Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n yleiskokouksen 64. istunnossa New Yorkissa 24.9.2009

(puheen kieli englanti)

Haluan aluksi onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Vakuutan, että tuemme teitä kaikin tavoin tärkeässä tehtävässänne.

* * *

Kuten useat kollegani ovat jo korostaneet, kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat ratkaisevassa vaiheessa. Kööpenhaminan huippukokous on todellinen mahdollisuus muutokseen. Tarvitsemme poliittista päättäväisyyttä ja yhteisvastuuta päästäksemme sopuun uudesta maailmanlaajuisesta, tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta ilmastosopimuksesta. Vastuu ihmiskunnan tulevaisuuteen syvästi vaikuttavista päätöksistä kuuluu meille kaikille, niin teollisuusmaille kuin nousevien ja kehittyvien talouksien maillekin.

Haluan kiittää pääsihteeriä siitä, että hän kutsui yleiskokouksen alla koolle korkean tason ilmastokokouksen. Kävimme hyvän keskustelun kysymyksistä, joita on tarkasteltava edelleen ennen joulukuuta. Kokouksessa annettiin myös selvä viesti siitä, että olemme sitoutuneita tekemään lujasti töitä sopimuksen aikaansaamiseksi.

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus on kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen ennakkoehto. Köyhimmät maat ovat kaikkein haavoittuvimpia kamppailussa ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan. Uuden sopimuksen on ilmennettävä solidaarisuutta ja kansainvälistä tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen vakavasti naisten elämään ja toimeentuloon, mutta naiset ovat myös vahvoja toimijoita sen vastaisessa taistelussa. Meidän on varmistettava, että naiset osallistuvat täysimääräisesti neuvotteluihin uudesta sopimuksesta ja sen täytäntöönpanosta.

Tasa-arvo, elintarviketuotanto ja ilmastonmuutos liittyvät kaikki toisiinsa. Tiedämme, että naisten ja tyttöjen osuus maailman köyhistä on 70 prosenttia. Tiedämme myös, että valtaosa maataloudessa työskentelevistä on naisia. Jos haluamme todella torjua ilmastonmuutosta ja välttää maailmanlaajuisen ruokakriisin, meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten asemaan, etenkin vähiten kehittyneissä maissa.

Ilmastonmuutoksen kielteiset seuraukset ovat maailmanlaajuisia, mutta sen vaikutukset ovat erityisen vakavia pienille saarivaltioille ja maille, joissa on alavia rannikkoalueita. Merenpinnan nousu ja poikkeukselliset sääolosuhteet muodostavat vakavan uhan näissä maissa. Ne tarvitsevat erityistä huomiota ja tukea.

* * *

Sitouduimme syyskuussa 2000 uuteen globaaliin kumppanuuteen äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2005 huippukokouksessa toistimme tämän sitoumuksen. Nyt vuonna 2009 meidän on osoitettava, että aiomme päättäväisesti täyttää sitoumuksemme, myös supistuvan maailmantalouden oloissa.

Nykyisen rahoitus- ja talouskriisin ratkaisun on perustuttava oikeudenmukaisen globalisaatioon. Meidän on pyrittävä edistämään toimillamme kestävää talouskasvua, mutta samalla on taattava säällinen työ kaikille. On ensisijaisen tärkeää, että täytämme kehitysyhteistyötä koskevat sitoumuksemme budjettirajoitteista huolimatta.

Maailmantaloudessa mannerlaatat ovat jo liikkeessä ja mukaan tulee uusia toimijoita. Meidän on päästävä maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen liiketoiminnan etiikasta, rehellisyydestä ja kestävästä talouskasvusta. Meidän on tehtävä yhteistyötä palauttaaksemme luottamuksen kansainvälisiin rahoituslaitoksiin. Meidän on parannettava niiden läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja kestävyyttä.

Toivon vilpittömästi, että Pittsburghissa järjestettävässä G20-maiden huippukokouksessa päästään sopimukseen jatkotoimista maailmanlaajuisen elpymisen vauhdittamiseksi. Meidän on kuitenkin myös hyödynnettävä täysimääräisesti Yhdistyneitä kansakuntia edistääksemme kattavaa ja oikeudenmukaista yhteistyötä aidosti maailmanlaajuisissa kysymyksissä.

* * *

Ilmastonmuutos ja maailmanlaajuinen taloustaantuma aiheuttavat ongelmia eri puolilla maailmaa, mutta maanosista Afrikka kärsii niistä eniten. Kansainvälisen yhteisön on kiinnitettävä erityistä huomiota Afrikan tarpeisiin.

