Tasavallan presidentti Tarja Halosen päättösanat suomalais-brasilialaisessa talousseminaarissa 10.9.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Opportunities of Investments in Brazil –seminaari on erinomainen osoitus taloudellisista yhteistyömahdollisuuksista maidemme välillä. Brasilia on jo nyt Suomen tärkein taloudellisen yhteistyön kumppani Latinalaisessa Amerikassa ja tämä seminaari on tehnyt selväksi, että niin suomalaiset kuin brasilialaiset yritykset haluavat lisätä yhteistyötä entisestään.

Tämän päivän erityisenä teemana on ollut suomalaisinvestointien lisääminen Brasiliassa. Haluan kuitenkin korostaa, että toivon investointivirtojen kulkevan molempiin suuntiin. Toivotankin brasilialaiset investoinnit tervetulleiksi Suomeen! Uskon, että mukana olevat brasilialaisyritykset ovat vakuuttuneet Suomen vahvuuksista investointikohteena.

Voin samalla vakuuttaa, että suomalaiset yhtiöt ovat tottuneet toimimaan pohjoismaisittain vastuuntuntoisesti ja että Brasiliassa jo toimivat ja Brasiliaan mahdollisesti investoivat yritykset ovat maineikkaita ja hyvin käyttäytyviä yrityksiä, joiden sanaan voi luottaa.

Tämän päivän globalisaation maailmassa eri maiden ja kansojen hyvinvointi on entistä selvemmin riippuvainen muista maista ja niiden kehityksestä. Suomalaisesta näkökulmasta ei ole yhdentekevää miten taloudet kehittyvät Latinalaisessa Amerikassa tai Aasiassa. Vastaavasti brasilialaisten hyvinvointi on niin ikään selkeässä riippuvuussuhteessa talouksien ja yhteiskuntien kehityksestä niin Euroopassa kuin Aasiassa.

Lisääntyvä keskinäisriippuvuus on positiivinen voima ja meidän on tehtävä siitä vieläkin positiivisempi voima. Tämä edellyttää lisääntyvää niin monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä kuin alueiden välistä yhteistyötä.

Tehdäksemme globalisaatiosta aidosti kaikkia hyödyttävää, tarvitsemme entistä parempia kansainvälisiä sopimuksia. Kaikkien mielessä on varmasti WTO:n neuvottelukierroksen ripeä ja menestyksekäs loppuunsaattaminen ja uuden monenkeskisen kauppasopimuksen solmiminen. Tiedämme, että tämä ei ole helppo tehtävä, mutta tiedämme valitettavan hyvin, että tuloksetta jäämisen seuraamukset voisivat olla hyvin vakavat.

Uusi WTO-sopimus ei kuitenkaan ole ainoa haaste. Kansainväliset investoinnit ovat tämän seminaarin teemana ja kansainvälisten investointien merkitys on lisääntynyt jatkuvasti. Monenkeskisen sopimuskehikon aikaansaaminen myös kansainvälisten investointien osalta olisi niin investoijien kuin investointeja vastaanottavien maiden intressissä.

Kansainvälisen kaupan ja investointien lisäksi ihmiset liikkuvat entistä aktiivisemmin maasta toiseen. Mielestäni olisi tärkeää, että myös ihmisten rajat ylittävälle liikkumiselle saataisiin myös aikaiseksi sopimuskehikko, joka tekisi tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä entistä hyödyllisemmän kaikille osapuolille.

Alueiden välisessä yhteistyössä huomio kiinnittyy ennen kaikkea EU-Mercosur yhteistyöhön sekä EU:n ja Brasilian välisen strategisen kumppanuuden kehittämiseen. Molemmat alueet ovat tärkeitä toisilleen. Suomi tukee voimakkaasti niin EU-Mercosur assosiaatiosopimuksen aikaansaamista sekä EU:n ja Brasilian välisen strategisen kumppanuuden kehittämistä.

Kansallisvaltiot ovat globalisaationkin maailmassa keskeisiä toimijoita ja paremman globalisaation rakentaminen alkaa kotoa. Parempi kansallinen sääntely tarkoittaa parempaa globalisaatiota, parempaa elämää ihmiselle ja parempaa toimintaympäristöä yrityksille.

* * *

Tässä seminaarissa on käsitelty kattavasti maidemme välisen taloudellisen yhteistyön keskeisiä mahdollisuuksia ja haasteita. Metsätalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, energia, bioenergia ja ympäristö sekä metallit ja kaivosteollisuus ovat olleet erityisen huomion kohteena. Te, arvoisat seminaarin osallistujat, tunnette nämä asiat hyvin, enkä käy niitä tässä sen tarkemmin läpi.

Omalta osaltani haluaisin tuoda esille näihin kaikkiin liittyvän tärkeän yhteistyömuodon, nimittäin tutkimusyhteistyön. Korkealaatuista tieteellistä tutkimusta tukeva Suomen Akatemia ja sen brasilialainen sisarorganisaatio National Council for Scientific and Technological Development solmivat vuosi sitten yhteistyösopimuksen (Letter of Understanding). Toivomme, että tämän myötä yhteistyö Suomen ja Brasilian välillä kehittyy entisestään. Ensimmäisenä konkreettisena yhteistyöalana näemme energiatutkimushankkeen.

Molemmilla mailla on merkittävää osaamista energia-alalla. Yhteistyö edistää kestävää kehitystä ja on hyödyllistä – ei vain Suomelle ja Brasilialle – vaan koko maailmalle.

Haluan kiittää tämänpäiväisen seminaarin järjestäjiä ja osallistujia toiminnastanne Suomen ja Brasilian kanssakäymisen lisäämiseksi. Arvostan työtänne suuresti ja toivotan teille parhainta onnea ja menestystä!