Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe sosiaali- ja terveysturvan päivillä Rovaniemellä 12.8.2009

(muutosvarauksin)

Globalisaation myötä maailma on muuttunut nopeaan tahtiin. Kysymys ei ole vain taloudellisesta integraatiosta, vaan muutoksella on myös vahva sosiaalinen ulottuvuutensa. Ihmisten liikkuminen maasta toiseen sekä tietotekniikan kehittyminen ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta maailmasta lähellä ja kauempaa. Maailmankuvan laajeneminen on antanut ihmisille uudenlaisen mahdollisuuden nähdä oma elämänsä, ihmisen oikeudet ja velvollisuudet.

Kestävä kehitys edellyttää globaalia oikeudenmukaisuutta. Tämä tarkoittaa katseen kääntämistä markkinakeskeisyydestä suurempaan vastuuseen ihmisistä ja luonnosta. Ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista, demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa. Sen kääntäminen arkikielelle merkitsee perusoikeuksien toteutumista työssä. Se merkitsee koulutusta, sosiaaliturvaa, hyvinvointipalveluja sekä muita jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä.

Globalisaation kehityssuuntaan voidaan ja pitää vaikuttaa. Oikeudenmukaisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä eli sekä kansallista että kansainvälistä sopimista.

Yhdistyneet kansakunnat, sen erityisjärjestöt ja muut globaalit yhteisöt ovat nyt todella tärkeitä. YK:n vuosituhattavoitteissa me olemme sitoutuneet mm. poistamaan köyhyyttä, takaamaan terveydenhuoltoa ja peruskoulutuksen kaikille, edistämään tasa-arvoa sekä ympäristön kestävää kehitystä.

Kansainvälisen työjärjestö eli ILO on vanhin YK-järjestöistä – itse asiassa se syntyi jo Kansainliiton aikana. Sen sopimuksilla vaikutetaan puolestaan säällisen työn, työolosuhteiden sekä työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen. Sen työn merkitystä ei ole aina pidetty suomalaisille tärkeänä, vaan kuviteltu tämän toiminnan olevan tärkeää vain vähemmän kehittyneille maille. Usko vapaan markkinatalouden kaikkivoipaisuuteen ja kansallisvaltion roolin vähättely ovat tuoneet esiin aivan uudella voimalla vanhat epäkohdat kuten lapsityövoiman käytön, ihmiskaupan ja luonnonvarojen riiston. Kaikki vaikuttaa lopulta kaikkeen. Vapaa kaupan ja kilpailun on oltava myös reilua.

Muutama vuosi sitten valmistunut ILO:n globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission raportti tuli oikeaan aikaan ja sai onneksi laajan hyväksynnän YK:ssa ja muualla kansainvälisessä yhteisössä. Euroopan unioni ja sen Lissabon strategia ja osin EU:n uusi perussopimuskin – jos se nyt tulee hyväksyttyä – ovat jatkaneet samassa hengessä. ILO:n uusin, tänä keväänä solmittu sopimus Global Jobs Pact on tarpeellinen ja pidän tärkeänä sen soveltamisen seuraamista Suomessakin.

Suunta on siis oikea, mutta vauhtia ja ponnekkuutta tarvitaan lisää. USA:sta rahoituskriisinä alkanut ja nyt maailmanlaajuiseksi levinnyt talouslama on terävästi tuonut esiin hallitsemattoman globalisaation haitat, ei vain yritysmaailmalle, vaan myös ihmisille ja luonnolle laajemminkin.

Kestävä kehitys edellyttää ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin huomioonottamista. Ilmastonmuutos koskettaa sekä rikkaita että köyhiä. Laiminlyöntien haitalliset vaikutukset tulisivat kasaantumaan muutoinkin heikoimmassa asemassa oleviin. Se on inhimillisesti väärin ja tulee varmasti heijastumaan myös kansainvälisenä turvattomuutena. Mutta asia on myös toisinpäin: riittävä ravinto, puhdas vesi ja kunnolliset asuinolosuhteet kuuluvat köyhyyden poistamisen edellytyksiin.

Ympäristön huomioon ottaminen ei ole ristiriidassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Päinvastoin. Tajuttuamme kehityksen vaikutukset myös ympäristöön on entistä tärkeämpää olla myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden välillä. Eri intressien kohdatessa on syytä kysyä millä ehdoilla kasvu tapahtuu ja miten tulokset jaetaan. Tarvitsemme yksilön ja yhteisön näkökulmaa.

