Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Indonesian presidentin valtiovierailun johdosta järjestettävillä juhlapäivällisillä 12.9.2006

Minulla ja puolisollani on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidän ylhäisyytenne Indonesian tasavallan presidentti ja rouva Yudhoyono sekä teidän seurueenne tervetulleiksi valtiovierailulle Suomeen. Olemme hyvin kiitollisia siitä, että teette tämän valtiovierailun heti Asem-huippukokouksen jälkeen.

Sekä Suomi että Indonesia ovat osallistuneet Asem6-huippukokoukseen täällä Helsingissä tällä viikolla. Suomi on erittäin tyytyväinen huippukokouksen saavutuksiin. Keskinäinen ymmärrys vahvistui, ja konsensus saavutettiin monissa tärkeissä asioissa, joissa intressit ovat yhteneväiset. On erittäin tärkeää, että ympäristöasioissa edistyttiin. Julkilausuma ilmastonmuutoksesta voi edistää tehokkaasti monenkeskisiä ponnistelujamme ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös Asemin laajentuminen on erittäin tervetullutta. Asemista on tullut olennainen osa kansainvälistä yhteistyötä. Valmistellessamme Asem-huippukokousta Suomen yhteydet Asean-maiden koordinaattorina toimineeseen Indonesiaan olivat tiiviit ja toivomme, että hedelmällinen vuoropuhelumme voi jatkua myös vastaisuudessa.

Vuoden 2004 lopun maanjäristys ja tsunami toivat järkyttävällä tavalla esille luonnon voiman. Acehilaiset ovat kuitenkin urheita ja toimeliaita, ja he aloittivat nopeasti pelastustoimet Indonesian hallituksen johdolla ja kansainvälisen yhteisön tuella. Myös Suomi on ollut merkittävällä panoksella mukana jälleenrakennustyössä.

Surun ja toivon keskellä tulimme yllättäen toisillemme tutummiksi huolimatta siitä, että maamme ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. Vuoden 2005 tammikuussa Suomessa aloitettiin osapuolten väliset keskustelut presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä. Meille oli suuri kunnia ja etuoikeus isännöidä keskusteluja. Myönteisen lopputuloksen saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman molempien osapuolten voimakasta tahtoa löytää rauhanomainen ratkaisu. Teidän, herra presidentti, tukenne neuvotteluprosessille oli äärimmäisen tärkeä. Rauhansopimuksen toimeenpano on edennyt hyvin, mutta teidän sitoutumistanne tarvitaan yhä.

* * *

Kuten hyvin tiedämme, maittemme välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet, mitä osoittaa se, että Suomi perusti suurlähetystön Jakartaan vuonna 1974 ja Indonesia Helsinkiin pian sen jälkeen, ensimmäisenä ja pitkään ainoana Kaakkois-Aasian maana.

Sekä Suomella että Indonesialla on laajat metsävarat. Onkin luontevaa, että yhteistyössä ja kaupankäynnissä metsillä ja metsäteollisuudella on ollut keskeinen osuus. Maidemme metsäministeriöiden välinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti, viimeksi muutamia päiviä sitten Helsingissä. Metsäteollisuuden tuotteet ja metsäteollisuuden tarvitsemat koneet ja laitteet ovat merkittävässä asemassa maittemme välisessä kaupassa, joka on voimakkaassa kasvussa.

Sopimusverkosto on tärkeä taloudellisen yhteistyön kehittämisessä. Sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknologisesta yhteistyöstä samoin kuin sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ovat olleet pitkään voimassa. Tänään maidemme välillä allekirjoitettiin uusi sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, ja toivomme sopimuksen rohkaisevan taloudellisen yhteistyön kehittämistä myös molemminpuolisten investointien kautta.

Indonesian kulttuuri on erittäin rikas ja monimuotoinen. Meillä Suomessa on ollut tilaisuus tutustua siihen eri yhteyksissä vuosien varrella, ja odotamme vielä monia uusia elämyksiä, joita maanne voi tarjota. Myös Suomella on ollut mahdollisuus esitellä omaa kulttuuriaan Indonesiassa. Haluaisin mainita erityisesti viime tammikuussa Jakartassa järjestetyn Alvar Aalto -näyttelyn. Sen suosio yllätti meidät suomalaiset, ja vielä suurempi yllätys oli se, miten laajalti Aallon ja myös muiden suomalaisten arkkitehtien ja muotoilijoiden tuotantoa tunnetaan Indonesiassa. Kulttuuri on sielun peili, ja se auttaa meitä ymmärtämään toisiamme sekä antaa kansojen välisille yhteyksille tärkeän ulottuvuuden.

* * *

Indonesian kansainvälinen asema on vahva. Se on sitoutumattomien maiden liikkeen perustajajäsen ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin suurin valtio. Indonesia on islamilaisten maiden järjestön aktiivinen jäsen, ja sen ääni kuuluu maailmanpolitiikassa. Olemme Suomessa tyytyväisiä Indonesiaan päätökseen osallistua Unifil-operaatioon, ja odotamme hyvää yhteistyötä Libanonissa.

Indonesia on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa maailman kolmanneksi suurimpana demokratiana. Indonesian vakaus on tärkeää, ei vain Kaakkois-Aasialle vaan laajemminkin koko maailmalle. Indonesia voi toimia esimerkkinä siitä, miten eri uskonnot ja kulttuurit voivat elää sopusoinnussa keskenään. Indonesian tunnuslause Bhinneka Tunggal Ika (yhtenäisyys moninaisuudessa) kuvaa hyvin Teidän maatanne. Arvostamme Euroopan unionissa läheistä yhteistyötä, johon yhdistyy kulttuurisen rikkauden kunnioittaminen.

Toivon, että tämä vierailu omalta osaltaan edistää maittemme välisiä suhteita ja yhteistyötä eri aloilla.