Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Wetterhoff-säätiön 120-vuotisjuhlassa Hämeenlinnassa 31.3.2005

Oma kulttuuri on tärkeä tekijä kansakunnan synnyssä. Kansallisen identiteetin pohja on rakentunut tavallisen kansan keskuudessa sanallisessa ja sanattomassa vuorovaikutuksessa arkipäivän askareissa. Yhteinen identiteetti on syntynyt välittämällä ja muokkaamalla edellisten sukupolvien työtä sekä kehittämällä suullista, kirjallista ja taiteellista perintöä. Maailma olisi kuitenkin toisenlainen ilman laajaa vuorovaikutusta muun maailman kanssa.

Tämä yleinen kehitystarina näkyy myös Wetterhoff-säätiön historiassa. Vuonna 1885 suomalainen pedagogi Fredrika Wetterhoff perusti nimeään kantavan ompelu- ja kudontakoulun. Tavoitteena oli, että maaseudun ja työväestön tyttäret saisivat ammatin. Wetterhoff oli siis voimakas koulutuksen tukija ja myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjä. Koulun maine levisi jo Fredrikan aikana yli maan rajojen ja opiskelijoita tuli eri puolilta Eurooppaa. Nykyisin tuon kunniakkaan koulun perinteitä jatkaa sama koulutus osana Hämeen ammattikorkeakoulua ja Koulutuskeskus Tavastiaa. Ajan kehittymisen myötä mukaan on tullut lisääntyvässä määrin myös muu suomalaista yhteiskuntaa, taidekäsityötä ja yritystoimintaa palveleva toiminta.

Myös kulttuurimme rakennusaineena ollut kansainvälinen vuorovaikutus välittyy oppilaitoksen perustajan henkilöhistoriassa. Fredrikan suku oli alun perin kotoisin Saksasta. Suvun suomalaisen haaran kantaisä Olof Wetterhoff taisteli Suuressa Pohjan Sodassa Ruotsin armeijassa tykistön kapteenina. Fredrika itse opiskeli ranskaa ja piirustusta muun muassa Pariisissa ja Leipzigissa. Hänestä tuli näiden aineiden opettaja Hämeenlinnan normaalilyseoon.

***

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa koulutuksella ja kulttuuripalveluilla on ollut oma tärkeä merkityksensä. Ne ovat luoneet suomalaisen identiteetin, muokanneet arkipäivämme sisältöä ja antaneet monille meistä mahdollisuuden toteuttaa omaa sisintämme. Ja mikä parasta, oppi-, taide- ja kulttuurilaitostemme verkosto on alueellisesti poikkeuksellisen kattava.

Kulttuurielämä ei ole vain toisten tuottamista esityksistä tai tuotteista nauttimista, vaan myös sitä, mitä itse tehdään. Kauneuden – estetiikan taju on juuri kaiken taiteen pohja. Kauneuden kokeminen yhtä lailla luonnossa kuin tarve-esineiden muodossa on ikivanha ja toivottavasti meillä säilyvä ominaisuus.

Tulevaisuutta silmällä pitäen on erityisen tärkeää, että ymmärrämme myös luovuuden sen laajimmassa merkityksessä: taitona nähdä, kuulla tai muutoin kokea asiat uudella tavalla. Meidän kykymme ennustaa tulevaisuutta on vajavainen, mutta muutoksen - kehityksen liikkeelle panevan voiman – me toki tajuamme. Juuri tuntemattomassa selviämiseksi me tarvitsemme luovuutta.

***

Kädentaitojen arvostuksesta ollaan tänä päivänä huolissaan. Käsillä tekeminen on osa suomalaista kulttuuriperintöä, mutta miten noiden taitojen käy tietoteknistyvässä ja muutoinkin teknologisoituvassa maailmassa? Arvostetaanko meillä liikaa taloudellis-teknistä osaamista? Löytyykö meiltä tulevaisuudessa riittävästi osaajia moniin käytännön kädentaitoja edellyttäviin ammatteihin?

Näiden kysymysten suhteen on syytä olla jatkuvasti hereillä, mutta myös välttää turhia kärjistyksiä. Koululaitoksemme on todettu kansainvälisissä arvioinneissa esimerkilliseksi, ja suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat maailman parhaita kuten viimeisin PISA-tutkimus osoitti. Se on erinomainen asia, sillä kaikki osaaminen on aikaisempaa perusteellisempaa osaamista. Perinteellistä tietotaitoa tarvitaan, mutta myös tietokonetta. Kampaaja, joka osaa kemiaa, kieliä ja talouslaskentaa, on jatkossa paremmassa asemassa kuin työtoverinsa, jolla on pelkästään perinteinen koulutus.

