Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhui IDEA:n Demokratiafoorumissa Tukholmassa 27.6.2001

Informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää demokratian edistämisessä, tärkeintä huolehtia ihmisten kyvystä käyttää hyväkseen uutta teknologiaa

Presidentti Halosen mukaan informaatioteknologia voi sekä vähentää että lisätä ihmisten eriarvoisuutta. Informaatioteknologia luo mahdollisuuksia tiedon aikaisempaa tehokkaammalle kokoamiselle, työstämiselle ja edelleen jakamiselle, mutta samalla se edellyttää uusia valmiuksia käyttäjältään. Presidentti Halonen puhui demokratiasta ja informaatioteknologiasta IDEA:n (International Institute for Democracy and Electoral Assistance) järjestämässä keskustelufoorumissa Tukholmassa.

Informaatioteknologian luomista mahdollisuuksista hyötyvät usein juuri ne ihmisryhmät, joilla on jo valmiiksi hyvät valmiudet tiedon saantiin ja käsittelyyn. Yhteiskunnan onkin kannustettava tästä kehityksestä syrjäytyneitä ryhmiä, ja huolehdittava esimerkiksi työttömien kouluttamisesta uuden teknologian luomien mahdollisuuksien omaksumisessa sekä naisten ja miesten yhtäläisistä mahdollisuuksista hyödyntää informaatioteknologiaa, muistutti presidentti Halonen.

Presidentti Halonen pohti myös uuden teknologian ja demokraattisen yhteiskunnan osallistumismuotojen välistä yhteyttä. Uusi teknologia voi parantaa perinteisten osallistumismuotojen nopeutta ja oikeusturvallisuutta. On kuitenkin kysyttävä, voiko uusi teknologia luoda aikaisempaa tehokkaampia keinoja osallistua, joilla olisi sama demokratiatakuu.

Nykytekniikka luo mahdollisuuden tehdä esimerkiksi mielipidemittauksia melkeinpä päivittäin. On kuitenkin tärkeää tehdä ero mielipidemittausten ja vaalien välillä, sanoi presidentti Halonen.

Suomen ja Ruotsin kaltaisissa maissa erityisesti nuorten äänestysprosentit ovat laskeneet viime vuosina. Perinteisen demokraattisen osallistumisen rinnalla esiintyy muunlaista aktiivisuutta, joista viimeaikaisina esimerkkeinä huippukokousten yhteydessä järjestetyt mielenosoitukset. Julkisuus saattaakin olla osalle ihmisistä kiehtovampi tapa vaikuttaa kuin perinteinen demokraattinen osallistuminen, totesi presidentti Halonen. Tällöin kyse on vallan ja demokratian välisestä suhteesta, johon vastaaminen vaatii enemmän demokratian kuin tekniikan opettamista, hän korosti.

Presidentti Halonen nosti myös esiin esimerkkejä Suomen kehitysyhteistyöhankkeista, joissa informaatioteknologiaa on hyödynnetty välineenä pitkän tähtäimen tavoitteessa edistää demokratiaa kohdemaissa. Informaatioteknologian nopea kehitys luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää sitä eri aloilla demokratian edistämiksi.

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia ihmisten kyvystä käyttää hyväkseen uuden teknologian luomia mahdollisuuksia ja välineitä, muistutti presidentti Halonen.