Tasavallan presidentti UP-uutispalvelulle 3.8.2000 (Maakuntalehdissä julkaistu versio)

Presidentti odottanut maatalousnäyttelyä "Sopii myös Kallion friidulle"

UP/PENTTI MANNINEN


Tasavallan presidentti Tarja Halonen arvioi, että maatalousnäyttelyn avaaminen sopii hyvin myös helsinkiläiselle "Kallion friidulle".
Halonen avaa tänään torstaina maakuntamatkallaan Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyyn. Näyttelyn odotetaan keräävän loppuviikon aikana 100 000 kävijää.
- Näyttely on yksi niitä tilaisuuksia, joita olen todella odottanut.
- Jos oikein muistan, en ole tainnut olla koskaan maatalousnäyttelyssä.
Viisi kuukautta presidentin valtaa käyttänyt Halonen odottaa näyttelystä hyvää katsausta suomalaisen maanviljelijän ja maatalousyrittäjän arkipäivään - ja "ehkä juhlaankin".
- Olen tavannut aika paljon järjestöihmisiä, MTK:n ihmisiä, ministeriä, erilaisia virkamiehiä ja vieraillutkin muutamassa paikassa jo vaalien aikana. Omassakin suvussa on näytekappale. Mutta kunnollista shokkiannosta en ole aikaisemmin saanut karjataloudesta enkä viljanviljelystä.
Presidentin Seinäjoen reissu on hänen 35. matkapäivänsä maaliskuussa alkaneella presidenttikaudella. Hän vakuuttaa, että vauhti ei hengästytä, mutta ei uskalla vielä puhua mahdollisesta pyrkimisestä toiselle presidenttikaudelle.
Presidentti sanoo, että ulkopolitiikassa voi pätevöityä muillakin paikoilla kuin niillä, joita nyt hallitsee sosialidemokraattinen värisuora.


Presidentti vastaa värisuorapuheisiin:
"Eduskunnassakin pätevöityy
ulkopoliitikoksi - annettua
leiviskää on hoidettava hyvin"


Sitä leiviskää, mikä on annettu, pitää hoitaa hyvin. Ulkopolitiikassa voi tänä päivänä pätevöityä hyvin monilla paikoilla.
Näin osallistuu tasavallan presidentti Tarja Halonen keskusteluun sosialidemokraattien ulkopoliittisesta värisuorasta.


Kultarannassa kesäänsä viettävä presidentti ei purematta niele väitettä, että ulkoasiain hallinnon johdon keskittyminen sosialidemokraattien käsiin muodostaa riskin: Jos hallitus vaihtuu, löytyykö uusista hallituspuolueista ulkopolitiikan osaajia.
Omat mausteensa keskusteluun heitti äskettäin komissaari Erkki Liikasen (sd) keskustalainen kabinettipäällikkö Olli Rehn. Hän väitti, että Eurooppa-politiikassa kokoomus ja keskusta ovat, jos ei valovuosia, monia askelia demareita jäljessä.
Tällä hetkellä sosialidemokraatit miehittävät mm. presidentin, pääministerin, ulkoministerin ja EU-komissaarin tuolia.


"Haluan sanoa
vakavasti..."


Presidentti heittää vastaväitteen. Hän huomauttaa, että suomalaisissa monipuoluehallituksissa, myös nykyisessä, kuten sen edeltäjissäkin, ulkopoliittisen päätöksenteon rinki on paljon isompi kuin pelkät sosialidemokraatit.
- Toiseksi eduskunnan rooli on varsin tärkeä. Vakavasti haluan sanoa, että sitä leiviskää, mikä on annettu, pitää hoitaa hyvin.
- Tämän hetken kansainvälisessä politiikassa ei pidä olla enää sitä mieltä, että vain jotkut paikat ovat tärkeitä. Pitää nähdä, että meillä on tavattoman monta tärkeää paikkaa ulkopolitiikassa. Niitä on syytä pitää myös tärkeinä silloin, kun ne ovat itsellä hallussa.
- Esimerkiksi suuren valiokunnan puheenjohtajan paikka on erittäin tärkeä (nyt Matti Vanhanen (kesk), edeltäjä Esko Aho). Siltä paikalta nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja tuli ja minäkin olin siinä hetken aikaa. Vastaavasti eduskunnan piirissä Etyj:n tai Euroopan neuvoston piirissä olevat ulkoasiainvaliokunnan jäsenet pätevöityvät täyttä vauhtia, presidentti katsoo.


