Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro YK:n pääsihteerin järjestämässä korkean tason ilmastokokouksessa New Yorkissa 24.9.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Ihmisten ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Globaali kestävä kehitys edellyttää aitoa huolehtimista ihmisistä ja vahvaa ympäristötietoisuutta. Asenteiden muuttumisesta ja vahvemmasta yhteisestä tahdosta ilmastokysymyksissä on myönteisiä merkkejä. Tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään toimineet aktiivisesti ilmastoasioissa. Nyt myös elinkeinoelämä on omaksumassa vastaavanlaisen lähestymistavan.

Kaikilla mailla on oikeus kehitykseen sekä kasvun ja paremman hyvin voinnin tavoitteluun, mutta samanaikaisesti meillä on jäsenmaina vastuu globaaleista haasteista. Monenkeskisen yhteistyön tärkeimpänä kokoajana on Yhdistyneet kansakunnat eri järjestöineen.

Kioton pöytäkirjan sitoumuskausi päättyy vuonna 2012 ja ennen vuotta 2009 meidän on saavutettava yksimielisyys siitä, miten edetä. Joulukuussa Balilla järjestettävä kokous on ratkaisevan tärkeä tilaisuus osoittaa sitoutumisemme.

Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet ilmastotoimille. Unioni on korostanut, että tiivistyneen yhteistyön tulisi olla teknologiakysymyksissä olennainen osa vuoden 2012 jälkeistä kehystä.

Teollisuusmaiden tulee jatkaa kaikkia ponnisteluja kestävien ympäristöteknologioiden saatavuuden edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Meidän on osoitettava solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan, jotka vastaavat ilmastonmuutokseen haasteeseen ja pyrkivät samalla saavuttamaan myös muita kehitystavoitteita, kuten köyhyyden poistamiseen liittyviä tavoitteita.

Maiden on työskenneltävä yhdessä ympäristöystävällisten teknologioiden kysynnän edistämiseksi. Tässä keskeiset kysymykset liittyvät standardeihin, veroihin, tullimaksuihin ja hiilimarkkinoihin.

Tarvitsemme myös innovaatioita ja luovuutta. Yliopistojen sekä tutkimus- ja kehityskeskuksien rooli on erittäin tärkeä, kuten myös innovatiivisten yritysten. Myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat tarjota keinoja puhtaiden energioiden käytön edistämiseen. Globaalit markkinat ovat jo osoittaneet merkkejä siitä, että ne palkitsevat niitä, jotka toimivat varhain ja ovat innovatiivisia sekä toimivat puhtaalla tavalla.

Vaikka monet kestävän kehityksen kysymykset edellyttävät maailmanlaajuisia toimia, on suuri osa työstä tehtävä kansallisilla ja paikallisilla tasoilla.

Ekologinen vastuullisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat merkittävä osa Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaa. Ne ovat myös keskeisesti vahvistaneet maamme kilpailukykyä globalisaatiossa. Metsätalous ja metsänhoito ovat meille perinteisesti tärkeitä alueita, mutta myös ympäristöteknologia on olennainen osa lähestymistapaamme. Suomi on esimerkiksi panostanut ilmasto- ja energiateknologiaan, erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, bioenergiaan ja tuulivoimateknologiaan. Kolmasosa Suomen viennin kokonaisarvosta koostuu ympäristöystävällisestä teknologiasta.

* * *

Haluaisin tässä yhteydessä vielä mainita, että viiden viimeisen vuoden aikana Suomi ja Tansania ovat toteuttaneet globalisaatiota ja demokratiaa tukevaa Helsinki-prosessia – ja toimineet tämän prosessin kautta yhdessä sekä teollisuus- että kehitysmaiden valtion- ja hallitusten päämiesten sekä politiikkojen kanssa.

Osana prosessia ollaan parhaillaan työskentelemässä ilmastonmuutosta ja kansainvälistä energianhallintaa koskevien kysymysten parissa. Helsinki-prosessin kokemuksia ja verkostoja voidaan myös tulevaisuudessa hyödyntää kestävää kehitystä käsittelevän monenkeskisen vuoropuhelun edistämiseksi.

Lopuksi haluan korostaa Suomen sitoutumista edessämme olevaan tehtävään. Yhteinen haaste ilmastonmuutoksen torjumiseksi vakuuttaa minut siitä, että tulemme löytämään keinoja toimia yhdessä – ja kehittämään tarvittavia tekniikoita ja hyödyntämään niitä maailmanlaajuisesti.

Tässä terveiset kotimaastani, jonka tunnette ehkä hyvinvoinnistaan ja kilpailukyvystään - mutta Suomi on myös maa, jonka läpi kulkee pohjoinen napapiiri.