Olen kuitenkin iloinen, että Afrikassa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Afrikassa konfliktien määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä. Afrikan unioni on sitoutunut vahvistamaan konflikteja ehkäiseviä valmiuksiaan. Suomi on mukana tässä tärkeässä toiminnassa tukemalla Afrikan unionin rauhanvälitysrakenteiden kehittämistä.

Lähi-idän rauhanprosessin viimeaikainen kehitys antaa aihetta varovaiseen optimismiin. Osapuolet tuntuvat olevan halukkaita ottamaan askeleita eteenpäin. Alueen ulkopuoliset maat ovat sitoutuneita tukemaan näitä toimia. Uskon, että kasvavan yhteisymmärryksen ansiosta rauhanprosessi voidaan käynnistää pian.

* * *

Suomi arvostaa suuresti YK:n peruskirjaa ja turvallisuusneuvostolle annettua keskeistä roolia. Osallistumme aktiivisesti toimiin, joilla pyritään parantamaan turvallisuusneuvoston edustuksellisuutta ja tehokkuutta. Suomi on ehdokkaana sen vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013–2014. Toivomme myös, että turvallisuusneuvoston uudistus etenee jo tämän yleiskokouksen aikana.

Turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat päätöslauselmat 1325 ja 1820 olivat tärkeitä saavutuksia. Ne on pantava kiireisesti täytäntöön kaikissa valtioissa ja kaikissa tilanteissa.

Viime maaliskuussa Monroviassa järjestetyssä naisten aseman vahvistamista, johtajuuden kehittämistä sekä kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta käsittelevässä kansainvälisessä konferenssissa hyväksyttiin päätöslauselmaa 1325 koskeva julistus sekä naisten roolia ilmastonmuutoksessa koskeva julistus. Suomi ja Liberia järjestivät tänään täällä YK:ssa oheistapahtuman, joka on jatkoa tälle konferenssille. Tapahtuma oli menestys.

Päätöslauselmassa 1820 tuomitaan voimakkaasti seksuaalinen väkivalta konflikteissa. Meidän on luokiteltava järjestelmälliset raiskaukset laittomaksi sota-aseeksi. Raiskausten ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreilla on oltava mahdollisuus oikeudenkäyntiin, ja raiskaajat on asetettava syytteeseen ja tuomittava.

Katsomme, että nimittämällä pääsihteerin erityisedustaja naisia ja aseellisia konflikteja koskevia kysymyksiä varten parannetaan näiden päätöslauselmien täytäntöönpanoa. Toivomme, että kaikki jäsenvaltiot kannattavat tätä ehdotusta. Haluan kiittää pääsihteeri Ban Ki-moonia siitä, että hän otti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan eilen yleiskokouksessa esittämässään avauspuheenvuorossa.

Siviiliväestöä on suojeltava konfliktitilanteissa. Vuonna 2005 järjestetyssä YK:n huippukokouksessa hyväksyttiin suojeluvastuu (Responsibility to Protect) yleisperiaatteena, jota sovelletaan kansanmurhiin, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin, etnisiin puhdistuksiin ja sotarikoksiin. Meidän on ryhdyttävä kiireisesti lisätoimiin siviiliväestön suojelemiseksi väkivallalta. Olemme tyytyväisiä siihen, miten aktiivisesti pääsihteeri on muistuttanut meitä kaikkia tästä tärkeästä sitoumuksesta.

* * *

Turvallisuusneuvostossa käytiin tänä aamuna keskustelu ydinturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Olen varma, että olemme kaikki tyytyväisiä siihen, että aseistariisunta on palaamassa voimakkaasti kansainväliselle asialistalle. Toivon vilpittömästi, että tämä johtaa todelliseen edistymiseen.

* * *

Haluan lopuksi korostaa, että jos haluamme toimia tulevaisuuden kätilöinä emmekä menneisyyden vartijoina, on pyrittävä löytämään meitä yhdistäviä asioita erottavien asioiden sijaan. Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain käymällä avointa vuoropuhelua eri kulttuuristen ja uskonnollisten yhteisöjen kesken sekä omissa maissamme että maailmanlaajuisesti. Suomi tukee kaikkia aloitteita – kuten Sivilisaatioiden allianssia - jotka edistävät kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Toivon näille pyrkimyksille parhainta menestystä keskinäisen yhteisymmärryksen ja rauhan edistämiseksi ja lupaan että Suomi jatkaa osallistumistaan niihin.