä laajensi liiketoimintaansa sekä maantieteellisesti että liiketoiminnallisesti alueille, joita ei – ainakaan näin jälkikäteen tarkastellen - riittävästi tunnettu, ja joihin liittyi merkittäviä riskejä.

Kriisin jälkeen eloon jääneet eli nykyiset säästöpankit eivät laajentaneet liiketoimintaansa samalla tavalla kuin kriisiin joutuneet säästöpankit. Nykyiset säästöpankit eivät unohtaneet pankkitoimintaan perinteisesti kuuluvia hyveitä: huolellisuutta ja varovaisuutta.

* * *

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on noussut viime aikoina laajan keskustelun kohteeksi. Yhteiskunnallinen vastuu koskee pankkeja siinä missä muitakin yrityksiä. Säästöpankkilaeissa todetaan säästämisen edistäminen säästöpankkien erityistehtäväksi. Tämä erityistehtävä on mainittu myös säännöksissä, jotka koskevat voiton käyttämistä säästämisen edistämiseen tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Pankkikriisi, ylivelkaantuminen ja huippukorkeat korot antoivat kovan opetuksen suomalaisille. Vielä tänäkin päivänä lukuisat ihmiset yrittävät selviytyä laman aikaisista veloistaan. Joidenkin osalta velat ovat niin suuret, ettei niiden takaisinmaksu ole mitenkään mahdollista. Laman vuoksi vaikeisiin velkaongelmiin joutuneista yksityishenkilöistä osa on saanut taloudellisen tilanteensa korjatuksi yksityishenkilön velkajärjestelyn tai vapaaehtoisen velkojen järjestelyn avulla. Eri syistä velkajärjestelyjen ulkopuolella on edelleen velallisia, joiden velat ovat peräisin lama-ajalta. Heitä on pyritty auttamaan eri keinoin. Viimeksi muuttamalla ulosotto määräaikaiseksi. Kaiken kaikkiaan tilanne on monen ihmisen kohdalla koettu tarpeettoman kovaksi.

Julkisen vallan on jatkossakin kannettava oma vastuunsa. On huolehdittava kuluttajia suojaavan lainsäädännön ja valvonnan tehokkuudesta. Kansalaisille on tarjottava riittävät mahdollisuudet talous- ja velkaneuvontaan. Tänä päivänä palvelut eivät ole riittävät, vaan joissain tapauksissa neuvontaa ja apua tarvitsevat joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan.

Luotonantajien on omalta osaltaan toimittava siten, ettei vastaavanlaista ylivelkaantumista pääse tapahtumaan. Pankkien lisäksi tänä päivänä lainoja tarjoavat myös muut tahot. Joissain tapauksissa on perusteltua syytä olla huolissaan siitä, onko velanotto tehty liian helpoksi samalla kuin korkotaso on aivan jotain muuta kuin esimerkiksi pankkilainoissa. Velkaantuneisuudessa on jo nyt tapahtunut muutoksia. Nuorten velkaisten ja moniongelmaisten määrä on lisääntynyt ja velkaantumisen luonne muuttunut asunto- ja takausveloista kulutusluotoista velkaantumiseen. Kehityskulku on katkaistava ja erityisesti nuorten osalta lainanantajan toiminnan tulee olla korostetun vastuullista.

* * *

Säästöpankkiliitolla on merkittävä tehtävä paitsi säästöpankkien yhteistyön edistäjänä myös asiakkaille ja laajemmalle yleisölle suunnatun, säästämistä ja sen moderneja instrumentteja koskevan valistuksen jakajana. Säästäminen ja pitkäjänteisyys kuuluvat moderniinkin yhteiskuntaan. Yhteistyö luo pienillekin pankeille menestymisen mahdollisuuksia sekä kotimaassa että alati kansainvälistyvillä rahoitusmarkkinoilla.

Säästöpankkien perusaate – säästämisen edistäminen – on tänään ja tulevaisuudessa yhtä elinvoimainen kuin liki 200 vuotta sitten. Säästöpankit ovat myös tärkeä osa yhteiskunnan taloudellista demokratiaa.

Toivotan 100-vuotiaalle Säästöpankkiliitolle menestystä myös tulevien vuosien varsin haasteellisissa tehtävissä.