***

Muotoilu onkin taiteellisen ilmaisun alue, joka kytkeytyy käden taitoihin ja jonka merkitys korostuu kaiken aikaa. Sen merkitys teknologian rinnalla lisääntyy yritystemme kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Tuotteiden menestyksellisessä kaupallistamisessa on muotoilulla suuri merkitys - paljon suurempi kuin usein tulemme ajatelleeksi. Kohtaamme muotoilun jäljet paitsi taide-esineissä myös aivan arkisissa tuotteissa. Päätös siitä, valitsemmeko jonkun tietyn esineen muiden hyvien ehdokkaiden joukosta perustuu esimerkiksi teknisten tietojen, hinnan ja ekologisten arvioiden lisäksi myös tunteeseen, jossa muotoilulla on suuri merkitys.

Suomi ei ole ainoa maa, joka on huomannut muotoilun kasvavan merkityksen. Muut Pohjoismaat, monet Euroopan maista sekä erityisesti Aasian voimistuvat kansantaloudet ovat panostaneet vahvasti muotoiluosaamiseen ja sen hyväksikäyttöön elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Suomen panostaminen muotoiluun on huomattu hyvin maailmalla. Tämä on tapahtunut erityisesti vuonna 2000 valmistuneen Muotoilu 2005! –ohjelman myötä. Ohjelman tavoitteita ja lähtökohtaa on kopioitu tai sovellettu muiden valtioiden tai alueiden muotoiluohjelmissa ja toimenpide-ehdotuksissa. Muotoiluohjelman toteutumista on seurattu aktiivisesti, ja TEKESin käynnistämä Muoto 2005 –teknologiaohjelma on hyvää jatkoa muotoiluohjelmalle.

***

Tällä hetkellä puhutaan paljon luovasta taloudesta tai luovasta teollisuudesta. On kysytty, mitä se tarkoittaa. Pelkistäen sanottuna asiantuntijat näyttävät tarkoittavan sillä yhteiskunnan kehittymistä sellaiseksi, jossa aineellisen tuotannon rinnalla korostuu aineeton tuotanto. Silloin käsitellään ja vaihdetaan aiempaa enemmän henkistä pääomaa, jonka tuottamisessa yksilöllisellä luovuudella, taidoilla ja lahjakkuudella on keskeinen merkitys.

Luovan tuotannon - tai luovien toimialojen - kasvu on erilaisin mittarein mitattuna viime vuosina ollut noin kaksinkertainen muuhun talouden kasvuun verrattuna. Tulokset ovat samansuuntaisia sekä Suomessa että muualla maailmassa. Esimerkiksi USA:ssa teollisuudenalat, joiden tuotteet ovat tekijänoikeussäädösten alaisia, ovat nousemassa merkittävimmäksi vientialaksi. Myös meillä Suomessa on voimakkaasti panostettu kulttuurivientiin.

***

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia on määrätietoisesti rakennettu tietämisen ja osaamisen varaan. Laadukas koulutus vaatii perustakseen myös kansallista sitoutumista. Sitä, että sivistystä ja koulutusta arvostetaan. Koulutuspolitiikassa on arvioitava jo saavutettua, mutta myös ennakoitava tulevaisuutta ja tehtävä uusia linjauksia sitä varten.

Suomen tilanne on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä, oli sitten kysymys yhteiskunnallisesta tasa-arvosta tai yleissivistävän koulutuksen oppimistuloksista. Mutta parantamisenkin varaa on. Etenkin suurissa asutuskeskuksissa voi havaita vertailtaessa koulujen tuloksia, että on olemassa selkeä yhteys oppilaiden sosiaalisen taustan ja koulun oppimistulosten välillä. Oppilaiden yksilölliset lahjakkuusreservit pitäisi pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin.

Opetuksessa kyetäänkin jo nykyisin tunnistamaan ja huomioimaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita, mutta usein eri syistä niihin ei pystytä tai ehditä puuttumaan. Kuitenkin me kaikki tiedämme, että varhainen puuttuminen huonosti voivien lasten ja nuorten tilanteeseen sekä ennaltaehkäisevä toiminta ovat sekä yhteiskunnan että yksilönkin kannalta kaikkein inhimillisintä ja taloudellisinta. Kun lisäksi nopeasti muuttuva yhteiskunta edellyttää kaikilta elinikäisen oppimisen omaksumista, tulee nuoruusiän koulutukseen - oppimisen perustaan - kiinnittää kaikkien kohdalla entistä enemmän huomiota.

***

Meillä on vaalittavanamme arvokas perintö – demokratiaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta kunnioittava yhteiskunta, joka on vaikeissakin olosuhteissa taannut jäsenilleen oikeuden maksuttomaan perusopetukseen. Koulutus, koulutus ja koulutus on Suomen menestyksen tie. Yhteinen tehtävämme olkoon tällaisen kehityksen perusedellytysten vahvistaminen edelleen.

Luovuus kuuluu hyvään kouluun ja hyvä koulu vahvistaa luovuutta. Onnitteluni ja lämmin tukeni juhlapäivää viettävälle oppilaitoksellenne.