***

Ihmisen tulee kantaa vastuuta toiminnastaan. Vastaavasti yhteiskunnan tulee huolehtia jokaisesta jäsenestään. Molemminpuolinen vastuu koituu kummankin onneksi. Myös oikeudenmukaisuutta tulee arvioida sekä yhteisön että yksilön kannalta. Elämä ei aina kohtele reilusti, mutta me voimme yhteiskuntana tasoittaa tietä. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu sekä tasa-arvo kuuluvat vahvasti suomalaisiin perusarvoihin.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuuden perusta rakennetaan hyvinä aikoina ja sen arvo ymmärretään erityisesti huonoina aikoina. Myös yrityksillä on oltava yhteiskunnallinen vastuunsa. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentuloturva antavat ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa perusturvallisuutta mutta lisäävät samalla myös yhteiskunnan joustoa ja kestävyyttä voimakkaissa muutostilanteissa.

Suomalaiset arvostavat vahvasti hyvinvointiyhteiskunnan periaatetta, vaikka he tietysti voivat olla kriittisiä joihinkin yksityiskohtiin. Sosiaaliturva, joka on meillä perinteisesti pitänyt sisällään turvan vähimmäistason sekä ihmisen omaan ansioon suhteutetun turvan yhdistelmän, on suhteellisen hyväksytty. Järjestelmän yhteinen rahoitus on käytännössä tarkoittanut myös keskinäistä vastuuta toisistamme.

Ajankohtaiset sosiaaliturvan uudistukset ovat nostaneet esiin keskustelua etenkin sosiaaliturvan oikeudenmukaisesta tasosta sekä kohdentumisesta eri väestöryhmiin. Järjestelmän kehittämisessä tulee huomioida yksilön ja yhteiskunnan mahdollisuudet varautua tai vaikuttaa hyvinkin kaukana tulevaisuudessa oleviin muutoksiin. Esimerkiksi eläketurvassa tai koulutuksessa muutoksiin sopeutuminen voi olla hyvin vaikeaa. Samoin järjestelmän kehittäminen tulee voida rakentaa sukupolvien väliseen luottamukseen ja yhteistyöhön.

Globalisaation ja EU:n myötä keskustelu kansalaispalkasta on hiljentynyt. Työ on keskeinen tekijä ihmisten hyvinvoinnin rakentajana. Rajusti kasvaneen työttömyyden myötä monissa perheissä on nyt vakava huoli toimeentulosta. Perheiden ongelmat vaikuttavat myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa tilanne heijastuu pitkälle lasten tulevaisuuteen, kuten 90-luvun laman vaikutuksista opimme.

Lähes 300 000 ihmisen työttömyys vaikuttaa myös yhteiskunnan toimivuuteen. Pelkkä raha ei riitä ongelmien ratkaisemiseen, sillä syrjäytyminen on usein monen tekijän summa. Ihmisten auttaminen vaatii yhteiskunnan eri osapuolten yhteistä sitoutumista tarvittaviin elvytysratkaisuihin sekä tukitoimenpiteisiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve tulee vaikeina työttömyyden aikoina kasvamaan. Monipuolisen palvelutoiminnan turvaaminen on kuitenkin kuntien kurjistuvassa taloustilanteessa kyseenalaista. Tarve valtion ja kuntien yhteisymmärrykselle kuntien palveluiden järjestämisestä sekä rahoituksesta on nyt erityisen ajankohtaista. Etenkin terveydenhuollon puolella jo toteutuneet kuntien palveluiden yksityistäminen ja siirtyminen kansainväliseen omistukseen ovat huolestuttavia ilmiötä. Toivottua kilpailua ja pienempiä kustannuksia ei ole toivotulla tavalla syntynyt.

Samanaikaisesti ensisijaisten vähimmäisetuuksien, erityisesti työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja äitiys- ja vanhempainrahan matala taso johtaa kunnallisen toimeentulotuen kasvavaan käyttöön. Se on edunsaajan kannalta aikaa vievää ja monella tavoin ikäväksi koettu menettely, joka myös asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan.

***

Ihmisten kuuleminen ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa itseään koskevissa päätöksissä lisää luottamusta järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ihmiset haluavat olla oman elämänsä jos ei ihan sankareita niin ainakin hallitsijoita. On syytä suhtautua todella vakavasti heidän asiantuntemukseensa koskee se sitten esimerkiksi vanhusten huoltoa tai toimeentulojärjestelmien yhteensopimattomuutta. Tyytymättömyys ei aiheuta vain inhimillistä hätää ja huolta, joka sekin on jo paha asia, vaan se horjuttaa lisäksi uskoa demokraattiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

Ihmiset haluavat itselleen ja yhteiskuntaan oikeudenmukaisuutta. Nämä sosiaali- ja terveysturvan päivät antavat teille paikalla oleville asiantuntijoille hyvän keskusteluareenan nykyjärjestelmän tutkimiseen ja parhaiden käytäntöjen löytämiseen, mutta kannustan teitä myös pohtimaan rohkeasti suurempia suuntaviivoja.

Toivotan antoisia päiviä.