Kaikki "jonkin
verran mukaan"


Halonen sanoo pitäneensä hyvin tärkeänä sitä perustuslain vaatimusta, että presidentti toimii yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
- Laissa ei sanota, että pääministerin kanssa tai Hutvan (ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta) kanssa, vaan siellä sanotaan, että hallituksen kanssa, Halonen luennoi.
- Monilla on se käsitys, että kun ulkopolitiikka menee hyvin, antaa niiden hoitaa, kun minä keskityn talouspolitiikkaan tai hyvinvointipolitiikkaan. Kaikkien pitää olla jonkin verran mukana, jotta sitten, kun rootelit vaihtuvat, tietoa on.
- Muistutan, että kun minä tulin ulkoministeriksi, aika monet lehdet kirjoittivat, miten Halonen pärjää, kun se ei ole ollut tässä pienessä piirissä. Pärjäämisestä voidaan olla monta mieltä, mutta yhtä mieltä voidaan olla, ettei siitä katastrofia tullut. Sama on monen muunkin kohdalla.
- Perustietämyksen kansainvälisessä politiikassa voi hankkia monta kautta. Se on varmaa, ettei sitä pelkällä teorialla hankita. Se vaatii käytännön työtä.


EU:n laajeneminen
ykkösasia


Kun presidentti tähyilee Kultarannan kukkulalta Euroopan Unionin suuntaan, hän näkee ykkösasiana unionin laajentamisen. Vasta sen takana siintää yhteistyön tiivistäminen. Ongelmat tulevat yhteensovituksesta.
- Parasta turvallisuuspolitiikkaa on, että EU turvallisesti laajenee, presidentti sanoo.
Hän ei kuitenkaan naulaa mielessään kiinni, että Puola, Unkari, Tsekinmaa, Slovenia ja Viro olisivat unionin uusia jäseniä jo vuonna 2003, kuten virallisesti on lupailtu. Halosen päässä tuntuu raksuttavan vuosi 2006, jolloin uusi komissio aloittaa. Täsmällisiä vuosilukuja presidentti ei kuitenkaan esitä.
Euroopasta on kertynyt Halosenkin haaviin värikkäitä puheenvuoroja siitä, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon ennen kuin laajeneminen tapahtuu.
- Pitää ottaa huomioon, ovatko ne realistisia vai ajetaanko niillä takaa vaikkapa tiettyä kompromissia.
- Jos esitetään hyvin voimakkaasti esim. liittovaltion suuntaan olevia vaatimuksia ja katsotaan käsillä olevaa aikataulua, on kai pakko ajatella, ettei niitä voida viedä niin nopeasti lävitse, Kysymys on todennäköisesti vain siitä, että halutaan valmiiksi lupaus, ettei tarvitakaan yksimielisyyttä kaikkiin asioihin.
- Tässä suhteessa Suomi on aikaisemminkin ollut sitä mieltä että ihan joka paikassa konsensusta ei tarvitse vaatia, mutta isojen asioiden kohdalla pitää olla yksimielisyys siitä, mitä tehdään.
Yksimielisyyttä presidentin mielestä vaaditaan esim. EU:n turvallisuuspolitiikasta päätettäessä.


Boikotoisiko
EU Suomea?


Presidentti Martti Ahtisaari on nyt purkamassa EU-maiden Itävalta-boikottia. Onko se outoa, koska hän itse sen siunasi?
- Kuka EU:ssa olisi voinut olla se, joka ei ole ollut mukana?, Halonen kysyy takaisin.
Voisiko vastaava EU-boikotti kohdistua Suomeen?
- Jos teemme vääriä tekoja.
Jos siis nousee sellainen puolue...?
- Ei kai se samanlaisena toistuisi. Mutta kyllä se oli jokaiselle tärkeä opetus, että korkeat vaatimukset eivät ole vain hakijamaille, vaan meille kaikille ja että muut ovat kiinnostuneet siitä, mitä tapahtuu.
- Toivottavasti Itävalta-asiassa on opittu myös, millaisia menettelytapoja kannattaa käyttää. Mutta se oli spontaani reaktio jäsenmaista Itävaltaa kohtaan, että tämä on vaarallista...
Eikö sitä jo voi verrata taannoiseen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ohjailuun? Sekin ilmoitteli, ketkä ovat sopivia Suomen hallitukseen.
- Ei voi, koska emme ole koskaan kuuluneet Neuvostoliittoon.