Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Puutarhaliiton 80-vuotisjuhlassa 6.10.2005

Ihmiselle 80 vuoden saavuttaminen oikeuttaisi melkoiseen ylistykseen pitkästä iästä, mutta puutarhalle se on vasta hyvä alku. Samaa tohdin väittää myös arvoisasta Puutarhaliitosta. Vilpittömät onnitteluni saatte kuitenkin siitä, että vaikka Suomessa ammattimainen puutarhaviljely sekä puutarha- ja puistokulttuuri ovat kansainvälisesti vertailtuna todella nuorta, niin järjestäytyminen on tapahtunut nopeasti ja tehokkaasti.

Vasta sodan jälkeen 1940- ja 50-luvuilla puutarhatuotannon ja -tuotteiden merkitys elintarvikehuollossamme korostui. Ne monipuolistivat suomalaisten ruokavaliota ja toivat siihen terveyttä edistäviä elementtejä. Tällöin valjastettiin myös kaikki kotipuutarhat vihannesten, marjojen ja hedelmien tuottamiseen.

Kysynnän voimakkaasti kasvaessa – ja myös osin tuontisuojan turvaamana –kotimaisten kasvisten ja koristekasvien tuotanto lisääntyi ja monipuolistui nopeasti. Kun otetaan huomioon miten myöhään Suomessa lähdettiin liikkeelle ja millä tuotantoteknisellä ja osaamisen tasolla nyt ollaan, niin voi olla, että puhutaan lajissaan kehityksen maailmanennätyksestä – varsinkin kun otetaan vielä huomioon Suomen pohjoinen sijainti.

Tuontisuojan tarjoama etu poistui lopullisesti, kun Suomi liittyi vuonna 1995 EU:n jäseneksi. Tiedettiin kyllä etukäteen, että jäsenyydestä seuraisi monia muutoksia ja jopa ongelmia puutarhaviljelylle. Kymmenen EU-vuoden aikana puutarhatuotteiden tuonti on lisääntynyt. Puutarhayritysten määrä on Suomessa vähentynyt noin neljänneksellä. Yritysten keskikoko on kuitenkin samaan aikaan tasaisesti kasvanut ja tuotanto tehostunut. Haasteet eivät ole suinkaan ohi. EU on laajentunut viime vuosina ja tulee laajentumaan lisää. Mukaan on tullut jo nyt useita suuren volyymin ja alhaisten tuotantokustannusten puutarhamaita.

Puutarhatuotteiden kotimaisuusaste on pystytty kilpailun kiristymisestä huolimatta pitämään korkealla. Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, mutta jatkossa tämä ei ole itsestään selvyys. Kotimaisen puutarhatuotteen vahvuuksia ovat kuitenkin myös tulevaisuudessa lähituotannon tuoreus, puhtaasta tuotantoympäristöstä lähtevä turvallisuus ja pohjoisen ilmastomme aikaansaama hyvä maku.

Lähtökohdat kasvisten kulutuksen ja kysynnän kasvulle ovat hyvät. Jatkuvasti tulee uusia tutkimustuloksia, jotka todistavat kasvisten terveellisyydestä. Lisäämällä kasvisten kulutusta ruokavaliossamme voimme tutkimusten mukaan merkittävästi vähentää sekä sydäntautikuolleisuutta että tulevien vuosien syöpäsairauksia. Kasvisten käyttö onkin ilahduttavasti lisääntynyt ja muun muassa monivuotisen Pohjois-Karjala-projektin seurauksena ovat myös suomalaiset miehet oppineet syömään kasviksia. Jokainen sukupolvi on kuitenkin valloitettava erikseen. Tällä hetkellä pidetään erityisenä haasteena saada lapset syömään terveellisesti.

* * *

Suomi kaupungistui myöhään, mutta nopeasti. Suuremmissa kaupungeissa on ollut pitkään puistoja, mutta yleisemmin Suomessa ryhdyttiin vaatimaan ympäristövihreyttä ja pitkäjänteistä maisemasuunnittelua vasta 1960-luvulla. Aivan samoin kuin kasvisten syömisen tiedetään parantavan terveyttä, alettiin tiedostaa asuin- ja työympäristön laadun suorat vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme. Suurten metsiemme ja kauniiden järviemme lisäksi haluttiin asuinpaikan välittömään tuntumaan elämyksiä tarjoavaa luontoa.

Puutarha on sukua muille esteettisille nautinnoille myös siinä, ettei sen hoitaminen ole ammattilaisten tai varakkaimpien ihmisten yksinoikeus. Aluksi se tosin oli kartanoiden, pappiloiden ja muun ”paremman väen” etuoikeus, mutta se demokratisoitui kuten teatteri tai musiikkikin. Siirtolapuutarhoissa tai, kuten nykyään sanotaan, ryhmäpuutarhoissa myös kaupungin työväestö pääsi harjoittamaan puutarhaviljelyä.

Elintason nousun myötä sekä loma-asuntojen että ympärivuotisten asuntojen pihat ovat löytäneet tekijänsä. Monille ihmisille oma piha ja puutarhanhoito ovat vastapaino työlle. Siinä on mahdollisuus purkaa paineita sekä kokea käsillä tekemisen ja onnistumisen ilo. Valistunut kotipuutarhuri jos kuka puhuu tuoreuden, puhtaan tuotantoympäristön ja hyvien aromien puolesta. Hyvin hoidetut pihat ja puutarhat ovat myös oleellinen osa asuinalueen ja koko kunnan ympäristöviihtyvyyttä ja arvostusta.

Toivotan juhlivalle järjestölle ja sen jäsenille todella kukoistavaa tulevaisuutta.